Virikehoitolapsi. Voisitko tässä tilanteessa jatkaa hoitoa?

erittäin hyvin. Esikoinen on regoinut kyseisellä tavalla jo jonkun aikaa eli ei ole kyse parista päivästä. Ja ei puhu hoidosta missään vaiheessa mitään positiivista. Kotipäivinä nauttii äidin ja pikkusisaruksen seurasta, eikä ole mikään hankala kiusankappale, ei esim. osoita mustasukkaisuutta pikkusisarukseen, vaikka toki on selvästi mustasukkainen pikkuisesta. Mustasukkaisuus ilmenee lähinnä kiukkuna vanhemmille, mutta ei sitäkään koko aikaisesti.



ap

Kateellinen kaveri kyselee?

omat asiansa, ja antaa toisten tehdä kuten tykkäävät, ellei kyseessä ole selvästi tilanne, jossa lapsi kärsii. Ap ei voi kuitenkaan tietää, miksi äiti ei jaksa, voi olla vaikka synnytyksenjälkeinen masennus.

itse en voisi tuossa tilanteessa isompaa (vielä kuitenkin hyvin pieni!) lasta viedä hoitoon, jos selvästi ei viihdy. Kun ei ole mitään "perusteltua" syytä hoidolle. Ihmetyttää vaan miten voi omaa lastaan kohdella niin.

Kun ei ole mitään "perusteltua" syytä hoidolle.

Tiedätkö tämän henkilön asiat todella paremmin kuin hän itse?

Kun ei ole mitään "perusteltua" syytä hoidolle.

Tiedätkö tämän henkilön asiat todella paremmin kuin hän itse?

eivätkä olisi olleet esimerkinkään tapauksessa. Olen luovuttanut joka vauvaloma hoitopaikat pois ja hakenut - ja saanut - ne takaisin uudestaan vuoden päästä. Mutta se olikin aikaa, jolloin virikehoito oli vasta nousemassa maan tavaksi.



Meidän lasten kolmiperhehoitoryhmässä (joka kokoontui aina meillä) oli yksi kokopäiväinen 5 pv/vk virikehoidettava, jonka isä kantoi parkuvana hoitoon valehtelematta joka ikinen aamu. Äiti naureskeli, miten loistava systeemi oli, kun lapsi voi pitää itselleen varattuna hoitopaikkaa, saa lähes ilmaisen ruoan ja hoidon ja petaa pikkusisarukselle samalla hoitopaikkaa. Samaan aikaan meidän naapurissa olevalle lapselle ei järjestynyt hoitopaikkaa aluksi mistään, joten äiti joutui siirtämään työhönmenoa. Loppujen lopuksi tämä lapsi pääsi meidän ryhmään, kun esikoisemme aloitti eskarin - ennen kuin virikehoidettavan pikkusisarus ehti tulla hoitoikäiseksi. Ilkeää ehkä, mutta olin reilusti vahingoniloinen tästä.

Kun ei ole mitään "perusteltua" syytä hoidolle.

Tiedätkö tämän henkilön asiat todella paremmin kuin hän itse?

Tiedän varmasti.

niin mitkä ne perustelut ovat? Tuossa aloituksessa kirjoitit, että tämä kys. äiti ei muuten jaksa. Eikö se sinusta tosiaan ole riittävä peruste?

ja jos äiti sanoo, ettei jaksa, niin sitten hoito on tarpeen. Voihan hänellä olla masennusta, esikoinen voi valvottaa, parisuhde huonona, jotain sairautta tms. josta ei kerro. Ja KYLLÄ tällainen voi shoppailla tai käydä kahvilassa. Minimipäiviin voisi kyllä vaihtaa.



