Kamala äiti - minä :(

Aaaaaaaargh.



Pakko päästä purkamaan tuntekumsia vaikka tänne!!

Minusta on ihan kamalaa, miten saatankin vihata omaa lastani, kun hänelle oikein suutun!



Tuntuu että hän rikkoo kaikki lelunsa ja huonekalut tahallaan!!

Mä en tiedä enää mitä mä teen hänen kanssa ja miten.

Poika on 5v ja tehnyt noita tuhojaan jo vuoden.

Nyt olen jotenkin saanut hallintaan touhun, uhkailemalla, että ei saa esim. jotain sinä ja sinä päivän. Eli rankaissut sillä ja jos se ei oo totellu niin tietty toteuttanut myös sen uhkauksen. Esimerkkinä lähtee joku lempilelu jäähylle, ei saa katsoa enää telkkaa, joutuu aikasemmin nukkumaan...jne.

Mutta menee taas päivä tai pari ja sama homma jatkuu taas. Unohtanutko muka niin nopsaan jo edelliset?!!

Joskus tuntuu et se on tyhmä.... kamalaa sanoa näin omasta lapsesta, tiedän.

Olen yh, joten siksikin rankkaa.



Olisko kenelläkään viisaita tai hyviä neuvoja mm. MINUN jaksamiseen ja kuinka MINÄ voisin tilanteen korjata?!!



Kiitos.