Lue keskustelun säännöt.
Liputtaisitko SUOMEN lipulla RUOTSALAISUUDEN päivää ensi lauantaina?
Kommentit (30)
Suurvalta-aikaahan siinä muistellaan ja sitä kun me vielä oltiin länsimainen maa.
Suomi nousi suosta vasta päästyään Ruotsin suurvallasta eroon ollessaan Venäjän autonominen alue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän taloyhtiöstä löytyy Ruotsin lippua. Jäänee siis varmaan liputtamiset väliin.
Suurvalta-aikaahan siinä muistellaan ja sitä kun me vielä oltiin länsimainen maa.
Suomi nousi suosta vasta päästyään Ruotsin suurvallasta eroon ollessaan Venäjän autonominen alue.
1700-luvun lopussa ja 1800-luvulla. Ja kyllä se alkoi myös Ruotsissa (ja sen Pohjanlahden itäpuolisissa maakunnissa) myös 1700-luvun jälkipuoliskolla. Jos katsot esimerkiksi väestötilastoja (joita on vaikka siinä "suomen historia for dummies-ketjussa mainitussa Haapalan kartastossa), niin hurja väestönkasvu on alkanut jo 1700-luvun jälkipuoliskolla, samoin talouskasvu ja teollistuminen. Ne taas pohjaavat valistukseen ja tiedekehitykseen joka on alkanut jo 1600-luvun jälkipuoliskolla, koko Euroopassa - myös Ruotsissa (ja Pohjanlahden tällä puolen).
Tää Venäjän vaikutuksen korostaminen oli muotia pari vuotta sitten juhlavuoden teeman takia, mut ei se nyt silti ihan koko totuus ole.
Suurvalta-aikaahan siinä muistellaan ja sitä kun me vielä oltiin länsimainen maa.
Suomi nousi suosta vasta päästyään Ruotsin suurvallasta eroon ollessaan Venäjän autonominen alue.
muttei onnistunut. Sitten sitä yritti Katariina Suuri, muttei onnistunut. Sitten sitä yritti Aleksanteri I muttei onnistunut. Sitten sitä yritti Jeltsin, muttei onnistunut. Muissa väleissä ei ole edes yritetty. Venäjää ei mitenkään voi kiittää siitä, että "Suomi nousi suosta", ellei sitten sitä pidetä perusteena, että autonomian aikana kaikesta piti tapella niin tuli siihenkin perinne.
oli 1700-luvulle ranska, outoa olisi jos siellä ranskan lippua liputettas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjää ei mitenkään voi kiittää siitä, että "Suomi nousi suosta", ellei sitten sitä pidetä perusteena, että autonomian aikana kaikesta piti tapella niin tuli siihenkin perinne.
Venäjää voidaan kiittää siitä, että puhumme suomea. Ruotsi olisi todennäköisesti hävittänyt suomen kielen maasta. Katsokaa, miten hyvin (siis huonosti) ovat kohdelleet Pohjois-Ruotsin suomenkielisiä. Sama kohtalo olisi ollut meillä edessä. Ei Venäjä mikään pyhimys todellakaan ollut, mutta Suomelle Venäjään kuuluminen autonomisena alueen oli kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jääminen Ruotsin alistetuksi syrjäseuduksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat kyllä niin herkkiä että...
No, herkkiä tai ei, mutta onhan se vähän kumma että liputetaan vieraan valtion kunniaksi. Miksi ei liputeta venäläisyyden päivää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjää ei mitenkään voi kiittää siitä, että "Suomi nousi suosta", ellei sitten sitä pidetä perusteena, että autonomian aikana kaikesta piti tapella niin tuli siihenkin perinne.
Venäjää voidaan kiittää siitä, että puhumme suomea. Ruotsi olisi todennäköisesti hävittänyt suomen kielen maasta. Katsokaa, miten hyvin (siis huonosti) ovat kohdelleet Pohjois-Ruotsin suomenkielisiä. Sama kohtalo olisi ollut meillä edessä. Ei Venäjä mikään pyhimys todellakaan ollut, mutta Suomelle Venäjään kuuluminen autonomisena alueen oli kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jääminen Ruotsin alistetuksi syrjäseuduksi.
Suomen kielen säilymisestä, niin tehokkaasti sitä yritettiin hävittää maasta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Ja miten niin autonomia oli hyvä asia. Onko sun hissankursseista puuttunut kokonaan käsite "sortovuodet"? Googlaapa vähän, miten hienoa se "autonomia" oikein oli. Sen sijaan RUotsin aikana Suomi ei ollut mikään alistettu syrjäseutu. Eteläiset (Hämeen ja Uudenmaan läänit, Turun ja Porinlääni, Pohjanmaa ja VIipurin lääni, sen aikaa kuin se valtakuntaan kuului) ja läntiset osat nykyistä Suomea olivat valtakunnan keskeisiä osia, ihan yhtä keskeisiä kuin Götanmaa, Upplanti jne. Joku Kainuu toki oli periferiaa,mutta hei, niin oli Hallantikin... "Suomi" ei ollut mitenkään alistettu, koska se oli emämaan, valloittajan osa. Sen sijaan esim VIro ja Inkerinmaa tai Skåne ja Pommeri olivat alistettuja, valloitettuja ja osin miehitettyjä alueita. Mitä Suomestakin tuli sitten 1808 jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kielen säilymisestä, niin tehokkaasti sitä yritettiin hävittää maasta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Ja miten niin autonomia oli hyvä asia. Onko sun hissankursseista puuttunut kokonaan käsite "sortovuodet"?
