Vääristynyt kehonkuva?
Onko kenelläkään/tunnetko jonkun, jolla on? Millä tavalla kuva on vääristynyt? Osaatko nimetä syyn?
Kommentit (7)
Joskus 20-ymppisenä luulin olevani lihava ja jalkani olivat kuin pylväät. Minulla oli syömishäiriöitä tuolloin. Katselin kuviani tuolta ajalta ja olin ihanan hoikka. Nyt 20 kiloa painavampana olen pullea :(
olen koko lapsuuteni ja nuoruuteni kuullut timmin äitini kommentteja romuluistani, pömppövatsastani, isosta perseestä, hammaskalustostani, ihostani jne, jne. En siis näe itsessäni mitään naisellista tai kaunista piirrettä, joista mieheni minulle lähes päivittäin puhuu.
Käyn asian tiimoilta terapeutin juttusilla. On nöyryyttävää olla näin perusteellisesti äitinsä aivopesemä aikuinen ja muuten kuitenkin järkevä itsenäinen ihminen.
olen koko lapsuuteni ja nuoruuteni kuullut timmin äitini kommentteja romuluistani, pömppövatsastani, isosta perseestä, hammaskalustostani, ihostani jne, jne. En siis näe itsessäni mitään naisellista tai kaunista piirrettä, joista mieheni minulle lähes päivittäin puhuu. Käyn asian tiimoilta terapeutin juttusilla. On nöyryyttävää olla näin perusteellisesti äitinsä aivopesemä aikuinen ja muuten kuitenkin järkevä itsenäinen ihminen.
Muistan äitini jo ollessani aika pieni, kieltäneen mua hymyilemästä koska hymyilen rumasti. Arvaa kaksi kertaa hymyilenkö vielä 45-vuotiaanakaan vapautuneesti?
en mielestäni ole niin lihava kuin oikeasti olen, kauhistun joka kerta kun katson peiliin ja koitan pukeutua, eli joka päivä.
Silloin kun en näe itseäni, olen mielestäni ihan nätti.
Terapeutille yritin asiasta puhua. Ei osannut sanoa juuta eikä jaata. Sanoi vain että mitä kummaa, olet ihan nätti ja edustava. Joo-o. Tiedän sen jollain tasolla. Silti en mahda sille itseinholle mitään, joka välillä minuun iskee ja lamaannuttaa. Jätän vaikka jonkin menon väliin sen takia.
se tarkoittaa, että ihminen näkee itsensä lihavana, vaikka on hoikka.