Täysi-ikäinen nuori, miten autan, kun elämä

apua saa ainakin nuorisoasemalta tai sosiaalitoimistosta.

konstit taitaa ikävä kyllä olla aika vähissä. Hänen pitäisi itse tajuta avun tarve.

apua ja pakottamalla en häntä minnekään saa. Nuorisoasemalla on kerran käynyt (Helsinki), mutta

siellä sattui olemaan työntekijä, joka taisi kaivata itse enemmän apua eli oli aivan rutiinikäynti, että saatiin kirjattua ylös. Mitään apua ei tuosta käynnistä ollut, tosin aikaakin siitä on jo 2 vuotta.



Tiedän, että jos oikeanlainen auttava käsi osuisi kohdalle, elämän suunta voisi muuttua.



ap

eivät useinkaan ymmärrä sitä että täysikäisyys merkitsee myös siirtymistä vastuuseen omasta elämästä. Sitä pitäisi harjoitella jo aikaisemmin.



Eikä mikään taho hoida aikuisen asioita vaan ne pitää oppia itse hoitamaan. Sosiaalitoimistosta tai työkkäristä saa vain minimitoimeentulon. Ei paljon muuta.

eivät useinkaan ymmärrä sitä että täysikäisyys merkitsee myös siirtymistä vastuuseen omasta elämästä. Sitä pitäisi harjoitella jo aikaisemmin. Eikä mikään taho hoida aikuisen asioita vaan ne pitää oppia itse hoitamaan. Sosiaalitoimistosta tai työkkäristä saa vain minimitoimeentulon. Ei paljon muuta.

halua auttaa lastaan? Kaikki nuoret eivät ole loistavia tähtiä, mitä tulee koulutukseen, työhön, jne. Ihan fiksu ihminen on halutessaan, motivaatio on nollassa, eikä mikään kiinnosta.

ap

Työkkärin kautta voisi käydä esim. opinto-/työnohjauksessa tai ohjauksessa jossa kartoitettaisiin mikä ala ja miten olisi mahdollista ja kiinnostaisi.

Eihän kyseessä vain voisi olla masennus?



Eräs vanhempi nuoriso-ohjaaja sanoi minusta kerran silleen ihan hyvässä hengessä, että tarve on paras motivoija. Rahan tarve, kodin, vaatteiden, siisteyden... ihan mitä vaan. Jos nuori saa kaiken tarvitsemansa "ilamiseksi" nenän eteen, ei hänen tarvitse tehdä mitään eli se tavallaan ruokkii laiskuutta.

Toisaalta heti ei voi vaatia täydellistä itsenäisymistä mutta kyllä keinoja pitäisi löytä ja pikkuhiljaa siirtyä nuoren itsenäistymiseen.

jos vaikka olisi eri ihminen.



Nuorihan tarvitsisi pitkäaikaista tukea ja ohjausta, ei se elämä yhdellä käynnillä korjaudu. Toisaalta sitten onnistuminen yhdessä asiassa motivoi varmasti yrittämään muissakin.

Työkkärin kautta voisi käydä esim. opinto-/työnohjauksessa tai ohjauksessa jossa kartoitettaisiin mikä ala ja miten olisi mahdollista ja kiinnostaisi. Eihän kyseessä vain voisi olla masennus? Eräs vanhempi nuoriso-ohjaaja sanoi minusta kerran silleen ihan hyvässä hengessä, että tarve on paras motivoija. Rahan tarve, kodin, vaatteiden, siisteyden... ihan mitä vaan. Jos nuori saa kaiken tarvitsemansa "ilamiseksi" nenän eteen, ei hänen tarvitse tehdä mitään eli se tavallaan ruokkii laiskuutta. Toisaalta heti ei voi vaatia täydellistä itsenäisymistä mutta kyllä keinoja pitäisi löytä ja pikkuhiljaa siirtyä nuoren itsenäistymiseen.

Muuten viestisi kuvaa todella hyvin tilannetta. Tosi hankala tilanne. Äitinä en kyllä voi häntä "pihallekaan" laittaa.

ap

jos vaikka olisi eri ihminen. Nuorihan tarvitsisi pitkäaikaista tukea ja ohjausta, ei se elämä yhdellä käynnillä korjaudu. Toisaalta sitten onnistuminen yhdessä asiassa motivoi varmasti yrittämään muissakin.

Jos vaikka antaisivat neuvoja eteenpäin..

ap

SPR:n nuorten turvatalosta vois saada apua, ei oo virallinen sossutaho vaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa auttamista.

SPR:n nuorten turvatalosta vois saada apua, ei oo virallinen sossutaho vaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa auttamista.

ap