Oonko ihan kamala ihminen?

Toki sinulla on oikeus noihin tunteisiin, mutta muista, ettei siskollasikaan välttämättä kaikessa ole yhtä hyvä tuuri. Minua kadehditaan monesta syystä, mutta harva tietää, että perhe-elämäni on aika onnetonta; elämme melkoisessa kulissiliitossa lapsen takia.



Jos siskosi on sinulle läheinen, voisit kertoa hänelle kateudestasi ja sanoa, että se tuntuu sinustakin hölmöltä. Kun siskosi tietää asiasta, hän osaa ehkä suhtautua sinuun hienotunteisemmin, ei aina kehuskele omilla onnistumisillaan.

jokaisella on omat soppansa ja elämänkoulunsa

Ihan kiva ettei mua teilattu ihan täysin... Meillä on siskon kans hyvät välit ja ajattelinkin, että sanon sille näistä tunteista. Osaksi varmasti ovat oman "trauman" (jos sitä nyt siksi voi kutsua) työstämistä. Mulla jäi synnytyksestä ja lapsivuodeajasta aika paljon hampaankoloon, ne ei mennyt ihan putkeen hoitohenkilökunnan taholta. En saanut vauvaa vierelle ollenkaan, vaikka se oli täysin terve ja hyvinvoiva. Ovat niin tarkkoja sairaalassa, että tervettäkin vauvaa halutaan ylitarkkailla... (Joo tiedän että ne ajattelee vauvan parasta, mutta tässä tapauksessa se vauvan paras ei ollut sille vauvalle paras.)



Kaipa tämä tunne menee ohi, kun pääsen tutustumaan siihen varmasti suloiseen ihmistaimeen. Siskon synnytys sai vain omat tunteet niin pintaan. Ja niinkuin eka kommentoija sanoikin, niin eihän se, että siskolla meni nämä niin helposti tarkota sitä, että kaikki menee hyvin. Mun sisko on oikeasti onnensa ansainnut, enkä sitä häneltä pois halua.