*HELMIÄISTEN -11* marraskuu

Laitoinpa tämän tänne jo odottelemaan ensi viikkoa ja marraskuuta! Ihanaa, ei enää montaa kuukautta, kun saadaan kääröt syliimme :D



-Vaapukka 23+2 ja Rinsessa

..nyt vasta olen löytänyt tänne keskustelupalstalle, mutta liittyisin Helmiäisiin mukaan. Esikoisen laskettuaika on 11.2.



Tähän asti meillä on odotus menny aika mutkattomasti, mut nyt syksyn sateiden ja työstressin ja mahan kasvamisen myötä on tullu aika uskomaton väsymys... Aamukampa äitiyslomaan on jo käytössä :)



Toivottavasti tätä kautta saa vähän vertaistukea, kun lähipiirissä ei just muita odottajia ole!



Helly rv 26+1

Heippa,



Kirjoittelen nyt jo tänne marraskuun puolelle vaikka kuu vaihtuukin vasta huomenna. Kuukaudet tosiaan vaan kuluu eteenpäin, eikä täälläkään todellakaan meinata enää malttaa odottaa helmikuuta! Oma poika tuntuu niin superrakkaalta jo nyt, en voi edes kuvitella miltä sitten tuntuu kun saa pikkuisen ekaa kertaa rinnalleen.

Helly, tervetuloa mukaan joukkoon!

Täällä voidaan ihan mainiosti, niin henkisesti kuin fyysisesti. Painoa on tullut sen verran lisää, että välistä jalkapohjat on ihan puuduksissa illalla, jos on tullut paljon oltua jalkojen päällä päivän aikana. En siis onneksi tee seisomatyötä mutta välillä päivät ovat yhtä juoksemista paikasta toiseen, ja sen kyllä sitten iltaisin tuntee nahoissaan. Närästys on hieman vaivannut, mutta se pysyy onneksi aisoissa Rennien avulla. Pojan liikkeet tuntuvat selvästi ja se on niin ihanaa! Pissahätä on vähän väliä ja sitten kun hätä tulee, niin vessaan on todella päästävä ja heti.

Kävimme eilen ostamassa pienokaiselle vaunut ja muuta tarpeellista. Valitsimme Teutonian Mistralit, aika perusyhdistelmävaunut, mutta menevät taitettuna ihastuttavan pieneen tilaan ja mahtuvat hyvin meidän Volvon (ei farmari) takakonttiin ja olivat muutenkin kaikin puolin kätevän oloiset. Sitten ostimme lisäksi Babywelt Moon Kiss –matkarattaat sekä Britaxin turvakaukaukalon ja sille belted base –alustan, ettei tartte aina pelata turvavöiden kanssa, vaan turvakaukalon saa helposti klikattua autossa kiinni olevaan alustaan, ja sama kaukalo sopii klikattavaksi myös Moon Kisseihin kiinni. Rahaahan näihin meni valtavasti, reilu 1200eur, mutta äitini haluaa ehdottomasti maksaa nuo vaunut meille (maksoi myös 3kk sitten syntyneen veljeni vauvan vaunut) joten eipä tuosta jää kuin muutama satanen omaksi maksettavaksemme. Sitterin olen hankkinut jo aikaisemmin Stockkan hulluilta päiviltä ja Brion pinnasängyn sain superhalvalla työkaveriltani. Vielä jotain pieniä hankintoja täytyy tehdä, mm patja pinnasänkyyn yms mutta suuremmat alkuhankinnat alkaa olla tehty.