Minimipäivät on meilläkin isommat hoidossa eli 2pv/viikko. Syystä että nämä ISOMMAT valvottavat, ei vauva. Lisäksi nämä on ainoat mahdollisuudet minun päästä vaikka sinne shoppailemaan, koska "rakas" mieheni keksii kaikkea muuta menoa viikonlopuille.

tuossa tilanteessa tekisin niin, että vähentäisi esikoisen hoitoa esim. 2pv/vk, max 6 h päivä.

miks ihmeessä kyseinen ihminen niitä lapsia tekee, kun ei niiden kanssa halua olla!!??

miks ihmeessä kyseinen ihminen niitä lapsia tekee, kun ei niiden kanssa halua olla!!??

Vaikka niitä lapsia tekeekin, niin eihän se jumankauta tarkota, että niitten kans ollaan siiamilaisia kaksosia 18-vuotta!

Siis tilanne ihan kuin meidän perheessämme, paitsi se siivooja käy kahden viikon välein ja esikoinen menee todella innokkaasti sinne päivähoitoon.

ja suorastaan raivostuu jos haen hänet joskus "liian aikaisin" eli klo 15 maissa. Vauvan kanssa on kätevää käydä shoppailemassa ja kahviloissa. Hyi minua kun kehtaan nauttia äitiyslomasta.

Onhan tuo tilanne nyt hiukan eri teidän kohdalla, kun lapsenne menevät hoitoon mielellään. Kyse olikin nyt siitä, että perheen esikoinen ei selvästi viihdy yhtään hoidossa, vaan haluaisi olla kotona äidin ja pikkusisaruksen kanssa. En ole virikehoitoa vastaan, jos se sujuu, mutta tapauksessa, jossa virikehoidettu lapsi lähinnä kärsii hoidosta, pitäisi mielestäni miettiä uudelleen palveleeko se tarkoitustaan. Ja mistä kyseinen äiti tietää, ettei jaksa, kun ei ole kokeillut olla esim. yhtä viikkoa niin, että molemmat lapset ovat koko ajan kotona. Tarjolla on mm. perhekahvilaa, leikkipuistoa ja siellä puistotäti pari kertaa viikossa eli voisi isomman sinne jättää hetkeksi, jos käy esim. kaupassa tai kahvilla.



ap

Ja aivan sama, vaikka olisi toisten asioihin puuttumista. Jos lasta kohdellaan edes vähn huonosti, on toisten asia puuttua asiaan /huolehtia asiasta,.



Lapsiraukka haluaisi olla enemmn äitinsä kanssa. Tuo 8 h /3 krt viikossa on jo tosi pitkä aika.Olisi edes se max 6 h /3 krt viikossa!

Ihan eri asia 2,5-vuotiaan ja 5-vuotiaan kohdalla!

Minulla on selkärankareuma, joka ei näy ulospäin enkä sitä kaikille ap:n kaltaisille "kavereille" toitottele. Ulospäin näytän normaalilta, mutta jaksaminen oli huonoa. Mitä ihmettä muiden valinnat toisille kuuluu???

katselisin, miten tilanne kehittyy.



Terve lapsihan reagoi pikkusisarukseen ja tämä lapsi nyt ilmeisesti näin. Pelkää oman paikkansa menettämistä, mikä osin joka tapauksessa on jo tapahtunut, kun sisarus on syntynyt. Ei kai sitä uutta lastakaan palauttaa voi, jos ei isosisarukselle sovi. Elämä on välillä julmaa.



Äiti on fiksu, kun huolehtii omasta jaksamisestaan. En näkisi järkevänä sitäkään, että 2,5-vuotias rähjäisi päivät pitkät tylsistyneenä kotona (tai kahvilla tms.) ja kiusaisi vauvaa, jonka jälkeen koko perhe olisi hermoromahduksen partaalla.



Meillä juuri ap:n kuvailema tilanne, joskin isompi vielä pienempi, mutta innoissaan menee hoitoon eikä meillä käy siivoojaa. Joskin se olisi kyllä mukava juttu ja taloudenkin pyöriä pyöritettäisiin samalla.



Jos lapsi reagoisi voimakkaasti ja pitkään, vaikuttaisi ahdistuneelta tms. miettisin tilannetta. Kyselisin myös pk.n henkilökunnalta, miten ne päivät oikeasti menee.