Onko muita joilla vauvan pää ei ole laskeutunut synnytyksessä?
Mulla on kahdessa synnytyksessä käynyt niin, että kohdunsuu on auennut sen 10 cm, mutta vauvan pää on ollut vielä todella kaukana ponnistettavaksi. Toista ponnistin sitten 1 h 40 min ja toista tunnin.
Nyt odotan kolmatta vauvaa ja olen aivan hepulissa siitä miksi synnytyksissä käy niin. Ajattelin varata ajan pelkopolille (jos saan?) mutta sitä ennen haluaisin tietää mistä tuo mahdollisesti johtuu ja onko muilla vastaavia kokemuksia ja miten on käynyt? Eniten pelkään että vauva kärsii hapenpuutteesta tai ei pääse ollenkaan ulos. En haluaisi myöskään turhaa synnyttää ja joutua sitten hätäsektioon jos etukäteen tiedetään riskit (esim. vauvan suuri koko ja se että ne eivät minulla laskeudu vaan jäävät johonkin kauas ylös).
Olenko ainoa vai onko täällä muita joilla käynyt samoin?
Kommentit (25)
tokassa laskeutui vauhdilla ihan muutamissa minuuteissa ennen ponnistamisen aloitusta. Ekassa synnytyksessä mua ärsytti, että mun käskettiin aloittamaan ponnistaminen vaikka mitään ponnistamisentarvetta ei ollut. Vauvan sydänäänet oli ihan kunnossa, joten siinä ei syy. No eihän se sieltä mihinkään tullut, ponnistin 1,5 tuntia ja sitten kiskottiin imukupilla..
Tokassa en sitten suostunut ponnistamaan ennen kuin siltä tuntui - ja sitten vauva syntyikin kahdella työnnöllä vaikka oli kilon ensimmäistä isompi.
Ponnistusta kyllä yritettiin myös jaloillaan sen mitä jaksoin, muttei auttanut.
Haluaisinkin seuraavassa synnytyksessä yrittää olla mahdollisimman paljon jalkeilla, jos vaan kivuilta pystyn. Oon saanut niin huonosti kipulääkettää etten ollut oikein tajuissani noissa synnytyksissä mutta seuraavassa ajattelin pyytää sitäkin ajoissa.
Ponnistusta kyllä yritettiin myös jaloillaan sen mitä jaksoin, muttei auttanut. Haluaisinkin seuraavassa synnytyksessä yrittää olla mahdollisimman paljon jalkeilla, jos vaan kivuilta pystyn. Oon saanut niin huonosti kipulääkettää etten ollut oikein tajuissani noissa synnytyksissä mutta seuraavassa ajattelin pyytää sitäkin ajoissa.
ja sitäpaitsi kipukin on paremmin hallittavissa kävellessä ja lantiota pyörittäessä jne.
Tosin ekassa laskeutui vauhdilla siinä 10 cm auki ollessa, kun vihdoin sain epiduraalin ja se toimi ja pääsin rentoutumaan.
Toka ei laskeutunut aluksi lainkaan. Sitten kun laskeutui, olikin virhetarjonnassa eli kahden tunnin ponnistusvaiheen jälkeen hätäsektio. Olenpahan saanut kokea synnytyksen kaikki ikävät puolet kerralla!
Mene pelkopolille. Itsekin aion mennä, jos ikinä kolmannen hankin. Ihan senkin takia, että meillä vauva joutui teholle tarkkailuun. Onneksi ei ollut mitään vikana mutta ei se kivalta tuntunut olla synnyttänyt ilman vauvaa ekan vuorokauden. Mullekin povailtiin yli nelikiloista mutta oli sitten 3,4 kg. Eikä siis mahtunut virhetarjonnassa. Jäi todella tyly tunnelma tämän viimeisen synnytyksen jälkeen, kun olin tosiaan 10 cm auki ja sain ekaksi ponnistella tyhjää, kun vauva ei ollut laskeutunut... Ja sitten ponnistella naama vääränä, kun näkyi hiukset mutta ei muuta... Ja lopuksi kätilö kommentoi, että jos olisin aluksi kävellyt enkä mennyt suuihkuun, niin vauvakin olisi laskeutunut eikä olisi virhetarjonnassa... Paha mieli jäi!