Mulla on kuutisen viikkoa aikaa loman alkuun, pidän eka pari viikkoa “kesälomaa” ja sitten alkaa se äitiysvapaa. Ajattelin, että jätän ne suuremmat pesänrakennusoperaatiot, mm pikkunuttujen pyykkäämisen ja silittämisen sinne äitiysvapaan alun jälkeiseen aikaan, voi sitten ihan 100% keskittyä vauvajuttuihin. Nyt täytyy vielä muutama viikko vähän tsempata töissäkin, ja graduakin pitäisi kirjoitella niin lähelle valmista kuin vain mahdollista. Töistä puheenollen, siellä tuli hieman huonoja uutisia juuri näin äitiysloman kynnyksellä, eli sain tiedon, että työpaikkani lakkautetaan, eli toisin sanoen, minulla ei ole äitiys- ja hoitovapaan jälkeen töitä ainakaan samassa talossa ja samassa funktiossa kuin tähän saakka, koittavat tarjota minulle jotain muuta sitten kun paluun aika on, mutta suhtaudun siihen aika suurella varauksella, käytännössä uskon, että kun työelämään paluun aika koittaa, saan sitten etsiä töitä kyllä ihan jostain muualta. Olin aika suutuksissani ja jopa itkuinen pari päivää tämän asian takia, se tuntui jotenkin aika epäreilulta että tässä vaiheessa tulee tällainen tieto, mutta sitten totesin, ettei nyt ole hyvä aika olla masentunut, vaan täytyy ajatella positiivisesti ja mieheni sanoin: Tärkein työni seuraavan reilun vuoden ajan on olla äiti meidän pienelle pojalle, ja sehän on ihan totta. Kyllä asiat sitten suttaantuu, ja uusia työmahdollisuuksia löytyy, nyt täytyy vaan osata keskittyä tähän kaikista tärkeimpään projektiin. Taloudelliset asiat toki välillä hieman huolettaa, meilläkin kun on asuntolainat ja muut, mutta eiköhän kaikki järjesty.

Viime viikolla oli käynti neuvolalääkärin luona ja siellä kaikki hyvin, ei mitään muutoksia kohdunsuulla tai muuta, eli ei sikäli merkkejä ennenaikaisesta synnytyksestä tms. On muuten ollut ihana lukea, että nyt ollaan jo siinä vaiheessa raskautta, että jos vauva nyt jostain syystä päättäisi syntyä, niin sillä olisi jo jonkinmoiset mahdollisuudet selviytyä, vaikkakin toki toivottavaa on, että bebe pysyisi mahassa sinne helmikuulle saakka eikä tulisi ulos yhtään sen aikaisemmin! Meillä on tulossa yksi lyhyt lentomatka joulukuun puoleenväliin, lentoyhtiö vaatii siinä vaiheessa raskautta lääkärintodistuksen siitä, että raskaus on edennyt normaalisti, toivotaan siis, ettei mitään muutoksia tässä tilanteessa tapahdu.

No, jätän tilaa muidenkin kirjoituksille… Hyviä vointeja kaikille helmimasuille!



Nene11 rv 25+5

Helly: tervetuloa! Meillä näkyy olevan sama la! =)



Nene: ikävää, että tähän saumaan tuli tuollainen epävarmuus työstä! Mutta tosiaan sun tärkein tehtävä seuraavan vuoden ajan on pikkuisen äitinä olo! Joka tietty jatkuu äippäloman jälkeenkin ihan yhtä tärkeänä! =) Työkuvioita voi sitten miettiä äippäloman loppusuoralla.



Kyllähän noihin hankintoihin rahaa menee. Sais sitä varmaan kaiken tarvittavan pienelläkin budjetilla kirppareita ym kiertämällä, mutta voiko sitä paljon tärkeämpään enää rahojaan sijoittaa! Itse ainakin panostan mielelläni perheen tärkeisiin asiohin, oli sitten kyse paljon käytössä olevista harrastusvehkeistä tai juuri näistä pikkuisen hankinnoista. aluan, että paljon käytettävät välineet tai vaatteet on hyvät käyttää!

Me naurettiin ostosreissulta tullessa, et niin pieni jäbä ja auto oli aivan täys tavaraa eikä siinä ollut edes vaatteita tai sänkyä! Ok, meil on kyl pieni auto. :D



Kävin sokerirasituksessa ja kaikki oli hyvin! =)

Olipa makeeta litkua! Huh!



Santtu rv 25+4

Siirrän tämän viestin tänne tuolta ryhmäsivulta, kun siellä ei näytä kukaan käyvän...



