Paniikkihäiriöstä/masennuksesta kärsivät: onko lapsillasi mitään oireilua

tosin paljon lievempänä. Eli tarkkailee mua paljon, on kauhean kiltti ja kultainen suurimman osan aikaa. Minä en lapsena voinut kapinoida omia vanhempia vastaan ollenkaan koska olivat niin rikki, mun lapsi sentään voi.

ja se ilmeni mm. siten että hän sai pari kertaa autolla ajaessa niin pahan kohtauksen että joutui lopettamaan autolla ajamisen, ei siis ole ajanut enää vuosikausiin.

No, en ole koskaan ajatellut että tämä olisi tarttuvaa, mutta olen viimeaikoina huomannut että kädet hikoilee, tärisee ja sydän tykyttää kun täytyy yksin lähteä ajamaan, varsinkin nyt odotan oikein kauhulla kun liukkaat kelit alkavat. Toivottavasti ei mene pahemmaksi, mulla ei olisi oikein varaa lopettaa autoilua.

mitä itselläni - onneksi. Tai sitten kieltäydyn näkemästä oireilua, mutta en kyllä usko että näin on... Olen kyllä käynyt terapiassa ja hoidan itseäni parhaani mukaan, jotta en sairastuttaisi lapsia.