Onko sellaisia ihmisiä olemassa ketkä eivät pääse autokoulua läpi?

itse pääsin vasta kolmannella kerralla läpi inssin.

olenko tyhmä?

ekalla kerralla oli tosi vähästä kiinni. tein yhden virheen, mutta se riitti. sanoikin että pääset ensi kerralla. mutta se toinen kerta jännitti liikaa.

kolmannella pääsin läpi.

Jännitin vaan niin kamalasti. Pärjäsin kyllä hyvin yliopisto-opinnoissani, mutta inssit on siitä hankalia, että virheen tehtyään ei voi kumittaa.



Nyt olen ihan hyvä kuski, autokoulusta on jo 16 vuotta.

Opettaja oletti mun osaavan kaiken ennestään, esim. autokouluaikana ajettiin liikenneympyrässä kerran -ja seuraavan kerran inssissä.



B-kortin jälkeen ajoin heti C-kortin, meni läpi ensiyrittämällä ja olen ajanut paljon ja mielelläni, eikä mitään ongelmia ole ollut ensihaparoinnin jälkeen.

oli eräällä maahanmuuttajalla, joka pääsi läpi vasta kahdeksannella kerralla.

Osaselityksenä saattoi olla että hän oli kotoisin hyvin erilaisesta liikennekulttuurista.

Nyt on erittäin hyvä kuski. Harmi että kaasujalka on aika painava!

kaikille sovi, jolloin he toivottavasti ymmärtävät lopettaa yrittämisen ajoissa.



Oma ongelmansa on se, että usein ne jotka saavat vaivoin ajokortin käteensä, eivät aja arjessa lainkaan, jolloin ajotaidot eivät kehity, pikemminkin se vähäinenkin autokoulussa saatu osaaminen romahtaa hyvin nopeasti.



Onneksi ajokortista on kuitenkin tulossa määräaikainen, jolloin nämä pommit saadaan pois liikenteestä.

Taisin vetää pohjat ko. autokoulussa. Ajoin korttia Helsingin keskustassa, eli liikennettä piisasi. Aluksi jännitin ihan sikana, auto ei pysynyt omalla kaistalla, kääntyessä ajelin kiveysten päälle jne. Autohan tietysti sammahteli jatkuvalla syötöllä ja aina en ehtinyt liikennevaloissa vihreillä läpi, vaan jono seisoi ja töötit lauloivat. Kytkin oli yksi perkele, vaihteet hepreaa ja jessus sitä päivää kun tuli vettä taivaalta ja piti käyttää vielä pyyhkimiäkin. :O Sitten siihen päälle se ratikoiden väistely, risteyssäännöt ja kaistojen hahmottaminen talvisäällä.



No, mullahan venyi ajaminen itse asiassa sen takia, että sairastelin ja jouduin mm. syömään kolmiolääkkeitä, eli ajokertojen välit olivat pitkiä. Ajoin lopulta ihan jo omasta(kin) toiveesta PALJON ekstratunteja ja pääsin kuin pääsinkin inssistä ekalla läpi. En kyllä olisi uskonut niiden ekan 6-8 ajokerran jälkeen. :D



Nyt auto tuntuu jo omalta ja olen paljon parempi kuski, kun ei tartte miettiä mitä vieressä istuva miettii. Edelleen auto sammahtelee sinne sun tänne, mutta ei se ole vaarallista. Auto mahtuu nykyään paljon paremmin omalle kaistalleenkin. :) Ei tosiaan kannata niiden ekojen ajotuntien perusteella luulla, että ajaminen on koko ajan samanlaista. Sitten kun saa auton peruskäytön (vaihteet, kytkimen ja auton mitat) hanskaan, voi paljon paremmin keskittyä opettelemaan sitä liikenteessä liikkumista.



Sinuna ottaisin yhteyttä ajokouluun ja kertoisin, että sulla on nyt pieni kammo ajamista kohtaan ja tarvitsisit pitkämielisen open. Mulla oli monta opea ja joidenkin kanssa olin ihan hiki pinnassa, toisten kanssa oli rentoa ja rauhallista ajaa. Tsemppiä, kyllä sä osaat! Terve. 30-vuotiaana kortin saanut

Käyt siellä jonkun tutun kanssa omatoimisesti harjoittelemassa kunnes olet sinut sen auton kanssa. Sen jälkeen liikenteessäkin on paljon helpompaa kun ei enää tarvitse jännittää pysyykö auto hallinnassa vai ei.

Olin viime syksynä autokoulussa,jätin sen sitten tauolle--

en ehtinyt käydä kun muistaakseni 4 tai 5 ajotunnilla mutta en millään olisi uskaltanut ajaa..käynnistys ja ajaminen oli vaikeeta,auto saattoi pysähtyä kesken matkan..pelkäsin.Lisääksi ajoin liian lähellä suojatietä,kun en hahmottanut tietä

ei se pelko mihinkään katoa. Ajatte jokapäivä pienessä stressissä tai pelossa. Verenpaineenne on hyvin korkealla kaiken aikaa. Sillä menolla ette elä yli 50 vuotiaaksi.

ei se pelko mihinkään katoa.