Kaipaisin nimittäin muilta kokemuksia / tukea väsymyksen kanssa taistelemiseen. Koko alkuraskaus meni täysin ongelmitta ja alkusyksylläkin olin vielä energinen jne mutta nyt lokakuun myötä tuntuu kuin kaikki energia ja voimat olisi käytetty. Pinna on kireällä kotona ja töissä, nukun toisaalta kauhean aikaisin, mutta herättyä en välillä saa unta. Väsymys vie myös aika paljon iloa tästä odotuksesta. Kun mieli ei ole hyvä, niin kaikki fyysiset jututkin tuntuu negatiivisilta: maha on tiellä, vauva meuhkaa niin ettei saa unta, harjotussupistukset haittaa kävelemistä, yöllä on pakko nousta vessaan ja taas ei saa nukuttua jne. En ole jaksanut innostua myöskään vauvatavaroiden hankkimisesta väsymyksen takia. Kateellisena luin Nenen kirjoitusta, sillä tuntuu etten saisi puristettua itsestäni samanlaista intoa... päinvastoin ahdistun kun ajattelenkin erilaisia vaunuja ja vempaimia =/



Mies on pariin kertaan ehdottanut että hakisin sairaslomaa, mutta mun työ on vähän sen laatusta, että jos olen vaikkapa viikon pois, ni seuraava viikko menee sen selvittelyyn, että mitä poissaollessa on tapahtunut eli stressi ja tekeminen vaan lisääntyy. Niinpä toistaseks olen pitäny pienempänä pahana sitä, että käyn töissä ja yritän keskittyä päivään kerrallaan ja odotan, että päästään lähemmäs äitiysloman alkua, että kehtaa hakea sen verran sairaslomaa, että voi suoraan jäädä sitten äitiyslomalle. Välillä vaan en ole ihan varma, että miten pitkään tätä jaksaa näin... ja miten hyväksi tää kituuttaminen on mulle ja vauvalle.



Onko kenelläkään muulla (ollut) mitään samanlaisia ongelmia? Miten te olette jaksaneet? Mistä te saatte energiaa?



Helly rv 25+4



ps. Pahoittelut aika masentavasta keskustelunaihetta, mutta alkaa olla sellainen olo, että todella tarvitsisin vinkkejä tai ihan vaan muitten kokemuksia... Kaveripiirin "koita vaan piristyä" ja "oo vaan vielä onnellinen ku ei oo vauva valvottamassa" -kommentit ei oikein jaksa auttaa ja mies tuntuu olevan aika avuton mun väsymyksen ja pahanmielen kanssa.

Helly: Olen itse ollut masentunut, väsynyt ja uupunut aikoinaan ja tiedän hyvin miten tyhjältä "koita piristyä"-kommentit tuntuu siinä vaiheessa jos on oikeesti ihan poikki. Itse kävin silloin puhumassa terveysaseman psykiatrille ja mieheni kanssa keskustelin. Asiaa helpotti se, että mieskin on aikoinaan ollut masentunut niin hän tiesi mistä puhun. En ollut töistä pois kovinkaan paljoa, koska koin, että peruspäivärytmi piti pään koossa. Tietysti jos olet todella väsynyt, pieni tauko töistä tekisi varmasti hyvää vaikkakin sitten töissä kaikki seisoisi ja menisi sekaisin. Ohjeena sanoisin, että kuuntele sisimpääsi. Kuulostele miltä susta tuntuu ja toimit sen pohjalta. Nukkuminen on tietysti tosi tärkeetä, koska väsyneenä kaikki on satakertaa pahempaa. Tsemppiä sulle kovasti

Me käytiin neuvolassa viime perjantaina. Sf-mitta meni yläkäyrillä, hemppa oli laskenu 136 -> 114 ja paino oli noussu kolmisen kiloa. Nyt yhteensä tullu painoa lisää 7 kiloa, mutta ei kyl tunnu siltä, että oisin hirveesti lihonnu.



Adalmis ja keijo 23+3

Moikka!





Onko sulla mitattu hempat? Ehká tarvitset lisää rautaa, sen puute meinaan vie mehut todella tehokkaasti ja toinen on jos sokerit on pielessä, iskeekö vásymys esim ruuan jälkeen?

Yritä jaksaa eikä muutamanpäivän sairasloma nukkumiseen olisi varmaan pahitteeksi, ei kannata vetää itseään piippuun tässä vaiheessa, tarvitsemme energiaa vielä ja paljon...

Tsemppiä Helly!

Mäkin suosittelen ottamaan asian puheeksi neuvolassa, just että mitataan hemoglobiinit ja verenpaineet ja muutenkin saa purettua sitä uupumusta ja sen syitä..Eihän se ole ihmekään että on uupunut, eikä varsinkaan ole sun vika.



