Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut vanhemmat kieltävät lastensa syömisen kyläpaikassa
09.11.2010 |
Siis jos lapsi on kaverillaan leikkimässä ja siellä on ruoka-aika, niin ei saa syödä vaikka kaveriperhe kutsuisi pöytään.
Mun äiti oli tämmöinen kieltäjä, enkä tänä päivänä ymmärrä, että miksi. oli todella noloa sanoa, että en voi tulla syömään, äiti ei anna lupaa.
Kommentit (18)
syönyt kotona ruuan tai tulossa kotiin syömään. Meillä ei lisäksi ole aina tarjota kavereille ruokaa (toki leipää ja sen sellaista on tarjolla aina), koska lämmitämme vaikka edellisen päivän ruokaa tms. ja omassa perheessä on useampia lapsia. Monimutkainen juttu, mutta itse olen sanonut lapsillemme, että kyläilypaikoissa ei syödä ruokaa, vaan ruoka syödään kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta omasta kodista tähän ei ole lupaa.
ap.
syönyt kotona ruuan tai tulossa kotiin syömään. Meillä ei lisäksi ole aina tarjota kavereille ruokaa (toki leipää ja sen sellaista on tarjolla aina), koska lämmitämme vaikka edellisen päivän ruokaa tms. ja omassa perheessä on useampia lapsia. Monimutkainen juttu, mutta itse olen sanonut lapsillemme, että kyläilypaikoissa ei syödä ruokaa, vaan ruoka syödään kotona.
ap
tarjota omassa kotonaan ruokaa lasten kavereille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kokevat jotenkin jäävänsä kiitollisuuden velkaan tälle perheelle, kun ruokkivat vierasta lasta. Itse ainakin muistan viettäneeni hirveästi aikaa hyvän kaverin luona ja söinkin siellä aika usein. Äiti sitten kielsi syömisen tai pisti omat eväät mukaan, kun ajatteli että tulee hirmu kalliiksi tuolle perheelle tämä minun notkumiseni siellä.
Mutta tietty jos nämä tilanteet on satunnaisia niin en kyllä ymmärrä minäkään. Minun tilanteessa tämä oli lähes jokapäiväistä.
minusta on noloa olla kylässä ruoka-aikaan, ellei ole kutsuttu syömään. Meidän lapset ainakin tajuavat lähteä kotiin kun kavereilla ruvetaan syömään jolleivat ole ennen ymmärtäneet lähteä.
ole ikinä ymärtänyt tätä käytäntöä. Miksei se kyläilevä voi odottaa sitä 10minuuttia vaikka lastenhuoneessa jos ei tule syömään. Entä sitten kun lapsi on syönyt, pitääkö juosta ovelle huutamaan juuri poistuneen kaverin perään että voitko tulla taas leikkimään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mäkään ruoki lapseni kavereita, joten siksi ei lapsenikaan syö heillä.
minusta on noloa olla kylässä ruoka-aikaan, ellei ole kutsuttu syömään. Meidän lapset ainakin tajuavat lähteä kotiin kun kavereilla ruvetaan syömään jolleivat ole ennen ymmärtäneet lähteä.
Ei meilläkään kenenkään tarvitse lähteä, jos meillä syödään, aina pyydetään pöytään.
Sama käytäntö kyllä lasten ystävien perheillä.
Eli suvaitsevaisuutta, ei tarvitse närkästyä, jos toiset eivät tee niinkuin te itse. Jos lapsivieraita ei halua ruokkia, heitä voi ystävällisesti pyytää lähtemään, heille ei ehkä sinun tapasi ole tuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syö usein kaverit samassa pöydässä ja meidänkin lapset syö usein kavereilla. Näyttää olevan tapa täällä meillä päin. Alkuun otti aina välillä päähän, mutta nyt olen jo tottunut. Usein käy niinkin, ettei ole niin paljon ruokaa että vois vieraatkin ruokkia, silloin sanon, ettei valitettavasti riitä vieraille. Eikä se ole yhtään noloa.
