Miten te,koliikkivauvojen vanhemmat, olette jaksaneet?

Minut pelasti psyykkisesti lukeminen, kahvi ja suklaa. Luin aina samalla kun imetin ja lukemisena oli mahdollisimman kevyttä, romanttista, helppolukuista luettavaa. Pääsi ikään kuin toisiin maailmoihin edes hetkeksi. Ja kahvi ja suklaa piristivät.



Meillä ei apuja ollut saatavilla, joten piti vaan pärjätä. Mutta jos sinulla ap on apua, niin pyydä ihmeessä heitä auttamaan vaikka pari kertaa kuukaudessa. Joskus vaikkapa niin, että voisitte miehesi kanssa vaikka vaan nukkua tai mennä vaikka syömään uloa.



Itkut loppuvat aikanaan ja meidän lapsesta ainakin on kasvanut varsin aurinkoinen ja valoisa tyyppi. Joten alun vaikeudet ovat muuttuneet ihan päinvastaiseen suuntaan.

että meidänkin vauvalla varmaan jonkinlaista koliikkia oli. Itki iltaisin klo 18-21-22. Istuin aina kiikkutuolissa keinuttamassa ja imettämässä sen ajan, sitten lopulta uuvahti ja nukahti. Itkut loppui noin kolmen tai neljän kuukauden iässä, joskin samaan aikaan lakkasin imettämästä. Saattoi olla osatekijä, jos oli ollut nälkäinen tai jotenkin muuten rintamaidossa jotain epäsopivaa, en tiedä.



Myöhemmin kuulin jonkun äidin puhuvan tokasta vauvastaan, että sillä oli koliikki kun itki kolme tuntia iltaisin. Mietin että eikö kaikki vauvat tosiaan tee niin.



Nyt odotan toista, ja jospa siitä sitten tulee semmoinen ei-itkuinen vauva. :)

Vauva huusi pari ekaa kuukautta selkä kaarella, illat pitkät parkui kuin syötävä. Meinasi oikeasti pimeys syödä koko homman kanssa. Sitten helpotti huudon suhteen, mutta vatsaoireet jatkuivat. Nyt vauva 3 kk ja vahva iho-oireilu paukahti päälle ja ollaan menossa maitoallergiatutkimuksiin. Tähän asti on vauvan huuto ja huono olo kuitattu "kolmen kuukauden koliikkina" ja "suoliston kehittymättömyytenä", on rasvattu, kylvetetty, ilmakylvetetty, lätkitty kortisonia, vaihdettu vaippa- ja korvikemerkkiä. Että ei voi muuta sanoa kuin että hammasta kiristämällä selviää koliikista, mutta jos on kyse allergiasta, niin mitä äkimmin saa toimivaa apua, sen parempi.

Meidän koliikkivauva sai siitä avun. Oli rankka imukuppisynnytys ja vauvojen hoitoon erikoistunut osteopaatti hoiti poikaamme hellästi 3 kertaa noin 1,5kk iässä, yhteensä parin viikon ajan, ja kas - koliikki loppui viimeisen hoitokerran jälkeen 2kk iässä! Osteopaatin mukaan vauvan selkäranka ja niska kipuilivat imukupin jälkeen ja itsekin vakuutuin kun muuten itkuinen vauvani aina hoidon aikan hymyili nautinnollisesti ja nukkui siihen päälle rauhalliset pitkät päiväunet.



Suosittelen ainakin kokeilemaan!

joten tää saattaa jo olla täällä.



Meillä oli koliikkivauva. Eräänä iltana suihkun jälkeen huutava vauva kainalossa menin kuivaamaan hiuksia hiustenkuivaajalla. Ajattelin, että samalla kuivaan hiuket kun vauva karjuu.



Naps, fööni käyntiin ja vauva hiljeni. Fööni kiinni ja vauva alkoi huutaa.



Eli meidän vauvan sai koliikkiajat hiljaiseksi, että minulla surisi fööni illat lattialla kun vauva oli sylissä.

Myöhemmin kuulin, että joku oli käyttänyt imuria. Eli imuri oli ollut päällä illat ja vauva oli siten nukkunut.



Idioottimainen neuvo, mutta kaikkea kannattaa kokeilla.

Tsemppiä sulle. Se loppuu sitten vain yhtenä iltana kuin leikaten. Kun odotat, että klo tulee 18 ja vauva huutaa, se ei alakaan ja se ei ala seuraavana iltanakaan.

Ihan turha on kärsiä, vetää vaan mielialan maahan ja vaikeuttaa maidon tuloa. Imettäjillekin löytyy jopa reseptikipulääkkeitä. Osaisiko neuvolalääkäri auttaa?

koska ajattelin että jos ne käyvät vauvan mahaan. Tosin pakko ottaa jotain aina välistä, että saa edes vaikka kävelyllä käytyä.

Vauvan saa hiljaiseksi kun pukee ulkovaatteet ja laittaa vaunuun, se on tällä hetkellä ainoa paikka ja tapa saada hänet hiljaiseksi ja nukkumaan. Onneksi on edes tämä keino :)



Mies oli äsken kahdestaan lapsen kanssa tuossa, kun itselläni oli menoa, olipas hermo kireällä kun tulin takaisin. Voi surku!



