Mietintää appivanhemmista

Tulostin sen ja näytän miniälle, nyt se ei voi enää kieltäytyä tulemasta navettaan töihin, kun ovat meillä käymässä. Turha valittaa, että ei oteta töihin mukaan. Siellä on paskaa mätettäväksi ja lapsen voi laittaa tyhjään karsinaan, saadaan sitä yhteistä aikaa isovanhemmat, lapset ja lapsenlapsi.

Tulostin sen ja näytän miniälle, nyt se ei voi enää kieltäytyä tulemasta navettaan töihin, kun ovat meillä käymässä. Turha valittaa, että ei oteta töihin mukaan. Siellä on paskaa mätettäväksi ja lapsen voi laittaa tyhjään karsinaan, saadaan sitä yhteistä aikaa isovanhemmat, lapset ja lapsenlapsi.

Sillä tässä tuli juuri todistettua tyhmyyden huippu! navettatyöthän eivät nimittäin millään tapaa liittyneet keskusteluun vaan kyse on vapaa-ajan viettotavasta. Jos pyydetään kylään, niin täytyy olla valmis ottamaan vieraat huomioon vapaa-ajallaan. Jos tahtoo viettää vapaa-aikansa omissa menoissa, niin ei pidä velvoittaa kylään.

ihan sama, ruikutetaan käymään ja kun sitten mennään, appiukko katsoo telkkaria aamusta iltaan, syö vain välillä jollain mainoskatkolla. Lapsille ärähtelee olemaan hiljempaa, kun saattaa joku uusinta jäädä muuten näkemättä tai kuulematta. Anoppi tekee hulluna kotitöitä, pesee pyykkiä koko päivän tai saattaa olla siivoamassa jotain vintin kaappeja tuntikausia. Ihan ok hommia, mutta luulisi eläkeläisen tuollaisen homman voivan siirtää seuraavalle päivälle.

Me siis mennään anoppilaan, ollaan oman perheen kesken ja laitetaan koko porukalle ruoka, kutsutaan sitten isovanhemmat syömään. Appi hakee ruokansa sinne telkkarin eteen ja anoppi syö hellan ääressä seisaaltaan, aina. Kiva fiilis jää kyläilyistä. Aika harvoin nykyään enää miestä saa vanhemmilleen lähtemään... Mun vanhemmat myös niin omissa puuhissaan ettei siihen lapset tai lapsenlapset enää mahdu, he sentään eivät enää edes kutsu meitä käymään muulloin kuin "pakollisina" kertoina. Eli lähinnä jouluna että saavat pari kuvaa otettua ja näytettyä muille sukulaisille.

Voin hyvin kuvitella, miltä tuntuu. Sillä todellakin appeni on se, joka on aivan hulluna lapsenlasta odottanut ja koko ajan kyselee kylään. Kun sovitaan et mennään (ja hän on tällöin itse todennut ettei ole mitään sovittua sille ajalle), niin aamusta klo:7-8 hänellä alkaa tiukka aikataulu ja käväisee kotonaan yleensä kahdesti päivässä vaatteiden vaihdossa. Sitten kyselee illalla, että jäättehän te yöksi, kun tahtoisi lapsenlapsen kanssa leikkiä, ja jos jäädään, on hänellä vielä "pari pikku juttua" ja lopulta lapsemme on nukkumassa ennen kuin appeni malttaa istuutua ja hän tahtoisi mennä herättämään. Appi tosin yleensä nukkuu itsekin istualteen alle 30minuutin.



Nytpä olen ajatellut että ei meidän ole pakko lähteä kylään, tulkoot itse, kun löytävät aikaa.



-ap

Jos meille tulee vieraita, tunniksi tai viikonlopuksi, niin kyllä se ohjelma suunnitellaan vieraita ajatellen. Tokikaan esim. viikonloppukyläilyt ei pysäytä normaalia elämää, mutta silloin touhutaan vieraiden kanssa.



1-vuotiaan voi ottaa mukaan ulkoilemaan, metsäretkelle, pihahommiin, voi lukea, leikittää tai vaikka pötköttää soffalla, jos mummo ei muuta jaksa.