Lapsille olen kyllä sanonut, etteivät norkoa ruokaa kylässä, vaan kiittävät kauniisti, jos kutsutaan pöytään. Monesti myös sovimme ruokailusta kylässä ihan vanhempien kesken. Meillä on aika pitkät matkat joillekin kavereille, ja monesti lapset eivät viitsi montaa kilometriä ajella fillarilla kotiin syömään ja sitten taas painella takaisin kaverille.
Mun mielestä on lähinnä noloa, jos kaveri on ollut monta tuntia kylässä, eikä ole tarjottu mitään ruokaa sinä aikana. Varsinkin nuo esiteini-iässä olevat pojat kun touhuavat niin kamalasti, ja ovat nälkäisiä kokoajan.
Luulen, että ruokailuissa on puolin ja toisin puntit aika tasan.
Huomaan kyllä, että monilla kavereilla on selkeästi sääntö, ettei kylässä syödä, ja tämäkin on tietenkin ihan ok! Jokainen tyylillään :-)
meillä ravaa naapuruston lapsia kylässä lähes päivittäin, ja mielelläni en ruoki päivittäin ruokavieraita. Tietenkin jos lapsi on tullut kauempaa kylään, niin sitten on eri asia. Omani ovat myös usein kylässä naapureiden lasten luona. Eikö ole yksinkertaisempaa, että jokainen syö kotonaan, kun tässä kylki kyljessä asustellaan? Ja koska en itse tarjoa ruokaa naapurin lapsille, niin en toki oleta naapureidenkaan ruokkivan meidän lapsia. Joko ymmärsit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole yksinkertaisempaa, että jokainen syö kotonaan, kun tässä kylki kyljessä asustellaan? Ja koska en itse tarjoa ruokaa naapurin lapsille, niin en toki oleta naapureidenkaan ruokkivan meidän lapsia. Joko ymmärsit?
tietystikään voi olettaa etä naapuri ruokkii lapsen, mutta miksi se pitää KIELTÄÄ jos naapuri niin haluaisi tehdä?
- Ei pidä naapureiden elintavoista, eli ei tahdo lastensa syövän vaikkapa lisäaineita, eineksiä, lihaa tms. joita lapsi ei välttämättä osaa itse valvoa.
- Lapsi noudattaa jotain erikoisruokavaliota (allergioiden lisäksi voi olla vaikkapa "laihdutuskuuri" menossa) tai lapsella on herkkä vatsa joka menee helposti sekaisin
- Ei tahdo jäädä kiitollisuuden velkaan
- Tietää, että lapsen päiväjärjestys menee herkästi sekaisin muutoksista ja jos lapsi syö vaikka liian aikaisin niin ei malta odottaa iltapalaa jne.
- Kavereita ravaa paljon eikä ole aikaa/varaa/mielenkiintoa ruokkia koko laumaa
- Lapset oppivat valikoimaan kyläpaikat tarjoilujen perusteella
Ja tuhat muuta mahdollista syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kätevää kierrätystä syödä lapsen kaverit, mutta ehkä se ei ole soveliasta
mutta lapset tietävät tasan tarkkaan mitä saavat syödä. Jos kylässä on esim. liharuokaa, eivät ota sitä sillä se on yleensä sianlihasta ja me emme syö sianlihaa. Mutta jos on muuta ruokaa niin saa ottaa. Kaverien vanhemmat tietävät tämän myös.
ole ikinä ymärtänyt tätä käytäntöä. Miksei se kyläilevä voi odottaa sitä 10minuuttia vaikka lastenhuoneessa
Kukaan ei poistu pöydästä ennen kun kaikki syöneet. Jälkiruoka tarjoillaan kaikile yhtäaikaa.
Päivällinen on myös meidän yhteinen kuulumisten vaihtohetki. Ensin jutellaan ja sitten syödään.
Se on päivän stressitön ja kiireetön hetki.
En halua jakaa sitä huonokäytösten kakaroiden kanssa (valitettavasti ruokailu/pöytätavat on aivan unohtunut asia)
minusta on noloa olla kylässä ruoka-aikaan, ellei ole kutsuttu syömään. Meidän lapset ainakin tajuavat lähteä kotiin kun kavereilla ruvetaan syömään jolleivat ole ennen ymmärtäneet lähteä.