Tuo osteopatia voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen asia, koska tosiaan meilläkin imukuppisynnytys takana! *menee googlettamaan* Kiitti vinkistä!



ap

-maitohappobakteerit käyttöön

-varovaista masujumppaa iltaisin

-kunnon röy htäytys syötön jälkeen + pystyasennossa, että ilmat pääsee pois

-äidin oma rentous ja lepo, reilusti juomista

-maito riittää kaikilla äideillä, osalla sitä ei erity tarpeeksi: esim. stressi, kipu, väsymys, masennus, huono imuote heikentävät tilannetta.

-masun hierominen varovasti

-hellyys, läheisyys

-vyöhyketerapiaa kannattaa kokeilla useamman kerran

-kyvletys illalla rauhoittaa monia rauhattomia lapsia



Voimia!

-maito riittää kaikilla äideillä, osalla sitä ei erity tarpeeksi: esim. stressi, kipu, väsymys, masennus, huono imuote heikentävät tilannetta.

Miten tuossa viimeisessä kohdassa on minusta ristiriita? Siis riittää, mutta aina ei riitä?

Itse uskon, että maitoni varmaan _riitti_, siis pitämään lapsen elossa. se ei kuitenkaan riittänyt lapsen edes kohtuullisen normaaliin kasvuun tai kylläisyyteen asti. Yrityksen puutteesta ei ollut kyse, imuotteesta ei ollut kyse, mutta stressiä kyllä sain kun vauva itki nälkäänsä ja ahdistui rinnalla.

No, tämä nyt on vähän OT taas.

Meillä esikoinen huusi läpi vuorokauden enemmän tai vähemmän eikä nukkunut 15 min. kauempaa, paitsi liikkuvassa autossa tai vaunuissa. Joten umpiväsyneenä tallustelin päivät pitkät jossain ja kerran jopa ajettiin keskellä yötä 400 km, jotta vauva saisi edes kerran 3-4 tunnin yhtämittaisen unipätkän (kaikkeen sitä onkin valmis :)).



Koliikki loppuu, kun on sen aika ja siihen asti te kyllä jaksatte sisulla! Mutta on tärkeää puhua puolison kanssa avoimesti tunteista, joita lapsen itku herättää. Ne, kun voivat vaihdella avuttomuuden tunteesta silkkaan raivoon.



Yksi vinkki, mitä voisitte kokeilla liittyen vauvan nukkuma-asentoon. Luin joskus paljoin myöhemmin meidän koliikkiajan jälkeen siitä, että ilma kerääntyy suolistossa tiettyyn kohtaan ja nimenomaan vasemmalle puolelle. Ja, jos on paljon ilmaa mahassa, pitäisi nukuttaa joko mahallaan tai oikealla kyljellä. Silloin kun luin jutun, syttyi lamppu päässäni: meillä vauva oli sylissä aina siten, että pää oli vasemman käden varassa ja jos sylissä niin painauteena siten, että vauvan oikea kylki oli sylissä pitäjää vasten eli ns. oikein vatsakipujen kannalta. Ja siinä olisikin nukkunut oikein hyvin (toki läheisyys oli varmaan se suurin syy). Mutta kun laitettiin sitten nukkuva vauva sänkyynsä niin luonnollisestihan se laitettiin vasemmalle kyljelleen, kun oli sylissä kuvatun lailla. Eikä mennyt kuin vartti, niin huuto taas alkoi.



Tsemppiä!

Kun vauva huutaa koliikkia, se ei suostu ottamaan suuhunsa yhtään mitään. Jos olet pystynyt vauvaa imettämään itkujen lomassa, niin ei se tosiaan koliikilta kuulosta. Sinun vauvasi on voinutkin itkeä ihan vain nälkäänsä.

Ei kai sen enää pitäisi olla noin kipeä, korkeintaan tuntua vähän??? Itse pääsin kokeilemaan jo seksiäkin tuossa vaiheessa.



Tsemppiä kovasti, toivottavasti näistä tänne tulleista vinkeistä on apua.

lisääntyykö itkumäärät iän myötä. Se voi kertoa allergioista.



Meillä tyttö oli jo synnytyslaitoksella itkuinen, 2 viikon iässä itki iltaisin muutaman tunnin putkeen ja päivisinkin välillä parkaisi pikku huutoja. 3,5kk iässä 3 tunnin huutoja oli 2-3 kertaa vuorokaudessa, lisäksi 1-2 tunnin välein huusi 10-20minuuttia. Mikään ei auttanu.



Esikoinen oli ollut allerginen ja kun tämän toisenkin lapsen itkuisuus vain lissäntyi kuukausien myötä, arvasin että samaa ongelmaa toisellakin. Vein lääkäriin ja kokeiltiin erinäisiä korvikkeita, Neocate toi avun. Itkut loppui. Hän on vieläkin erittäin allerginen, ruokavaliossa noin 15 sopivaa ruoka-ainetta.