Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaako ketään muuta joulu?
10.11.2010 |
Suokaa anteeksi, mutta nyt on pakko avautua ja purkaa oma kiukku ennen kuin painelen nukkumaan...
Olen niin kärttyinen, kun joku edes mainitsee sanan joulun! Oma muisto jouluista on se, että isi ja äiti sammuivat aina jossakin kohtaa aattoa ja koko joulu sujui muutenkin hyvin kosteissa merkeissä.
Oma ja miehen perhe repivät meitä joka suuntaan ja ympäri Suomea pitäisi reissata muutaman päivän aikana. Viime vuonna päätettiin olla kotona aatto, muina päivinä sitä sitten mentiikin...
Rahat on tiukilla ja lahjoja pitäisi ostella sinne sun tänne, omille lapsille ja kummilapsille. Lisäksi pukkaa äidin 60-vuotissynttäreitä... ja taas lahjan ostoa. Äitini kun on vielä lahjojen perään...
Mä en jaksa. Vihaan koko joulua. Omien lasten takia yritän aina tsempata ja leipoa pakolliset piparit ja tortut. Muuten meillä ei perinteisiä jouluruokiakaan sitten olekaan.
Muita joulun vihaajia?
Kommentit (6)
eikä minulla ole siitä mitään ikäviä lapsuusmuistojakaan. Silti en pidä joulusta ja koen joulupäivät jotenkin ahdistavinakin. Pitää tehdä tiettyjä asioita tietyssä järjestyksessä, syödä ruokaa mistä en pidä jne. Vietämme yleensä joulun vanhempieni luona. Yhden joulun olemme viettäneet kotona ihan oman perheen kesken ja olipa vapauttava kokemus.
Se ajan pysähtyneisyys myös ahdistaa vaikka en toki pidä kiireestä.
Lisä-ärsytyksen tuo lahjojen osto. Rahaa menee ihan liikaa ja monta viikonloppua kaupoissa juoksemiseen. Kun voisi skipata koko joulun, niin olisin oikein iloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö voi viettää nyt oman perheenne kanssa just sellaisen joulun kuin haluatte? Miksi olet edelleen katkera lapsuuden jouluista? Sanoutukaa irti sukujouluista (kuten viime vuonna teitte jo osittain) ja tehkää joulusta kiva teidän näköisenne juhla. Sukulaiset varmaan aluksi nikottelee, mutta kyllä ne tajuaa varmasti.
Meillä ei ole koskaan otettu joulusta stressiä, tehdään vaan se mikä jaksetaan. Nyt alkaa taas huomata sen, että mua ei ole luotu elämään pimeydessä. Tekis mieli vetäytyä talviunille ja herätä vasta keväällä.
Ap:lle sanoisin, että itse en ikimaalilmassa suostu joulun ajuoksemaan paikasta toiseen! Me vietetään joulu yhdessä paikassa, oli se sitten kotona, mun vanhempien luona tai anoppilassa, mutta mihinkään eesssuntaas-ajeluun en ala. Se joka suuttuu, saa suuttua, aikuiset ihmiset itse päättävät miten perheensä kanssa juhlivat ja missä! Lopettakaa se sukulaisten mielistely!
Lapset kuuluvat jouluun ja niitä meillä ei enää ole, joten on aikuisten joulu. Alkoholia?
Isä oli kännissä joulut. Teki itsarin.
Lähden ystäväni kanssa risteilylle just ennen joulua katsomaan Tukholman joulua ja jouluvaloja. Palaamme 23.12. Sit voi juoda matkalta ostetut juomat ja yrittää kotoutua matkasta. Siinä se joulu sitten menee mukavasti.
Inhoan siis joulua.
Ettekö voi viettää nyt oman perheenne kanssa just sellaisen joulun kuin haluatte? Miksi olet edelleen katkera lapsuuden jouluista? Sanoutukaa irti sukujouluista (kuten viime vuonna teitte jo osittain) ja tehkää joulusta kiva teidän näköisenne juhla. Sukulaiset varmaan aluksi nikottelee, mutta kyllä ne tajuaa varmasti.
Miehen puolelta ovat onneksi olleet "ymmärtäväisiä", mutta omat vanhempani ovat taas... miten sen sanoisi!? Äitini on marttyyri, joka sitten vetää mykkäkoulua vaikka kuukausitolkulla. Usein menen sieltä missä aita on matalin, ettei tarvitse äidin käytöstä sietää. En tiedä olenko katkera lapsuuden jouluista, ehkä emme vain ole vielä osanneet tehdä itsellemme joulusta "perinnettä" omana perheenämme. Ja tuntuu todella vaikealta yrittää saada itselleen joulumieltä väen väkisin, kun ei vaan nappaa koko hemmetin joulu.
Olen joskus tehnyt itse joululahjoja, mutta tällä hetkellä ei vaan ehdi puolivuotiaan ja 2-vuotiaan kanssa...
Meillä ei ole koskaan otettu joulusta stressiä, tehdään vaan se mikä jaksetaan. Nyt alkaa taas huomata sen, että mua ei ole luotu elämään pimeydessä. Tekis mieli vetäytyä talviunille ja herätä vasta keväällä.