Onko jonkun mielestä 5-vuotiaskin otettava kokonaan kotiin, jos vauva syntyy?

Lapsi saattaisi mahdollisesti olla surullinen, se pitää tietysti ehkäistä, eihän lapsi saa olla surullinen. Onkohan hän surullinen kun hänet kiikutetaan pois kotoa että äiti saa olla vauvan kanssa kotona. Mahdollisesti hän tuntee olonsa hylätyksi, syrjäytetyksi ja voi olla että suru tulee puseroon, mutta ei hätää. Sanotaan että sä viihdyt omassa ryhmässä omassa tarhassa ja äiti viihtyy omassa kotona oman vauvan kanssa. Niinkö se menee.

Mitä puupäitä te kaikessa itsekkyydessönne oikein olette?

Se on siis mahdoton ajatus että äiti ystävystyisi toisen äidin kanssa, ehkä kolmannenkin ja he ottaisivat välillä toisten lapsia kotiinsa/ulos ja auttaisivat vuorollaan toisiaan.

Mutta usein noita äitejä on vaan niin kovin vaikea löytää! Oikeasti ihmiset on "luonnossa" ihan yhtä kaheleita kun tälläkin palstalla. Puistossa kun sanot terve niin mamma melkein juoksee aikan taakse piiloon. Jotkut ovat selvästi olleet siellä kotona vähän turhan kauan kun ihmiset pelottaa niin.

Ja tuo hoitoon laittohan ei tarkoita sitä että lapsi lähestulkoon otetaan huostaan sinne laitokseen. Itse teen lyhyttä työaikaa joten aikaa on lapsellekin vaikka kuinka.

kun olen kuitenkin ne kaksi kertaa viikossa 5-6 tuntia pois töissä molempien lasten, myös vauvan luota, niin olin itse ajatellut, että 5-vuotias ehkä viihtyisi ainakin sen ajan paremmin entisessä hoitopaikassaan kuin vauvan ja hoitajan kanssa. Mutta ehkä olen väärässä?



Kerhoihin siirtäminen on myös yksi vaihtoehto, mutta sitten kerhot pitäisi saada eri päiville kuin nuo työpäivät, mikä voi olla vähän kinkkistä. Toisaalta jos aikaa eskarin alkuun on alle vuosi niin en tiedä, onnistuuko tuo kerhoilu ja onko siinä lapsen kaveri- ja hoitajasuhteiden kannalta oikein järkeäkään. Siksi olin ajatellut pitää hoidossa noin 15 tuntia viikossa.



Ap

Varhaiskasvatus nähdään tärkeänä, samoin sosiaalisuus ja ryhmässä toimiminen jo pienestä pitäen.



Jos asuisin Suomessa, antaisin viisivuotiaan tietysti jatkaa tutussa päiväkodissa, MIKÄLI lapsi itse haluaisi. En pakottaisi, jos lapsi ei tykkää pk:sta, mutta jos se on lapselle tärkeä juttu, minkä ihmeen takia kieltäisin sen häneltä? Lapsen arki ja elämä mullistuvat jo muutenkin uuden sisaruksen myötä, joten antaisin hänen ilman muuta pitää kiinni hänelle tärkeistä jutuista. Lapsen mukaan siis menisin.



Kannattaa myös tosiaan pitää mielessä se, että synnytys ei valitettavasti aina mene ihan putkeen. Ystäväni on esimerkiksi juuri nyt kolmatta viikkoa sairaalassa ja lasten hoidon kanssa kauhean hankala tilanne päällä. On hyvä varautua myös niihin ikävimpiin vaihtoehtoihin pitämällä lapsi toistaiseksi hoidossa, mikäli turvaverkkoja ei ole 24/7 hoitoa varten hätätilanteessa.

melkein 5v, kun jäin äitiyslomalle. Hänellä ei kuitenkaan ollut esikoulua samassa paikassa, joten ei menettänyt paikkaansa. Tuttavani piti omaa lastaan kehtena päivänä viikossa n. 5 tuntia hoidossa ja sillä varmisti eskaripaikan säilymisen. Ihan fiksua se minusta on, saa lapsi sitten eskariin mennessään mennä niiden tuttujen kavereiden kanssa ja tuttuun paikkaan. Ei siinä ole mitään tuomittavaa.

Varhaiskasvatus nähdään tärkeänä, samoin sosiaalisuus ja ryhmässä toimiminen jo pienestä pitäen.

... että jotkut lapset OIKEASTI haluavat leikkiä vanhojen, tuttujen kavereidensa kanssa vaikkapa aamupäivät päiväkodissa. Järkyttävää, eikö totta! Eihän nyt lapsen parasta saa ajatella, vaan äidin sädekehää.

Lapsi saattaisi mahdollisesti olla surullinen, se pitää tietysti ehkäistä, eihän lapsi saa olla surullinen. Onkohan hän surullinen kun hänet kiikutetaan pois kotoa että äiti saa olla vauvan kanssa kotona. Mahdollisesti hän tuntee olonsa hylätyksi, syrjäytetyksi ja voi olla että suru tulee puseroon, mutta ei hätää. Sanotaan että sä viihdyt omassa ryhmässä omassa tarhassa ja äiti viihtyy omassa kotona oman vauvan kanssa. Niinkö se menee. Mitä puupäitä te kaikessa itsekkyydessönne oikein olette?

Älä nyt enää edes mieti asiaa. Miksi mullistaa lapsen arki totaalisesti?

kun olen kuitenkin ne kaksi kertaa viikossa 5-6 tuntia pois töissä molempien lasten, myös vauvan luota, niin olin itse ajatellut, että 5-vuotias ehkä viihtyisi ainakin sen ajan paremmin entisessä hoitopaikassaan kuin vauvan ja hoitajan kanssa. Mutta ehkä olen väärässä? Kerhoihin siirtäminen on myös yksi vaihtoehto, mutta sitten kerhot pitäisi saada eri päiville kuin nuo työpäivät, mikä voi olla vähän kinkkistä. Toisaalta jos aikaa eskarin alkuun on alle vuosi niin en tiedä, onnistuuko tuo kerhoilu ja onko siinä lapsen kaveri- ja hoitajasuhteiden kannalta oikein järkeäkään. Siksi olin ajatellut pitää hoidossa noin 15 tuntia viikossa. Ap