Onko tämä testä normaalia käytöstä anopilta?

Jos soittelee hyvin harvoin jne.



Ja tuskin se äiti laittoi anoppisi kuppia pöytään sivummalle, koska kahvipöydässä ei tuollaisissa juhlissa sivupaikkoja ole.



Terveisiä sinne Porvooseen.

Jos soittelee hyvin harvoin jne.

Ja tuskin se äiti laittoi anoppisi kuppia pöytään sivummalle, koska kahvipöydässä ei tuollaisissa juhlissa sivupaikkoja ole.

Terveisiä sinne Porvooseen.

Kai mä nyt tiedän millainen kahvipöytä mun veljen vauvan ristiäisissä oli! Anoppi oli kuullut juhlista tyttäreltään, jonka kanssa mä olen tekemisissä viikottain, ihan työni puolestakin.

Muistaminen ei ole koskaan moukkamaista. Äitisi olisi pitänyt ottaa anoppisi vastaan samoin kuin muut vieraat eikä tietenkään luotsata sivummalle.

Pyöreässä ei onnistu, tavallisesa 90x150 ei onnistu jne.



Eli millainen on kahvipöytä, johon noin 10 (?) hengen bileissä saat kupin sivummalle? Mitat noin 80 x 600?

Pyöreässä ei onnistu, tavallisesa 90x150 ei onnistu jne.

Eli millainen on kahvipöytä, johon noin 10 (?) hengen bileissä saat kupin sivummalle? Mitat noin 80 x 600?

...jos meillä olisi isot ristiäiset niin kahvittelijoita olisi tietenkin useassa eri pöydässä. Sivummalle tarkoittaa silloin, että katetaan esimerkiksi sohvapöydälle eikä pääpöytiin. Voisi tarkoittaa myös että eri huoneeseen, meillä kun on iso olohuone ja "kirjasto" yhteydessä toisiinsa. Ap kuulosti siltä että maalaistalossa ollaan, jolloin on täysin normaalia että sukujuhlissa istutaan useissa pöydissä eri huoneissa.

Jos oletetaan että nuorten solmiessa avioliiton heidän sukunsa yhdistyvät (kuten perinteisesti on kautta vuosisatojen ajateltu) niin toki anoppikin sai laajentuneeseen sukuunsa uusia jäseniä. Ei tarvitse kovin pöpi olla että näin ajattelee, vaikkei nykynuoriso tätä ajattelua näköjään tunnistakaan.

Tutulta kuulostaa ap. Omat appivanhempani harrastavat aivan samaa: eivät käy kylässä kuin max. kerran parin vuoden aikana (selitys: "kun ovat niin huonoja lähtemään") saati muista juhlapäivinä (esittävät varmaan muka unohtavansa...).



Sitten saattavat yh'äkkiä ja ilman mitään logiikkaa esim. muistaa koiran syntymäpäivää hienoilla lahjoilla! Siis koiran! Ja seuraavana vuonna eivät muista niitä koirankaan syntymäpäiviä. Toimivat erittäin epäloogisesti eikä toiminnassa ole hitustakaan jatkuvuutta tai säännönmukaisuutta: luulisi että jos kerran muistaa jonkin juhlapäivän, muistaisi sen seuraavallakin kerralla, mutta ei. Tupaantuliaislahjaa hän ei ole meille ostanut kuin kerran, vaikka olemme jo monissa asunnoissa asuneet ja tupaantuliaisia viettäneet. Toiselle lapselleen hän puolestaan kuulemma ostaa aina jotakin kivaa uuteen kotiin.



Anopillesihan saattoi iskeä huono omatunto ja pelko kasvojensa menetyksestä. Ehkäpä hän tiedostaa toimivansa väärin, erittäin epä-äidillisesti sekä moukkamaisesti ja nyt hyökkäsi paikalle näyttääkseen muille ihmisille, miten ihana ja ajattelevainen ihminen hän muka oikeasti on. Anoppisi varmaan pelkää, että jos vaikkapa sinä miniänä puhut omille sukulaisillesi anoppisi todellisesta käytöksestä saattaisi hänen maineensa kärsiä: hän tuli nyt käytöksellään kumoamaan mahdolliset puheesi ja todistamaan, ettei ole oikeasti sellainen kun sinä olet kertonut.



Tai sitten hänellä on jonkinlainen maaninen vaihe päällä, jolloin hän rakastaa kaikkia ja tahtoo olla mahdollisimman sosiaalinen ja sukurakas... Tai ehkäpä hän nyt vihdoin viimein on tehnyt jonkinlaisen parannuksen?

Tutulta kuulostaa ap. Omat appivanhempani harrastavat aivan samaa: eivät käy kylässä kuin max. kerran parin vuoden aikana (selitys: "kun ovat niin huonoja lähtemään") saati muista juhlapäivinä (esittävät varmaan muka unohtavansa...).