Ekassa synnytyksessä mua ärsytti, että mun käskettiin aloittamaan ponnistaminen vaikka mitään ponnistamisentarvetta ei ollut. Vauvan sydänäänet oli ihan kunnossa, joten siinä ei syy. No eihän se sieltä mihinkään tullut, ponnistin 1,5 tuntia ja sitten kiskottiin imukupilla..
Tokassa en sitten suostunut ponnistamaan ennen kuin siltä tuntui - ja sitten vauva syntyikin kahdella työnnöllä vaikka oli kilon ensimmäistä isompi.
Mutta samoin minä kehoitettiin ponnistamaan vaikka ei mitään ponnistamisen tarvetta ollut, ihmettin vaan että jaa sitä harjoitellaan ensin, kätilön sanottua koita vielä toisen kerran ajattelin että en osannut oikein. Sitten kätilö sanoikin tämä on tyttö.
Olin salissa ekalla kerralla 15 tuntia ja taisin olla yli puolet ajasta makuuasennossa. Kätilöiden olisi kai pitänyt yrittää pitää mua liikkeessä, mutta antoivat maata. Toki nukuin osan synnyksestä silloin kun kipulääke auttoi ja oli yö.
Mutta pikkasen harmittaa ettei kätilöt hätistelleet kummassakaan synnytyksessä jalkeille.
ap
Ponnistusta kyllä yritettiin myös jaloillaan sen mitä jaksoin, muttei auttanut. Haluaisinkin seuraavassa synnytyksessä yrittää olla mahdollisimman paljon jalkeilla, jos vaan kivuilta pystyn. Oon saanut niin huonosti kipulääkettää etten ollut oikein tajuissani noissa synnytyksissä mutta seuraavassa ajattelin pyytää sitäkin ajoissa.
ja sitäpaitsi kipukin on paremmin hallittavissa kävellessä ja lantiota pyörittäessä jne.
kyse mutta ponnistus muuten venyi yli 2 tuntiseksi. Miten te olette saaneet imukuppisynnytyksen noin pian? Mua ei suostuttu imukupilla auttamaan, vaikka miten rukoilin ja sentään yli 2h ponnistin :(
Mulla oli 10cm auki kolmen siinä viiden maissa mut lapsi syntyi imukupilla autettuna vasta ilta yhdeksältä kun ei laskeutunut.Pyysin saada olla esim.kontallaan tai jotain mut ei annettu.Olin niin maitohapoilla ponnistusvaiheessa et en jaksanut työntää ulos.Lääkäri sanoi sit myöhemmin et syytä ei täysin koskaan tiedetä miksei joillain laskeudu mut yksi syy mulla se et kohtu on voimakkaasti taaksepäin kallistunut ja kohdunsuu ei ole alaspäin.Onneksi terve vauva tuli mut silti harmittaa kun ei annettu kokeilla muita asentoja.Kaiketi myös siksi kun kätilö sanoi siinä et vauvakin on jo väsynyt et parempi vetää ulos.
kätilöllä oli suurinpiirtein koko käsi mun sisällä ja sanoi: täällä tuntuu vauva, ei muuta kun ponnistamaan...
Juu, ponnistin ja ponnistin, ei liikkunut mihinkään. Lopulta hätäsektio mun takia, ei lapsen. 14 tuntia yritettiin, lopulta leikkaus (päätöksen jälkeen) tapahtui minuuteissa.
Sen jälkeen sain kipulääkkeitä solkenaan ja kolmantena päivänä synnytyksestä pääsin suihkuun ja ylös sängystä. Hirvittävästi en muista lapsen elämän kolmesta ensimmäisestä päivästä. =(
Mutta tämä taitaa olla ääritapaus kammottavuudesta, tuskin kovinkaan monelle käy näin.
ja sitäpaitsi kipukin on paremmin hallittavissa kävellessä ja lantiota pyörittäessä jne.
mutta kun jalat eivät kanna, kun olen niin kivuissa. Tulee särky jalkoihin ja ne ihan pettävät alta. Vessassakin kävin niin, että mies melkein raahasi. Pystyasennossa olen ollut siinä mielessä, että suihkussa istuin/seisoin ja muuten istuin keinutuolissa (aluksi toki kävelin mutta kun kivut tulivat kovemmiksi niin istuin). Kauas en voi mennä, kun ne jalat pettävät supistusten aikana ja lopulta siinä välissäkin.
molemmat synnytykset oli käynnistettyjä. Jotenkin tuntuu että senkin takia vauvat eivät olleet vielä valmiita tulemaan ulos.
