Lue keskustelun säännöt.
6-vuotiaan erityislapsen(?) vaikea kaverisuhde... Neuvoja?
11.11.2010 |
Meilla on 6v tytto jonka hyva kaveri koulussa on samanikainen poika. Tuolla pojalla on kaytoksessa aidin mukaan ongelmia, raivoaa kuulemma kotona pahastikin, lisaksi hanella on pahat allergiat, astma ja ihottumat ym.
Meidan tytto on ujo koulussa, ei puhu paljoa, koska ei uskalla. Nyt on sitten ongelma tama naiden kahden lapsen kaveruussuhde. Tytto on tullut itkien koulusta talla viikolla, koska tuo poika on ollut niin ilkea tytolle. Tiistaina tytto tuli itkien ja kertoi etta kun olivat pukemassa kotiin lahtoa varten, ja muut olivat jo menneet ulos, tama poika oli puhunut tosi ilkeasti tytolle, kuulemma hampaitten valista sylkien ja snaonut ettei ikina enaa leiki tyton kanssa, ja aikoo sueraavana paivana kertoa kaikille muillekin ettei kukaan saa leikkia meidan tyton kanssa.
Mainitsin saman tien opettajalle mita tapahtui ja tama lupasi ottaa asian heti puheeksi seuraavana paivana lasten kanssa.
Mutta seuraavana paivana ENNEN kuin opettaja oli saanut lapset "puhutteluun" poika oli jatkanut raivoamista tytolleni tyyliin; et enaa koskaan saa tulla meille leikkimaan jne.
Tuedan ettei tuo meista aikuisista kuulosta mitenkaan pahalta, mutta 6-vuotiaalle se on maailmanloppu! Ja meidan tytto ottaa kaiken melko tosissaan ja uskoo mita muut lapset hanelle sanovat, ja sitten huolestuu asioista.
Tanaan tuon pojan aiti kutsui tyttomme heille viikonloppuna leikkimaan (on halunnut lapsemme heille nyt noin kuukauden ajan joka viikonloppu pariksi tunniksi, koska se kuulemma edesauttaa hanen poikaansa olemaan "kiltimmin" ja tykkaa tyttomme seurasta, on ainoa lapsi ja aiti yh). Ajattelin etten ala kaunistelemaan ja sanoin etta lapsilla on ollut ongelmia talla viikolla ja etta meidan tytto on ollut tosi herkkana kun esim. tuo poika oli sanonut ettei koskaan halua tyttoamme heille enaa kylaan niin en ole varma olisiko se hyva idea? Pojan aiti sanoi etta no, lapsillahan on sellainen viha-rakkaussuhde meneillaan ja ovat yhta pahoja.
En vaitakaan etta meidan tytto ei olisi sanonut mitaan, mutta silti uskon etta tuo poika kun on verbaalisesti niin voimakas ja sanavalmis ja sosiaalinen, han on varmasti paljon vahemmilla kuin meidan ujo, kaksikielinen lapsi.
Miten tasta eteenpain?
Tytolla ei ole oikein muita kavereita koulussa.
Kommentit (15)
tuo kaveri oli sanonut ettei tyttomme saa enaa koskaan menna heille leikkimaan koska mina olin komentanut hanta (tuota poikaa)! Poika kylla oli siina aidin vieressa kun kerroin asiasta, mutten mitenkaan komentanut, sanoin vain miten asia on.
Mina en ole puhunut sanallakaan lapselleni noista tekstareista, eivat ne hanelle kuulu, mutta tuo aiti jakaa kaiken poikansa kanssa...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhumattomuus, halu olla poika jne.
Puhumattomuus, halu olla poika jne.
Minkalaista apua saa haluun olla poika, ja mista?
ap
Tukea tyttösi tulee jokatapauksessa tarvitsemaan ehkä enemmän kuin ns tavis, ja sitä olisi hyvä auttaa ennen teini-ikää, kun muutenkin elo menee rankaksi.
Voithan itse mennä mukaan, jos siltä tuntuu.
Itse antaisin kuitenkin lasten selvittää välit keskenään, siitä kun on hyötyä heille molemmille. Sinun lapsesi on kovin herkkä ja hän saanee tuolta pojalta tiettyä kovuutta iän myötä ja päinvastoin poika oppii empaattisuutta tytöltäsi.
Itse ainakin kannustaisin lapsia jatkamaan leikkejä ja selvittämään riidat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voithan itse mennä mukaan, jos siltä tuntuu. Itse antaisin kuitenkin lasten selvittää välit keskenään, siitä kun on hyötyä heille molemmille. Sinun lapsesi on kovin herkkä ja hän saanee tuolta pojalta tiettyä kovuutta iän myötä ja päinvastoin poika oppii empaattisuutta tytöltäsi. Itse ainakin kannustaisin lapsia jatkamaan leikkejä ja selvittämään riidat.
niin yritä ennemmin etsiä lapsellesi muita kavereita. Jos pojan äiti sivuuttaa huolesi ja tyttöösi kohdistuneet loukkaukset tyyliin "niillä nyt on noita riitoja, molemmat yhtä pahoja" niin hän ei totta tosiaan tule puuttumaan mihinkään oman lapsensa huonoon käytökseen lastasi kohtaan. On "ei minun lapseni mitään tee" lasit päässä.