Yritä siis ainakin muistaa tämä: väsymys ei ole sun syy. Sulla on oikeus olla nyt väsynyt, sulla on tärkeä homma meneillään! Vaikka eihän se kivaa ole.

Mulla on ollut myös fyysisesti tosi väsynyt olo, ja siihen auttoi kun neuvolassa mitattiin ja sain varmuuden asiaan, raudanpuute tosiaan. Sitten mentiikin samantien syömään pihvit miehen kanssa :-) sekin jo auttoi.

Vinkkinä voin myös sanoa, että vaikka et Helly saisi nukuttua, niin tärkeää on että yrität rauhoittaa mielesi esim.15min joka päivä. Hyvänä kakkosena unelle on siis lepo. Koita rentouttaa koko kroppa tietoisesti, ja keskity vaan siihen, ettet ajattele mitään- huomaat kuinka haastavaa se on! Voi myös auttaa ottaa joka rentouttava mielikuva mukaan, esim. autio merenranta ja laineiden liplatus..

Helpommin sanottu kuin tehty tietenkin :)

Voimia!



(pearlyn laskettu aika muuttunut:



PEARLY 16.2, ESIKOISTYTTÖ TULOSSA)

Puuuuuuuh. Marraskuu alkoi harmaana ja märkänä ja pyhpyh. Mua inhottaa tuo keli ihan koko ajan, ei tee mieli ulkoutua kotoota, ainakaan pakkoa enempää. Marraskuu on muutoksen kuu meillä. Tuossa viikon päästä saadaan avaimet uuteen kotiin, ja sitten pikkuhiljaa (lue: HETI!!) muutetaan itsemme sinne. Jotenkin haluisin vaan jo päästä laittaa kaikkea uudestaan paikoilleen, ja pakkaaminen ei maistu ollenkaan. Tai no niin. Mulla on kesken muutama koulutehtävä, mitkä pitäisi saada väkerrettyä tässä ensi viikon aikana, ja sitten kun pitäisi pakatakin, niin en vaan saa mitään tehtyä.. Mur, olen välistä niin vihainen itselleni, kun ei oo minkään näköstä järjestelmällisyyttä taas mun teoissa.



Neuvola oli tuossa toissa päivänä. Paino on nyt noussut reilun kilon lähtöpainosta, kun se alussa tuli vähän alaspäin. Masu on edelleen kuin "kahdessa osassa", eli menee istuessa makkaralle tuosta keskeltä, luultavasti oman massiivisen pelastusrenkaani takia. Mutta seistessä ja maatessa se on ihana kumpu, rakkautta (ja vilskettä) täynnä. Muru on alkanut liikkua touhukkaammin, ja yksi ilta sain nauttia ihan kunnon potkuista, kun rauhotuin sohvalle.



Saisi jo tulla lunta. Ei olisi niin pimeää ihan koko ajan.



hiekka, 23+5

Kiitos kaikille ajatuksista! Täytyy kyllä sanoa, että oloa jo parans set, että pääsin purkamaan itteäni tänne ja se että joku kans kuuntelee ja ymmärtää. Tää viikko on ollu helpompi - viime viikon loma autto kuitenki vähän, vaikka tuntu loppuvan turhan lyhyeen. Oon syöny myös vähän enemmän rautaa, ku aiemmin, ni ehkä seki on auttanu... Ja töihin tein itelleni kunnon lukujärjestyksen eli tietyn kellonajan jälkeen en tee enää mitään, vaan jätän sitten lout hommat seuraavalle päivälle tai kokonaan tekemättä... Eiköhän tää tästä :)



Hauskaa muuten huomata miten moni järjestää muuttoa tässä vähän ennen äitiyslomien alkua. Meilläkin nimittäin päästään ensi viikolla muuttamaan uuten kotiin, vähän niin ku Hiekka kirjottikin: pikkuhiljaa eli heti :) Siinä riittääki puuhaa, mut ajatus joulusta omassa talossa on kyllä ihana!



Helly



...ja se lumi sais kyllä munki puolesta tulla jo!

Helly: Hyvä kuulla että tuli parempi olo :) rautaa ja lepoa! Ja myös nesteitä pitää muistaa tankata.