Meillä on kummassakin mummolassa samalla tavalla, eli talo todellakin elää tavallaan. Koko ajan ovat jossain menossa tai tekemässä sellaista, mihin lapsiperhe ei voi osallistua. On todella kiusallista istua koko päivä anoppilassa omin päin, kun ei muutakaan voi. Appi ajelee pikin pitäjää tuttujen luona ja anoppi vetäytyy omiin oloihinsa. Lapset leikkii ja minä istun ja ihmettelen maailman meno. Ja ajattelen, miten menee yksi päivä ihan hukkaan, kun ei voi mitään tehdä.



Mun kotona kummatkin tekee jotain omiaan ja lapsia jaksavat max tunnin ihmetellä.

Tulostin sen ja näytän miniälle, nyt se ei voi enää kieltäytyä tulemasta navettaan töihin, kun ovat meillä käymässä. Turha valittaa, että ei oteta töihin mukaan. Siellä on paskaa mätettäväksi ja lapsen voi laittaa tyhjään karsinaan, saadaan sitä yhteistä aikaa isovanhemmat, lapset ja lapsenlapsi.

Sillä tässä tuli juuri todistettua tyhmyyden huippu! navettatyöthän eivät nimittäin millään tapaa liittyneet keskusteluun vaan kyse on vapaa-ajan viettotavasta. Jos pyydetään kylään, niin täytyy olla valmis ottamaan vieraat huomioon vapaa-ajallaan. Jos tahtoo viettää vapaa-aikansa omissa menoissa, niin ei pidä velvoittaa kylään.

Mitä tämä sitten tarkoitti? "Ap vielä jatkaa hieman. Mutta kyse ei ole siitä, että meitä tarvitsisi emännöidä tai vastaavaa. Osaan itsekin keittää kahvia myös appelassa tai laittaa ruokaa ja siivota keittiön, olen useinkin sen tehnyt. Mutta jos meidät pyydetään heidän ehdottamana ajankohtana kylään heidän ehdottamaksi ajaksi, niin kyllä minä oletan, että silloin myös talonväki on kotona, jos ei ole muusta aiemmin kertonut. Ja kotona olo ei tosiaan tarkoita sohvalla istumista ja emännöintiä vaan voihan sitä sitten tehdä sellaisia asioita, joihin voi meidätkin ottaa 1-vuotiaan lapsen kanssa mukaan touhuun."

Meille jos tulee viikonlopuksi niin joutuu varautumaan siihen, että me teemme pakolliset työt, halusi vieras sitä sitten tai ei. Jos kerran miniälle on OK osallistua sellaisiin asioihin, joihin voi lapsen ottaa mukaan, niin tervetuloa mukaan navettaan sen sijaan että istuu naama norsunvitulla keittiössä kahdestaan lapsen kanssa.

Minusta on eri asia mennä käymään pariksi tunniksi kuin viikonlopuksi. Aika usein tällä palstalla av-mammat kertovat, että anoppi tuli käymään, minä täällä palstailen eli jos ei malta itse olla anopin kanssa niin miksi anoppi ottaisi lomittajan, jotta voi istua sohvalla miniän kanssa?

meidän lasten ollessa pieniä 10 vuoden ajan kesäkaudet eli puoli vuotta muualla, purjehtimassa ja moottoripyöräilemässä. Ympäri Eurooppaa sitten tuli kortteja, joissa oli niin kovin ikävä lapsia.

Appivanhemmat pyytelevät meitä käymään. Harvoin ovat edes kotona, kun tulemme. Olemme sitten keskenämme, kunnes he tulevat riennoistansa. Kello on usein niin paljon, että lapset ovat nukkumassa ja itsekin olemme väsyneitä. Tässä vaiheessa anoppi alkaa hääräämään iltapalaa, vaikka olemme syöneet jo aikoja sitten. Yleensä muutaman sanan ehdimme vaihtaa ennen nukkumaanmenoa. Aamulla sitten appiukko on jo lähtenyt ties mihin ja anoppikin juo vain aamukahvin kanssamme ja lähtee sitten itsekin. Taas olemme oman perheen kesken anoppilassa.

Käymme siellä keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa (vkl tai vain vrk), joten mielestäni ei ole liikaa vaadittu, että he olisivat edes silloin kotona.