Tämä ystävyys ei voi olla kestävää laatua, jos tyttösi joutuu aina vain saamaan pahan mielen eikä toinen äiti edes näe mitään ongelmaa olevan. Se kaatuu kuitenkin jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa, joten itse olen sitä mieltä, että parempi ennemmin kuin myöhemmin.
Tuskin itse vain kohauttaisit olkia, jos kuulisit oman lapsesi puhuneen ystävälleen noin rumasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aiti kertoi etta lapset olivat suuttuneet toisiinsa ja mokottaneet ulkona ollessa, mika oli eka kerta. Han ei tiennyt syyta, mutta kun kyselin tytoltani miten siella oli mennyt, tytto kertoi etta ihan hyvin muuten mutta kun olivat ulkona ja tuon pojan aidin naapuri tuli juttelemaan aidin kanssa, poika oli pyytanyt meidan tytto tervehtimaan naapuria, ei meidan tytto tietenkaan uskaltanut sita tehda ja poika suuttui siita, eika antanut leikkia millaan leluila ulkona.
ap
vastahan he opettelevat ystävyyttä ja taitoja olla toisen kanssa. Sinne vaan viikonloppuna kylään. Hyvä kun juttelette näistä asioista, kaikki osapuolet siis. Toisaalta taukokin voi olla hyvä asia.
Meillä oli tällaista ekalla, ja välit tulehtuivat lapsilla aika pitkäksi aikaa, mutta sittemmin ystävyys jatkui ja jatkuu edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojan seura ei tunnut tekevän hyvää lapsellesi, joten ota nyt hyvä nainen vastuu käteen ja auta tyttöä pääsemään uusien kaverisuhteiden alkuun.
Kutsu vaikka tytöltä kysymättä joku rauhallisempi lapsi kylään, jolloin tyttösi tajuaa, ettei normaali kanssakäyminen samanikäisten kanssa ole pelkkää taistelua tai alistumista.
kylla on kutsuttu muitakin lapsia mutta aina silti kiinnostaa vain nama pojat. Heista puhuu kotona ja heidan seuraan pyrkii koulussa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tyttö haluaa kylään, niin mikset laittaisi? Nuo riidat kuulostavat ihan tavallisilta lasten riidoilta ja näin oppivat asioita.
kaverin sukupuolessa vaan temperamentissa. 30-luvullako te olette kasvaneet... jos ap pelkäät lapsesi olevan liian alistettu kun kaveri on kovin vahva, etsikää yhdessä vähän tasaisempaa seuraa. ei tarvitse olla vässykkä ja tyttö, mutta ehkä hiukan paremmat sosiaaliset valmiudet olisi kiva olla?
jos viihtyy poikien kanssa eikä kukaan tytöistä kelpaa seuraksi (mikä kuulostaa absurdilta, kun kaikilla sukupuolesta riippumatta on oma persoona) niin sitten tietenkin poika. Muuten etsisin seuraksi niin tyttöjä kuin poikiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska haluaisi olla itsekin poika ja mita poikamaisempi poika, sita parempi hanen mielestaan.
Juuri asken keskustelin tyton kanssa ja nyt tama poika oli sitten sanonut tytolle useaan otteeseen etta "sulla on kylla ongelmia tuon puhumattomuutesi kanssa" ja muutamasta muusta asiasta joista olen hanen aidille kertonut ja etta sun pitaisi menna laakariin niiden kanssa.
Ei minun mielesta ole soveliasta kertoa 6-vuotiaille heidan tuollaisia asioita! Sitten tytto kysyy onko mulla tuollainen ja tuollainen ongelma?
ap
Sain tuolta aidilta loppuviikosta viestin etta han haluaa lopettaa meidan tyton leikkimisvierailut heille. Vastasin sitten etta no voi harmi, ehka lapset kuitenkin joskus voisivat leikkia yhdessa. Ei vastannut mitaan, ja sitten laitoin viela yhden viestin jossa sanoin etta anteeksi jos olen jotenkin pahoittanut heidan mielensa, ja siihen sitten vastasi etta hyva kun kerroit, he molemmat ovat olleet niin pahoillaan mun sanomisista ja pojasta tuntui etta hanta syytetaan 100%!!
Annetaan olla, outoa jos se on meidan tyton vika jos hanelle huudetaan pain naamaa ja han saa itkien tulla koulusta. Ja sitten se on silti meidan vika...
ap