En minä enää missään stressissä aja, paitsi silloin kun yrittää ajaa esim. Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksestä silloin, kun valot eivät ole toiminnassa... Muuten mulla on varsin leppoinen olo, vaikka opettelun alkuvaihe oli täyttä piinaa. T. Se 10 kk korttia ajanut

ei se pelko mihinkään katoa. Ajatte jokapäivä pienessä stressissä tai pelossa. Verenpaineenne on hyvin korkealla kaiken aikaa. Sillä menolla ette elä yli 50 vuotiaaksi.

ei se pelko mihinkään katoa. Ajatte jokapäivä pienessä stressissä tai pelossa. Verenpaineenne on hyvin korkealla kaiken aikaa. Sillä menolla ette elä yli 50 vuotiaaksi.

Mä väittäisin että jännitystä ennemminkin. Itse jännitin myös autokoulussa ajamista, alussa kun se ei oikein edes sujunut. Kortin saaamisen jälkeen jännitin sitä kun piti lähteä yksin liikenteesee kun ei enää ollutkaan opettajaa vierellä pitämässä huolta. No, aika pian se jännitys karisi, siitä pääsee vaan ajamalla eroon. Kun huomaa että sitä pärjää ja siitä rupeaa tulemaan rutiinia, ei mieti kokoajan seuraavaa liikettä vaan se tulee automaattisesti, niin silloin tajuaa että "hei mä osaa tän".

Olen säikky. Ajan autoa päivittäin ja pelkään tilanteitai. Minua ahdistaa aina enenn töihin lähtöä ja kotimatkat.



Joskus viivyttelen. Keksin syitä ettei tarvitsisi ajaa. Vihaan parkkipaikoja ja peruuttelua. Pelko ei katoa.

miten jotkut ihmiset ajaa liikenteessä, ei heiltä ainakaan pelko ole kadonnut...

Ajoi tunneilla hyvin ja jossain vaiheessa opet päättivät mennä inssissä kyytiin, koska eivät uskoneet ettei taaskaan päässyt läpi. No, inssitilanteissa jännitti niin paljon, että meinasi ajaa kaksi pahaa kolaria, joten opetkin jo ymmärsivät miksei korttia ole herunut.

Olen säikky. Ajan autoa päivittäin ja pelkään tilanteitai. Minua ahdistaa aina enenn töihin lähtöä ja kotimatkat.

Joskus viivyttelen. Keksin syitä ettei tarvitsisi ajaa. Vihaan parkkipaikoja ja peruuttelua. Pelko ei katoa.

Mutta se ei tarkoita sitä, että muiden pelko ja jännitys ajamista kohtaan ei ajamalla katoaisi.

Mutta jos ajaminen on vuosienkin jälkeen sitä että oikeesti on epävarma, tärisyttää ja hikoiluttaa, hirveetä pelkoa, niin ei se normaalia ole ja veikkaisin että aika harvinaista myös.

Mä jo tossa vaiheessa vakavasti miettisin sitä että kannattaako ajaa ollenkaan, tai miten siitä pääsee eroon? ehkä lisätunteja autokoulussa?



Tollset pelkurit on vakavavia riskikuskeja liikenteessä. Muistatteko autokoulun videot, yksi niistä koski juuri pelkureita, ne luettiin riskikuskeiksi.

Ajoi tunneilla hyvin ja jossain vaiheessa opet päättivät mennä inssissä kyytiin, koska eivät uskoneet ettei taaskaan päässyt läpi. No, inssitilanteissa jännitti niin paljon, että meinasi ajaa kaksi pahaa kolaria, joten opetkin jo ymmärsivät miksei korttia ole herunut.

Melkein sama tarina. Sai lopulta kortin, kun vanhemmat pakottivat. Ei ole kuitenkaan hankkinut autoa koskaan. Veli on aina pitänyt autoja luonnottomina. Hän pitää enemmän vapaapainista ja eläimistä.

Ajoi tunneilla hyvin ja jossain vaiheessa opet päättivät mennä inssissä kyytiin, koska eivät uskoneet ettei taaskaan päässyt läpi. No, inssitilanteissa jännitti niin paljon, että meinasi ajaa kaksi pahaa kolaria, joten opetkin jo ymmärsivät miksei korttia ole herunut.

Melkein sama tarina. Sai lopulta kortin, kun vanhemmat pakottivat. Ei ole kuitenkaan hankkinut autoa koskaan. Veli on aina pitänyt autoja luonnottomina. Hän pitää enemmän vapaapainista ja eläimistä.

En tunne. On ihmisiä, joilla kestää pidempään oppia autolla ajo turvallisesti, mutta ahkera harjoittelu tekee mestarin. Itse otin pari lisäajotuntia ja niillä meni inssi läpi. Ja olen melkoinen arkajalka ja panikoija, eli jos minä sain kortin niin kyllä muutkin saa. :)