Ää. Kolmas kolmannes alkamassa ja sen mukanaan tuomat uudet vaivat..Mitäs teille on ilmennyt?

Oonko hei ainut jolla on järkyttävät liitoskivut jo nyt? Kävelykin sattuu ja yöllä kyljenkääntäminen on älytön projekti. Mieskin heräilee yöllä kun meikäläinen kääntää kylkeä :D Ens viikolla lekuri niin sit vois kysästä että onko normaalia. Esikoista kun odotan niin oon kova vainottelmaan kaikenlaista.



Joo mäkin huomasin et paljon muuttoja täällä tapahtuu :) meillä muutto oli syyskuussa ja kämppä näyttää vieläkin siltä että ois just muutettu sisään. Olis maalausprojektia ja siasustamista jaaaa vaikka mitä lampunasentamista yms yms.

Ei miul muuta! :)

Elikkäs



1.2 RMAK toinen POIKA tulossa

PEARLY:

Mitäs teille on ilmennyt? Oonko hei ainut jolla on järkyttävät liitoskivut jo nyt? Kävelykin sattuu ja yöllä kyljenkääntäminen on älytön projekti. Mieskin heräilee yöllä kun meikäläinen kääntää kylkeä :D

Mulla ainakin on ollut älyttömiä liitoskipuja jo monta viikkoa :/ tänään RV tasan 28 ja puuskuttaa, painoa alkanu reilummin nousta,liitoskivut taivaissa ja ihana pikku uhmis (poika3v) ei ymmärrä miks äiti ei jaksa juosta ja nostella häntä koko aika :D Vielä noihin liitoskipuihin palaan, että mulla ihan sama homma kun sulla Pearly, kävely sattuu,kyljen kääntäminen kauheeta hommaa, selkä ihan kauttaaltaan jumissa.. Kävin tossa parisen viikkoo taaksepäin päivystyksessa kun yöunet jäi kipujen takia tyystin. Neuvoivat syömään panadolia kipuihin, ja siinä kaikki :/

Onko teillä muilla yöllä jaksoja jolloin valvottaa? Itselläni lähes joka yö kun käyn vessassa nii sen jälkee helpostikki pari tuntia menee valvoen, unta ei saa millään.. sit aamulla esikoisen kanssa ihan poikki :/

Olevinaan on kyllä energiaa, mutta mutta...

Yritän kovasti touhuta kaikkea kestovaippaompelua, kutomista, kansalaisopistolla kursseja mm. uuden kielen opiskelua, mutta töissä tuntuu ettei jaksa oikein mitään. Sairaslomalla vähän väliä milloin mistäkin syystä - tuntuu ettei juuri hyvää päivää väliin osu. Osasin kyllä tätä odottaakin, mutta silti ahdistaa melkoisesti. Issias on vaivoista tällä hetkellä pahin, istumatyötä ja pitkää työmatkaa kun ajelen niin ei kovin hyvältä näytä töissä jaksamisen suhteen. Nyt kun itse olisin kunnossa niin pojalle iski korvatulehdus 2v tauon jälkeen :(

Maanantaina kävin 4d ultrassa, jotenkin oli pakko päästä näkemään, että varmasti kaikki on kunnossa. Meillä on neuvolassa todella vanhat laitteet ja halusin sitten päästä osin myös näkemään parempaa profiilia vauvasta - joten mars yksityiselle isommalle paikkakunnalle :) Nyt rauhallisin mielin odotusta vielä 15vkoa. Sukupuolikin selvisi melkoisella varmuudella tuossa ultrassa eli toista tyttöä odotellaan tänne, nykyinen kuopus näyttää jäävän ainoaksi pojaksi... serkkupoikia jäämme odottelemaan. Tähän odotukseen tuskin lähden enää itse neljättä kertaa :D

-OonaKas ja TYTTÖmasukas rv25+1-

Kyljen kääntäminen alkaa tosiaan olla oman projektinsa... samoin sängystä nousu. Vatsalihakset on aika hyvin pois pelistä, kyljen kautta täytyy nousta ylös.

Liitoskipuja mulla ei vielä *koputtaa puuta* ole.