Sitten saattavat yh'äkkiä ja ilman mitään logiikkaa esim. muistaa koiran syntymäpäivää hienoilla lahjoilla! Siis koiran! Ja seuraavana vuonna eivät muista niitä koirankaan syntymäpäiviä. Toimivat erittäin epäloogisesti eikä toiminnassa ole hitustakaan jatkuvuutta tai säännönmukaisuutta: luulisi että jos kerran muistaa jonkin juhlapäivän, muistaisi sen seuraavallakin kerralla, mutta ei. Tupaantuliaislahjaa hän ei ole meille ostanut kuin kerran, vaikka olemme jo monissa asunnoissa asuneet ja tupaantuliaisia viettäneet. Toiselle lapselleen hän puolestaan kuulemma ostaa aina jotakin kivaa uuteen kotiin.

Anopillesihan saattoi iskeä huono omatunto ja pelko kasvojensa menetyksestä. Ehkäpä hän tiedostaa toimivansa väärin, erittäin epä-äidillisesti sekä moukkamaisesti ja nyt hyökkäsi paikalle näyttääkseen muille ihmisille, miten ihana ja ajattelevainen ihminen hän muka oikeasti on. Anoppisi varmaan pelkää, että jos vaikkapa sinä miniänä puhut omille sukulaisillesi anoppisi todellisesta käytöksestä saattaisi hänen maineensa kärsiä: hän tuli nyt käytöksellään kumoamaan mahdolliset puheesi ja todistamaan, ettei ole oikeasti sellainen kun sinä olet kertonut.

Tai sitten hänellä on jonkinlainen maaninen vaihe päällä, jolloin hän rakastaa kaikkia ja tahtoo olla mahdollisimman sosiaalinen ja sukurakas... Tai ehkäpä hän nyt vihdoin viimein on tehnyt jonkinlaisen parannuksen?

miksi ei nyt sinne samaan tilaisuuteen sitten tuonut vaikka myöhästynyttä synttärikorttia ihan oikealle lapsen lapselleen, jonka synttärit olivat reilut 2 viikkoa sitten?

Tutulta kuulostaa ap. Omat appivanhempani harrastavat aivan samaa: eivät käy kylässä kuin max. kerran parin vuoden aikana (selitys: "kun ovat niin huonoja lähtemään") saati muista juhlapäivinä (esittävät varmaan muka unohtavansa...).

Sitten saattavat yh'äkkiä ja ilman mitään logiikkaa esim. muistaa koiran syntymäpäivää hienoilla lahjoilla! Siis koiran! Ja seuraavana vuonna eivät muista niitä koirankaan syntymäpäiviä. Toimivat erittäin epäloogisesti eikä toiminnassa ole hitustakaan jatkuvuutta tai säännönmukaisuutta: luulisi että jos kerran muistaa jonkin juhlapäivän, muistaisi sen seuraavallakin kerralla, mutta ei. Tupaantuliaislahjaa hän ei ole meille ostanut kuin kerran, vaikka olemme jo monissa asunnoissa asuneet ja tupaantuliaisia viettäneet. Toiselle lapselleen hän puolestaan kuulemma ostaa aina jotakin kivaa uuteen kotiin.

Anopillesihan saattoi iskeä huono omatunto ja pelko kasvojensa menetyksestä. Ehkäpä hän tiedostaa toimivansa väärin, erittäin epä-äidillisesti sekä moukkamaisesti ja nyt hyökkäsi paikalle näyttääkseen muille ihmisille, miten ihana ja ajattelevainen ihminen hän muka oikeasti on. Anoppisi varmaan pelkää, että jos vaikkapa sinä miniänä puhut omille sukulaisillesi anoppisi todellisesta käytöksestä saattaisi hänen maineensa kärsiä: hän tuli nyt käytöksellään kumoamaan mahdolliset puheesi ja todistamaan, ettei ole oikeasti sellainen kun sinä olet kertonut.

Tai sitten hänellä on jonkinlainen maaninen vaihe päällä, jolloin hän rakastaa kaikkia ja tahtoo olla mahdollisimman sosiaalinen ja sukurakas... Tai ehkäpä hän nyt vihdoin viimein on tehnyt jonkinlaisen parannuksen?

miksi ei nyt sinne samaan tilaisuuteen sitten tuonut vaikka myöhästynyttä synttärikorttia ihan oikealle lapsen lapselleen, jonka synttärit olivat reilut 2 viikkoa sitten?

Halusi varmaan jotenkin näpäyttää teitä? Kauhealta tuntuu tuollainen käytös, luulisi että omat lastenlapset olisivat tärkeämpiä kuin muiden lapset?

Anoppisi taitaa olla sukua isälleni? Omakaan isäni ei ole osoittanut minkäänlaista kiinnostusta lapsiani (ts. omia biologisia lapsenlapsiaan) kohtaan, melkein jopa päinvastoin, mutta sitten on ostelemassa siskonsa pojanpojalle (ts. siskonsa lapsenlapselle) vaikka tähden taivaalta ja hyysää kaikilla mahdollisilla tavoila. Pahaltahan tuollainen tuntuu, sekä siitä lapsenlapsesta mutta myös minusta lapsena ja miehestäni vävynä. Törkeää suorastaan!

Törkeää käytöstä!