Olen meikannut 13-vuotiaasta asti, ja nyt 31-vuotiaana rupesin miettimään että miksi
meikkaan, eli feikkaan. Koko homman mielettömyys on auennut mulle pikkuhiljaa. Miksei voi näyttää omaa naamaa? Tykkään kuitenkin olla meikattuna, mutta olo on silti kiusallinen koska en ole oikeasti ole sen näköinen.
Miksi meikata? Kertokaa mulle hyviä syitä.
Kommentit (38)
Korostan sillä omia hyviä puoliani (ripset, huulet) ja peitän huonompia (epätasainen iho).
Ihan kuten teen pukeutuessa; korostan hyviä puolia ja peittelen huonoja.
Meikkaan töihin, kyläillessä ja juhlaan. Jos käyn vain lähikaupassa, menen lenkille, vien roskat tms. niin en vaivaudu. Minulle meikkaaminen ei ole mikään pakko.
Kauneus ei ole myöskään mikään yksiselitteinen asia minulle. Näytän mielestäni ihan sievältä niin saunaraikkaana kuin juhlaan mennessänikin.
heissä oikein silmä lepää. Ei se mitään huijausta ole, vaan sitä että otetaan kaikki irti omasta kauneudesta. Meikkaus on vähän niinkuin pukeutumista, jossa valitaan omiin sävyihin sopivat värit.
Joka päivä ei kuitenkaan kannata meikata - ihon pitää antaa hengittää.
joita monet ilman meikkiä suorastaan tuijottaisivat tai kuvittelisivat että olen todella vakavasti sairas. Kyllä meikki tekee elämän mukavammaksi ainakin mun tapauksessa.
Meikkaan joka ikinen päivä, meikattu naamani on " oma naamani", meikkaamaton ei. Käytän puuteria, ripsiväriä ja kulmavahaa, toisinaan kajalia. Huonoina päivinä kirkkaan punaista huulipunaa.
Meikkaamiseen kuluu noin 3 minuuttia ja se tekee hyvän olon. Siksi meikkaan.
On kiva laittautua, mutta voin hyvin olla myös ilman meikkiä. Jos mies sitten saa slaagin, kun näkee minut ilman meikkiä ja vartaloni parhata puolia korostavia vaatteita, niin sitten saa. En myöskään aina ole iloinen, hurmaava, kohtelias ja huomaavainen.
kyllähän se on huijausta miehellekin, jos se rakastuu johonkin kaunottareen, ja seuraavana aamuna herää ohuthiuksisen, finnisen, pienirintaisen ja selluliittiperseisen variksenpelättimen vierestä.
Tällä perusteella pitäisi ensimmäisenä kieltää viinanjuonti.
meikkaa, en etes juhliin. Olen ihan taviksen näköinen. Mies tykkää.
Olen myös saanut kosintoja ja kehuja, flirttailuja yms. VAikka en ole meikeissä. Itsetuntoa on.
Kyllä ihminen on aidoimmillaan sitä parasta. Jos uskaltaa olla oma itsensä. On ystävällinen, iloinen ja reipas niin kyllä se enemmän ratkasee kuin joku hyvin tehty meikki. :)
Taidokkaasti tehty meikki saattaa olla ns. huomaamaton, mutta kun kasvot pesee, niin naama alla on eri näköinen. Esim. meikkivoide muuttaa ihon ulkonäköä paljonkin. Mies luulee rakastuneensa tasaisen ihon omaavaan naiseen, mutta alla onkin couperosa. Kyllä mä miehenä tuntisin olevani huijattu.
osittain juuri sen takia että on couperosa. Työskentelen asiakaspalvelutehtävissä ja minulta odotetaan huoliteltua ulkonäköä. En todellakaan käytä mitään sotamaalausta, ainoastaan häivytän iho-ongelmiani ja korostan parhaita ominaisuuksiani. Eikä tainnut mies tuntea itseään huijatuksi, yhtä paljon tykkää saunanraikkaana kuin täydessä tällingissäkin! :)
Jokaisen miehen pitäisi tietää että lähes jokainen nainen meikkaa ja hänen pitäisi saada myös nähdä naisen ilman meikkiä. Miehen pitäisi myös hyväksyä asia, mutta meikkaus on naiselle kuin lohduke millä paetaan ihon huonokuntoisuutta. Minusta ihostaan pitäisi pitää huolta mutta käyttää myös kevyesti kosmetiikka tuotteita
Mun milestäni useimmilla naisilla on rumat ripset kun ne on ripsarilla vedelty. Tosi harvoin näkee sellaista meikkiä, joka on kaunis. Yleensä naisten naamassa on jauhepaakkuja, ripsiväripaakkuja, huulipuna paakkuina tai halkeilleena huulilla jne.