Haluaisin kokea normaalin synnytyksen joka käynnistyy itsekseen ja vauva laskeutuu, mutta en tiedä onko se mulle mahdollista.
Ekalla kerralla vauva lopetti liikkumisen viikolla 41 ja tokalla kerralla suuren painon takia käynnistettiin viikolla 40+6. Ja silloinkin veikattiin vain alle 4 kiloista ja sieltä tuli 4,2 kg. Nyt pelkään että vauva on vähintään 4,5 kig, se käynnistetään eikä laskeudu ja sitten käy huonosti.
Taidan vaatia kaikkeni että tilannetta tarkasteltaisiin etukäteen. TAYS on vaan tosi nihkeä päästämään pelkopolille. Ja painoarviot on molemmilla kerroilla heittäneet täysiaikaisina TAYSissä 0,5-1 kg.
Ei oikein naurata.
ap
n. 1,5 tunnin kohdalla. Luulisin että vauvan tiedettävissä oleva kunto (sydänäänet?) ratkaisee.
Myös vauvan happitilannetta seurattiin päähän kiinnitetyllä anturilla.
ap
kyse mutta ponnistus muuten venyi yli 2 tuntiseksi. Miten te olette saaneet imukuppisynnytyksen noin pian? Mua ei suostuttu imukupilla auttamaan, vaikka miten rukoilin ja sentään yli 2h ponnistin :(
Ovat tulleen kovaa ja korkealta. Siis kaikki 7 kpl
Mutta ponnistanut olen silti vain n. 5-2min. Ponnistaminenkin on tekniikka laji, Ja valitettavasti vauvoja ei ponnisteta ulos kuin kakkaa.. vaan työnnetään ylävatsalihaksilla juu juuri niillä kadonneilla..
Sitä en ymmärrä miksi niin monet kätilöt puhuu "ponnista, kuin olisit kakalla" eihän se lapsi peräsuolesta tule :P
minulla 7 synnytyksestä 4 käynnistettyjä..
Mä ponnistin ekalla kerralla naamat verisuonet rikki ja tokalla kerralla peräsuolen pihalle.
Miten sitä kuulusi ponnistaa???
ap
Ovat tulleen kovaa ja korkealta. Siis kaikki 7 kpl
Mutta ponnistanut olen silti vain n. 5-2min. Ponnistaminenkin on tekniikka laji, Ja valitettavasti vauvoja ei ponnisteta ulos kuin kakkaa.. vaan työnnetään ylävatsalihaksilla juu juuri niillä kadonneilla..Sitä en ymmärrä miksi niin monet kätilöt puhuu "ponnista, kuin olisit kakalla" eihän se lapsi peräsuolesta tule :P
mene puolisistuvaan asenoon vaikka sänkyyn, ja rupeat treenaamaan työntämällä alaspäinmahan ja rintojenvälisillä lihaksilla. Oikeastaan ne pitää ensin löytää. Mutta tosiaan niin minä olen muksut pihalle työntänny ja tosiaan kaikki muutamassa minutissa pihalla.
Ovat tulleen kovaa ja korkealta. Siis kaikki 7 kpl Mutta ponnistanut olen silti vain n. 5-2min. Ponnistaminenkin on tekniikka laji, Ja valitettavasti vauvoja ei ponnisteta ulos kuin kakkaa.. vaan työnnetään ylävatsalihaksilla juu juuri niillä kadonneilla.. Sitä en ymmärrä miksi niin monet kätilöt puhuu "ponnista, kuin olisit kakalla" eihän se lapsi peräsuolesta tule :P
ainakin mun kohdalla, vaikka olen ponnistanut juuri niillä vatsalihaksilla, ei ole ollut vaikutusta, koska kohtu taaksepäin kallistunut ja pakotettu jo kaksi kertaa puoli-istuvaan asentoon. Kätilöt siis itsensä takia evänneet jakkaran. Nyt kolmannella ajattelin olla tiukka ja vaatia todellakin kokeilla jakkaraa josko painovoima auttaisi nopeuttamaan pitkää ponnistusta.
sekä hyvin pitkä vagina. eli kohdun suukin on kaukana..
T: se 7 äiti
sekä hyvin pitkä vagina. eli kohdun suukin on kaukana.. T: se 7 äiti
mulla ei ainakaan tuo puoli-istuva ole sopinut.
Hieman jo pelottaa tuleva synnytys.
22
olet ollut avautumisvaiheessa?