Mitä ajattelette kun näette viimeisillään raskaana olevan naisen?
Tai ylipäänsä raskaana olevan naisen?
Minä itse ajattelen " voi raukka, kuinkahan tuo saa nukuttua yöllä, mitenkähän paljon häntä närästää, toivottavasti ei tuu rankkaa synnytystä"
Siis sanalla sanoen säälin naista.
ja ei. olen itsekin raskaana juuri parasta aikaa enkä voi mitään sille että tunnen myötätuntoista sääliä muita raskaana olevia kohtaan. :)
Se on vain semmoinen automaattinen ajatus joka tulee mieleeni.
Ja sitten kun oma synnytys on ohi, se on vielä voimakkaampana.
nim. En muista ihanempaa asiaa kuin rötvätä sängyssä mahallaan kivan kirjan kanssa!
Kommentit (51)
Musta loppuraskaus on ihanaa aikaa, kun se on niin jännittävää. Mä olen rakastanut isoa mahaa, vauvan myllerrystä, valmisteluja ja h-hetken odotusta. Niinpä aina ihmettelen, miten jotkut osaavat suhtautua siihen niin aikuismaisen rauhallisesti ;)
Ajattelen, että voi kuinka ihanaa. Tuo saa tuntea ne vauvan liikkeet ja saa pian oman pikku nyytin syliinsä..
toiveissa on " kolmonen" , enkä todellakaan sääli viimeisillään raskaana olevia, päinvastoin. Ihanaa aikaa!
Toivon toista lasta, mutta rankat hoidot ovat edessä, eikä lopputuloksesta mitään varmuutta.
ihanaa
hymyilyttää ihan vitsin paljon
vauva tai vauvoja
olispa mullakin masu jos en ole samaan aikaan raskaan ja jos olen raskaana niin lisää vauvoja meille
onkohan hänen masussaan tyttö vai poika ja minkä niminen lapsesta tulee
ja miten oli toisaalta ihanaa ja toisaalta sietämätöntä odottaa vauvaa syntyväksi. Tulee haikea miele kun itsellä on varmaankin lapsiluku jo täynnä.... ja tällä toisella on vauvan hoito ym. ihanuus vielä edessä....
ei siksi että hän saa lapsen, vaan koska loppuraskaus ei ole mitään helpointa aikaa. Eikä synnytyskään.
Olen myös iloinen raskaana olevan puolesta, koska heille on ihan pian tulossa kullankallis pienokainen.
ihanaa, lisää vauvoja tähän yhteiskuntaan kaikkien harmaahapsien ja vanhenevan väestön elämää tasapainottamaan. En yleensä ajattele ollenkaan raskaana olevaa naista, vaan enemmän syntyvyystilastoja.
Itse oon rv 37, joten ison mahan nähdessäni arvuuttelen, olisiko toinen samoilla viikoilla.
Naisen ilmeestä yritän päätellä, onko kuinka mones tulossa ja miten raskaus on sujunut. Esikoista odotellessani olin nimittäin näillä viikoilla vielä melko fressi ja kuljin kaupungilla lauhkea virne naamalla. Nyt toisella kierroksella tekisi mieli kerrankin kävellä kadulla ilman että kaikki tuijottavat lyllertävää, hikoilevaa olemustani, ikään kuin pelkäen joutuvansa pian kätilön hommiin. ;)
Vierailija:
ihanaa, lisää vauvoja tähän yhteiskuntaan kaikkien harmaahapsien ja vanhenevan väestön elämää tasapainottamaan. En yleensä ajattele ollenkaan raskaana olevaa naista, vaan enemmän syntyvyystilastoja.
se kohta syntyy...ja sitten olen vähän kade, että voikun vielä kerran tärppäisi mullekin.
siis ajattelen, että ehtiiköhän ennen minua.
Eikä vauva-aikoja. 3-4kk yhtä huutamista ja sen jälkeen tyytymätöntä narinaa ennenkuin oppii liikkumaan.
nimim. meilläkin 3kk koliikki ja tosi itkuinen vauva muutenkin ja kaikki ne yöheräämiset ja syötöt..... huhhuh!
" jaaha tässä sitä ollaan vaan molemmat raskaana, vaan arvaatkos sinä jos katsot mua että mäkin olen.. no, tuu katsoon sitten keväämmällä kun oon kans noilla viikoilla niin jopa näkyy meitsistäkin päälle."
Taitaa olla jo synnyttänyt ja jäänyt vatsa, ennen kuin se laskee.
itse viimeisilläni raskaana taas en yhdy noihin ajatuksiin ollenkaan. kolmas raskaus meneillään ja ihanaa aikaa on. niin ajattelen myös toisista raskaana olevista elleivät näytä kovin kärsiviltä ja vihaisilta.