Lapsi ummikkona vieraskieliseen päiväkotiin/kouluun. Kertokaa kokemuksia
Meidän poika aloittaa ensi syksynä koulun, ollessaan 3,5 vuotias. Asutaan Espanjassa. Lapsi on täällä syntynyt, mutta on ollut kotihoidossa eikä ymmärrä eikä puhu sanaakaan espanjaa.
Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta? Kuinka lapsi sopeutui ja kuinka nopeasti oppi ymmärtämään/puhumaan vierasta kieltä?
Kommentit (8)
Toki käymme päivittäin puistoissa ja siellä leikkii toisten lasten kanssa, mutta yhteistä kieltä ei vain ole. Meillä on täällä paljonkin ystäviä, kaikki ovat vain suomalaisia.
nyt kolmatta kuukautta kansainvälisen koulun päiväkodissa,emme asu englannin kielisessä maassa,mutta koulun opetuskieli englanti(lisäksi opetetaan vielä paikallistakin..).Lapsi viihtyy hyvin ja sanoja tulee koko ajan lisää,hyvin menee. Minulla on kokemus siitäkin,kun lapsi menee kouluun englanninkielisessä ympäristössä - kieli "tuli" paljon nopeammin,kun kaikki ympärillä oli englanninkielistä.
vaikka mitä, vaikka ei yhteistä kieltä olisikaan.
2-3 kk ja huomaat, että lapsesi osaa jo puhua espanjaa!
Fiksuna sinun kannattaa toki ihan perussanoja opettaa jo etukäteen, kuten "kiitos, tule, leikitään, juostaan..."
mekin opeteltiin perussanoja ennen tänne muuttoa ja lisäksi päiväkotiin on heidän toiveestaan annettu suomi.englanti sanalista meidän lapsellemme tärkeistä sanoista.Puhutko itse espanjaa? Lukekaa kirjoja espanjaksi,kuunnelkaa lastenlauluja.
jos ei tuon ikäinen ole yhtään espanjaa oppinut. Asutteko Aurinkorannikolla ja vietätte aikaa vain suomalaisten parissa?
Turhaan jännität sitä koulun alkua, kyllä lapsi oppii nopeasti kielen.
Juu, Aurinkorannikolla asutaan=). Lapsi on siis nyt 2,5 vuotias. Katsoo kyllä telkkarista espanjankielisiä lastenohjelmia. Itse puhun espanjaa hyvin. Täytyykin alkaa opettamaan edes jotain sanoja. Osaa kyllä sanoa Hola.
Lapsella on jo valmiiksi kotona kaksi kieltä. Minun kanssani suomi, isänsä kanssa isän äidinkieli, jota ei puhu, mutta ymmärtää. Suomea alkoi puhumaan kaksi vuotiaana ja puhuu kai ikäisekseen ihan hyvin.
kun asuttiin ulkomailla. Oppivat todella nopeasti puhumaan sekä englantia, että maan kieltä.
Paikallisen kielen oppimisessa auttoi paljon myös ihana kotiapulaisemme, joka puhui ja opetti lapsille päivisin paljon sanoja ja termejä. Myös paikalliset ystäväperheet auttoivat meidät kaikki tosi nopeasti "kielen päälle".
Lapset oppivat kielen nopeimmin meidän perheestä, mutta yhtä nopeasti kuin he sen oppivat, yhtä nopeasti se valitettavasti unohtui, kun muutimme takaisin Suomeen.
Englanti jäi onneksi tosi vahvaksi molemmilla, vielä lukiossakin heillä on enkusta kymppi.
mutta olen sukulaislasta seurannut. Hän oli tosin pienempi mennessään hoitoon, puolitoistavuotias. Alku oli hankalaa, koska ei tosiaan voinut kommunikoida, lapsi lakkasi syömästä ja oli kaikin puolin aika onneton. Hyvin nopeasti (muutamissa viikoissa/parissa kuukaudessa) kaikki kuitenkin tasottui.
Ilmeisesti lapsesi menee kouluun vasta ensi vuonna? Suosittelisin kyllä viemään häntä ulos ja ihmisten ilmoille niin, että saisi edes jonkinlaista tuntumaa espanjan kieleen. Eikö teillä ole yhtään paikallisia ystäviä tai tuttavia?