Nyt olikin puhe 1800-luvun alkupuolesta.
Ja Ruotsin vallan aikana suomalaiset eivät todellakaan olleet ruotsalaisten kanssa tasaveroisia, vaan alisteisia.
"Sen sijaan RUotsin aikana Suomi ei ollut mikään alistettu syrjäseutu. "
Niin, paitsi että Ruotsi lopetti sotimiset Euroopassa kun ei enää saanut pakkosotaväkeä Suomesta. Talonpoikainen Suomi osallistui valtakunnan sotiin raskain veroin ja miehin.
Nälkävuosien aikana 1696-97 Suomen väkiluku väheni lähes neljänneksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sen sijaan RUotsin aikana Suomi ei ollut mikään alistettu syrjäseutu. "
Niin, paitsi että Ruotsi lopetti sotimiset Euroopassa kun ei enää saanut pakkosotaväkeä Suomesta. Talonpoikainen Suomi osallistui valtakunnan sotiin raskain veroin ja miehin.
Nälkävuosien aikana 1696-97 Suomen väkiluku väheni lähes neljänneksellä.
Ruotsi lopetti sotimisen 1800-luvulla siksi, ettei Euroopassa silloin ollut sotia, mihin osallistua. Nehän käytiin siirtomaissa tuolloin.
Ja väkiluku RUosin luku vähieni 1600-luvun lopun näkävuosina kolmannesksella. Siis koko valtakunnan. Suomi ei ollut ikään erityisen kaltoinkohdeltu alue siinäkään. Huono sato ja tautiaalto kävi koko valtakunnan yli, eikä se johtunut ruotsalaisten politiikasta vaan pieneksi jääkaudeksi kutsutusta ilmaston kylmenemisilmiöstä. Kun ottaa huomioon, että 1800-luvulle tullessa lämpötila nousi noista ajoista noin keskimäärin 2-3 astetta ja silloin SUomi oli osa paljon suurempaa valtakuntaa, jonka kaikissa osissa ei mitenkään voinut olla kato yhtä aikaa niin miksi ihmeessä sitten 1860-luvun nälkävuosiin kuoli vielä enemmän väkeä?
se oli vain yksi itäinen maakunta. Suomalaisia pidettiin vähän alempana rotuna, hyvinä sotilaita mutta ei erityise älykkäitä.
Kielemme olisi todennäköisesti aika heikossa asemassa jos olisimme osaksi Ruotsia jääneet, "meänkieliset" on tosiaan hyvä vertailukohta.
"Ruotsi lopetti sotimisen 1800-luvulla siksi, ettei Euroopassa silloin ollut sotia, mihin osallistua. Nehän käytiin siirtomaissa tuolloin."
Niin....
1741–1743 Hattujen sota ja pikkuviha: Hattupuolueen epäonnistunut revanssisota Venäjää vastaan.
1756–1763 Seitsenvuotinen sota – Iso-Britannia ja Preussi vastassaan Ranska, Saksa, Itävalta, Venäjä, Ruotsi ja Espanja. Ruotsin osalta Pommerin sota.
1788–1790 Kustaa III:n sota – Ruotsin Kustaa III:n aloittama sota Venäjää vastaan. Ruotsi saa vastaansa myös Tanskan.
Ja sittenhän Suomi joutuikin Venäjälle sodassa ja Ruotsi lopetti sotimisen.
sotia riitti 1800-luvullakin, Ruotsi yritti Napoleonia vastaan mutta mites sodit kun ei sotilaita (Suomesta) ja verotuloja (Suomesta)...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:1800-luvun_sodat
se oli vain yksi itäinen maakunta. Suomalaisia pidettiin vähän alempana rotuna, hyvinä sotilaita mutta ei erityise älykkäitä. Kielemme olisi todennäköisesti aika heikossa asemassa jos olisimme osaksi Ruotsia jääneet, "meänkieliset" on tosiaan hyvä vertailukohta.
Meänkieli on Ruotsissa vähemmistökieli, heillä on oma yhdistys, lippu ja muuta toimintaa. On säilynyt vuosisatojen ajan.
Ruotsi ei koskaan tunnustanut Suomea miksikään, vaan nykyinen Suomi oli vain sen itäinen puolisko. Suomen kieltä ei virallisesti ollut olemassakaan, eikä mitään muutakaan suomalaista. Sama asennevamma elää edelleen. Vaikka suomalaiset ovat olleet Ruotsin suurin ei-ruotsalainen asukasryhmä, suomalaisia on ollut Ruotsissa sen syntymästä saakka, suomenkielen virallinen vähemmistöasema on edelleen kovin epämääräinen.
Tornionjoen laakson suomenkielisten murre määriteltiin Ruotsissa omaksi kielekseen Meän kieleksi, juuri siksi ettei se olisi suomea.
1960-luvulla oli kiellettyä puhua suomea kouluissa. Suomenkielen virallisesta asemasta alettiin puhua vasta 1990-luvulla virkamiesjohdossa, paljon sen jälkeen kun urdu, arabia, kurdi, pushtu ja muut suuret kielet olivat jo saaneet virallisten vähemmistökielten aseman maassa.
Kukaan ruotsalainen ei tunne mitään Suomi-Ruotsia. Oli vain Ruotsi, johon kuului maita Pohjanlahden itäpuolella.
kun Suomessa ollaan ja on virallinen liputuspäivä. joten ei ole väärä lippu.
Suurvalta-aikaahan siinä muistellaan ja sitä kun me vielä oltiin länsimainen maa.