Nyt todellakin tuntuu siltä, etten halua toista lasta.

Minulla on joka lapsen jälkeen ollut että tämä saa riittää mutta aina on tullut vauvakuume ja nyt jo neljättä odotan ja jokaisesta olen onnellinen.

mitenkään, vaan kyse on omasta jaksamisestani (kaipaan jatkuvasti enemmän omaa rauhallista aikaa enkä ole mikään kodin hengetär) ja myös taloudellisista syistä: tarvitsen kunnon työpaikan, ennen kuin saatan vahingossakaan harkita uutta raskautta. Ja ehkä myös ajoittain vaikea parisuhde vaikuttaa tässä. Ja aivan liian hyvässä muistissa on paha repeäminen seurauksineen ja vuoden kestänyt univaje, joka meinasi jo viedä terveyteni pahemman kerran (tai siltä ainakin tuntui).

poika 3,5v ja en todellakaan halua toista. Vauvan ottaisin heti mutta uhmaiäkäistä en ehkä enää ikinä. Eli voipi olla et jää ainokaiseks...huumori riittää tämän yhden kanssa ihan hyvin, mutten usko että riittäis enää toisen kanssa. ehkä vuosien päästä, kun esikoinen on iso jo. :)



Joillakin näin, toisilla toisin..varmaan pääasia että perhe voi hyvin. Itse oen suurperheestä ja kyllä se elämä oli mulle stressaavaa jo ihan lapsesta.

On ehtinyt aika hyvin toipua vauva- ja pikkulapsiajasta, fyysisesti kunnossa ja ehtinyt taas varmistaa paikkansa työelämässä.

mut kun ootin meidän toista lasta, tuli kyllä mieleen, että miten pärjään. Esikoisella on aika voimakas tahto, ja hänellä oli puoltoista vuotiaana vaihe, jolloin oli minussa ihan kiinni. Mut kun vauva syntyi, kaikki meni hyvin. Ikäeroksi tuli 1v 8kk. Kun kuopus oli vuoden ikäinen, ja hänen oma tahtonsa tuli esiin, pojat riiteli ja kinasi koko ajan. Vanhempi töni nuorempaa ja sain koko ajan kattoa ettei tule oikeesti pahoja vahinkoja. Mut se vaihe kesti vain muutaman kuukauden, ja nyt kun kuopus on kaksi, niin oon jo tosi kauan saanut ihan rauhassa tehä kotihommia, kun pojat leikkii yhdessä. He pitävät toistensa puolia ja ottavat tosi hyvin huomioon toisensa. On ihana lukea lehteä ja juoda päiväkahvia ja kuunnella, miten pojat rakentaa junarataa tai kikattavat toistensa itsekeksimille sanoille :) Sen sijaan ne lapset, jotka ovat yksinään vaativat monesti aina aikuisen huomiota.

Minulla on joka lapsen jälkeen ollut että tämä saa riittää mutta aina on tullut vauvakuume ja nyt jo neljättä odotan ja jokaisesta olen onnellinen.

Ja maailma kiittää tätäkin synnytyskonetta :(

..laajemmin kuin mänä normimammat, joilla synnytyselimet tekevät eniten duunia..