Sitten kun on sinut itsensä kanssa uskaltaa olla ilman meikkiä, eikä meikkaaminen ole enää pakollista.
käytän mienraalimeikkiä joka sisältää SPF 15 aurinkosuojan, joten se siis suojaa ihoa. Mineraalimeikki myös jättää ihon luonnollisen meikkaamattoman näköiseksi, tasoittaa siis ihon sävyn upeaksi mutta iho näyttää luonnolliselta. Mitään tulehduksia en ole koskaan saanut enkä harrasta myöskään ylilyöntejä. Toki vastaan on kävellyt näitä kirkkaansinisiä kajalrajauksia, hämähäkkisilmäripsiä ja pellenposkiakin. Meikkaaminen on taitolaji, yleensä vähemmän on enemmän.
vanheneeko iho nopeampaa jos meikkaa? Ja ootteko koskaan saaneet kamalaa silmätulehdusta meikeistä? Entä onko joskus meikaamisen kanssa tulltu ylilyöntejä jotka on jälkeenpäin harmittanut? Joskus näkee aivan hirveitä meikkauksia, tulee ihan mieleen että onkohan ihmisellä kaikki kotona? Siis ihan kunnon sotamaalauksia. Ja sitten kun uimahallissa joillakin meikit valuu pitkin poskia... Meikkiä ei oikeesti tarvi. Mun mies tykkään kun EN meikkaa.
mutta jos laittaa vaikka vain ripsiväriä ja huulipunaa niin se on kauniiden piirteiden korostamista. :)
miksi minun aikani olisi vähempiarvoista kuin mieheni, joka ei tee mitään ulkonäkönsä eteen? Jos meikkaamiseen menee 10 minuuttia joka aamu, se tekee 30 vuodessa jo 225 täyttä työpäivää, eli melkein vuoden! Mä en ehdi!
Kerran kävin kosmetologilla ihonpuhdistuksessa (hemmottelupäivä), ja kävi ilmi, että hän luuli minua kasvojen ihon perusteella paljon nuoremmaksi kuin olin. Hän meinasi, että niin kauneusalalla kuin onkin, niin täytyy sanoa, että meikkaamaton iho pysyy nuorempana.
ilman meikkiä olen omasta mielestäni jotenkin "valjun" ja sairaan näköinen :) Tummat hiukset, mutta silti suhteessa niihin liian vaaleat kulmat ja ripset.
Iho on luonnostaan tosi vaalea, mutta mulla on hormonaalinen akne, josta on jäänyt paljon sellaisia tummempia arpia. Iho suht tasainen, mutta niin kirjava, että näyttää aina tosi epäsiistiltä, jos ei ole meikkivoidetta.
En mene esim. ikinä lapsen kanssa vaunulenkille täysin ilman meikkiä, vähintään meikkivoide ja sipaus poskipunaa/aurinkopuuteria ja vähän ripsaria.
Mun ihan normaaliin arkiseen meikkiin kuuluu:
-meikkivoide
-puuteri
-kulmien laitto
-ripsiväri (+ripsien taivutus)
-rajaukset
-luomiväri
-poskipuna/aurinkopuuteri
-huulirasva
Eli aika vahva silmämeikki myös arkena, mutta ei todellakaan silti mikään "sotamaalaus".
Aikaa menee ehkä noin 10 minuuttia arkena ja baarii lähtiessä saa halutessaan tärvättyä vaikka puolikin tuntia pelkkään naamaan :)
Teen aina siistin ja huolitellun meikin, ja teen meikkejä muille satunnaisesti myös juhliin ja erään lajin kilpailijoille.
Ja niinkuin joku jo aiemmin sanoi, niin itsekin koen olevani enemmän oman itseni näköinen meikattuna, kuin ilman meikkiä. Ja olen meikannut 7. luokasta lähtien.
Olen huomannut, että ne, jotka eivät lähes koskaan meikkaa, näyttävät meikittöminä paremmilta kuin ne, jotka yleensä meikkaavat (siis silloin kun nää viimeiset ovat ilman meikkiä). Olen ajatellut, että säännöllinen meikinkäyttö vaikuttaa ihoon ja siihen, miltä se näyttää. Kun käyttää meikkivoidetta päivittäin, kasvojen iho ei saa aurinkoa, vaan pysyy kalpeana koko ajan, kun taas meikittömissä kasvoissa on usein hienonhieno luonnollinen päivitys. Toisaalta uskon myös, että kaikkein valjuimmat (siis vaaleimmat ja kalpeimmat) meikkaavat useammin kuin ne, joiden piirteet ja esim. ripset ovat näkyvämmät.
Itse näyttäisin täysin ripsettömältä ilman ripsaria. Mulla olisi myös aina kamalat mustat silmänaluset ja todella harvoin väriä poskissa. Täytyy sanoa, että monet miehet ei kyllä edes huomaa tavallista arkimeikkiä, kun se on hyvin tehty, sillä sen tarkoituskin on olla huomaamaton. Siksi miehet usein sanovat tykkäävänsä meikittömistä naisista.
Itse meikkaan harvoin.. ehkä kerran 3kk kun käymme jossain kavereiden kanssa.
Minä meikkaan silloin, koska se nostattaa omaa mielialaa ja tunnen itseni jotenkin säteileväksi kun meikkaan nätin meikin, katson siistit vaatteet päälle ja laitan hiukset.
Jotenkin se itsetunto kohoaa tästä :)
Itse meikkaan vaan harvoin ja silloinkin jos olemme mieheni kanssa lähdössä vaikka ravintolaan ystäväporukalla.
Minusta hiusten laitto, meikin laitto ja tiettyjen vaatteiden käyttäminen on joskus mukavaa ja saa itseluottamustani kohentumaan.
Pienen lapsen kanssa kotona, lökäpöksyt ja joku t-paita päällä + hiukset vaan ponnarilla jotenkin niin on se joskus kivakin laittautua ettei aina näyttäisi vaan siltä koti äidiltä :)