Sen sijaan kyljet on joskus hieman arat, kun masuasukas oikein innostuu potkimaan. Mutta hyvä kun potkii!! Hauska on seurailla pikkuisen touhuja tuntemusta ja päälle päin näkyvien potkujen myötä. =)

4D:ssä saa kyllä kivasti piirteitäkin näkyviin, jos pikkuinen vain suostuu näyttäytymään. Meidän poitsu näyttäytyi viimeksi ultrassa hyvin ja saatiin muutama kiva kasvokuvakin. Niitä ihastellessa ja ensi vuotta odotellessa... =)

Meille marraskuu toi mukanaan paljon odotetun muuton. Eilen saatiin huonekalut uuteen kotiin, ja nyt sitten oon koittanut keittiötä ja makkaria laittaa asuttavan näköiseksi. Olkkari joutuu odottamaan isäntää töistä, kun kirjahylly pirulainen on väärässä kohtaa ;)



Eilinen oli muutenkin melko vilkas. Aamusta kävin neuvolassa ja lääkärillä. Pikkaselle annettiin painoarviota n 750g, joka kuulemma vastaa viikkoja. Lääkäri oli ihanan sympaattinen mies, selitti koko ajan vähän liian hiljaisella äänellä mitä meinaa tehdä. Mutta rento olo oli kuitenkin. Syöminen jäi muuton takia vähille, aamupalan lisäksi söin illalla yhdeksän aikaan kaupan einestä. Pikkasen oli verensokerit alhaalla, meinasin nukahtaa kun katselin miesten kasaavan sänkyä ja pillahtelin itkuun vähän väliä, kun joku sanoi jotai poikkipuista. Huh huh, tänään jos tankkaisi vähän enemmän. :)



hiekka, 25+3

Nimim. Nickelback, la 22.2. Poika tulossa, 10 v isosisko. Seinäjoki.

Nickelback, tervetuloa! :)



Mulla on pikkusia liitoskipuja. Yksi sellainen ihan järkky, että kaksin kerroin kävelin aamulla autolla ja yritin ajaa töihin. Lantio on selkeesti muuttunut. Ei tunnu enää samanlaiselta kuin aikaisemmin. En sit tiiä onko ihan omaa kuvittelua vaan.



Nukkumisessa ärsyttää kun ei voi olla vatsallaa >:/. Ja pissalle herääminen öisin on myös tympeetä.



Ens viikolla meen sokerirasitukseen, pläääääh :x. Mutta eipä tässä kummempaa. Mukavaa kun on tullut lunta ja kunnon talvi ^_^.



Adalmis ja keijo 25+5

Me käytiin tänään ensimmäisessä perheneuvolatapaamisessa. Oli ihan mukavaa, tutustuttiin toisiin ryhmäläisiin (ja iso ryhmä olikin), katsottiin yks video ja kuunneltiin paikalla olleiden terveydenhoitajan ja seurakuntatyöntekijän kertomia asioita vauvan tuomista muutoksista, vanhemmuudesta ym. Ensi viikolla onkin sitten jo synnytysvalmennusta. Mulla oli porukan myöhäisin la.. tammikuussa oli pääasiassa muiden lasketut ajat. Onko kukaan muu vielä käynyt valmennuksissa?



Jokos teillä on äitiyspakkaukset? Mun pakkaus varmaan tulee ihan lähipäivinä, maanantaina tulee 4 viikkoa täyteen siitä kun vein laput postiin. Kelan sivuilta katoin että tiistaina oli äitiysavustus myönnetty. :)



Mulla on kans kaikenlaisia liitoskipuja.. Lantion alue tuntuu ihan oudolta ja olo on välillä niinku lihavalla pingviinillä :D Sitten välillä taas käveleminen tuntuu helpommalta. Oon saanut huomata, että tavaroiden nostaminen lattialta tai kenkien laittaminen jalkaan ei enää onnistukaan yhtä helposti kuin ennen. Selkä mulla meinaa olla kipeä joka päivä :/ Lainattiin miehen vanhemmilta sellaista hierovaa tuolin päällistä ja siitä onkin onneksi ollut apua.. Mut hyvin mielin tässä kuitenkin odotellaan, pienistä vaivoista huolimatta :) Mulla on tänään tasan 3 kk laskettuun aikaan. Näin se aika vaan on vierähtäny! :o



Mukavaa odostusta kaikille :)



Pautsu 26+6