Miten lähes kaikilla nuorilla perheillä on varaa uuteen omakotitaloon?

Älä itke jos niin ei käy

Kyllä tämäkin kupla tässä parin vuoden sisällä poksahtaa ja sitten me jotka olemme malttaneet asua pienemmässä kerrostalokämpässä ja säästää rahaa oman ostoa varten päästään ostamaan halvalla muutaman vuoden vanhoja omakotitaloja.

Toistaiseksi teidän sukanvartenne ei ainakaan korkoa juuri kasva.

Niissä samoissa pankeissa mistä te otatte jumallattomat lainanne on sellaisia säästötilejä minne voi rahansa laittaa! Meidän säästötilin voi korkoineen tyhjentää kahden vuoden päästä ja sitten päästään asunto-ostoksille =). Toivottavasti silloin saa jo täältä pk-seudulta remotoitavan omakotitalon joka kolahtaa meidän perheelle alle 300 000 eurolla niin ei tarivtse lainaa ottaa penniäkään ja remontointiinkin jää melkein 100 000!

Mutta eikö se kuitenkin kannattaisi sijoittaa, ei makuuttaa niillä säästötileillä? Itse en ainakaan raaskisi säästellä noin suuria summia rahaa tuolla tavalla, vaan ostaisin vaikka sitten toiseksi asunnoksi jonkun rempattavan, remppaisin ja myisin eteenpäin jne. Tai sijoittaisin osakkeisiin, niin kuin olisi jo ennen kuin kaikki osakkeet lähtee taas nousuun.



Mietin myös tuota, että ei minuakaan pelota lama ja "kaiken menettäminen". Tosin en ole lama-ajan aikuisten ikäluokkaa, mutta en vaan näe rahaa sellaisena asiana, mistä täytyy pitää kynsin hampain kiinni. Jos menettäisin kaiken, niin olisin samassa tilanteessa kuin nyt, asuisin vuokralla lähiökaksiossa pienillä tuloilla. Ei minusta mikään katastrofi. Jos taas käy hyvin, minulla ja miehellä jatkuu urakehitys nousujohteisena, saamme lainamme maksettua nopeasti (tai sijoitettua rahat ja tuloilla maksettua lainaa), myytyä tämän rakentamamme "mökin" voitolla ja ostettua isomman vaikka ilman lainaa. Ilman vuosien säästämistä, koko ajan laadukkaasti ja toiveidemme mukaisesti asuen. Toki tosin nyt ensi alkuun joudumme elämään niukasti tässä uudessa kodissa, mutta sekään ei tunnu pahalta, kun aika vaatimatonta elämäntyyliä olemme viettäneet tähänkin asti. Elämä on valintoja, toiset ottaa riskejä, toiset pelaa mieluummin varman päälle.



Ai niin ja totta kai olen ottanut huomioon, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä talomme ei ole enää uusi. Mutta ei taida olla kenenkään muunkaan talo, vuokralla asujat mukaan lukien. Myös kerrostaloja remontoidaan kalliisti, niin uusia kuin vanhoja, ja remontin kulut jaetaan asukkaiden maksettavaksi, eikä siinä yksittäinen ihminen pysty päättämään, aloitetaanko se remppa tänä vuonna vai kahden vuoden päästä. Edelleenkin, jos meillä ei kymmenen vuoden päästä ole jostain syystä varaa vaadittavia remontteja tehdä, niin myydään. Jos siinä jotain talon arvossa menettää, niin harmillista, sellaista se elämä on. Tai otetaan lisää lainaa, rempataan ja myydään vähän suuremmalla voitolla.

Loppujen lopuksi noissa kuusikymppisissä on pikkuvarakasta porukkaa paljon. Pystyvät antamaan mukavia ennakkoperintöjä ja lupailevat apua isonkin lainan kanssa. Itse otin "vaan" 150 000 Euroa lainaa tähän ja vanhemmat totesi heti, että ota vaan vaikka enemmänkin (eli osta vaikka kalliimpi talo, omaa rahaa oli 130 000 pohjiksi) Jos nyt tulee ihan mahdoton tilanne eli talojen hinnat hetkellisesti laskee ja työttömyys iskee, niin he sitten tukee lainan maksamisessa. Toki lupaus on sanallinen, mutta eipä ole syytä epäillä, etteivät he siitä pitäisi kiinni. Ovat jo eläkkeellä, mutta eläkkeet on hyvät (noin 2000 Euroa nettona per naama) ja päälle pääomatuloja runsaasti. Ei se olisi ongelma antaa vaikka tonnia kuukaudessa, jos nyt hätä tulisi.



Tää on meinaan aika yleistä. Olen kuullut muiltakin, että vanhemmat ovat lupautuneet auttamaan, jos tulee vaikeaa. Ja monet vanhemmat aikoo antaa ennakkoperintöjä, joten sieltäkin tulee tarvittaessa lisälyhennyksiin rahaa. Ja jos vanhemmat kuolee, niin tuleehan sieltä se perintö sitten.

tosi harva asuu uudessa omakotitalossa täällä Hgissä. Itsekään (2 juristin ja 2 lapsen) perheessä ei ole halua ottaa 400.000 lainaa (100.000 löytyisi "ennestään") ja elää sitten veitsi kurkulla alapohjan homeita, yt-neuvotteluita, tai talouden muuta laskusuhdannetta odottaen. Itse rakentamiseen ei meillä aika eikä taidot riitä. Eli emme asu uudehkossa omakotitalossa ja ihmettelen tosiaan miten kellään 5 vuoden sisään ensiasunnon ostaneella on siihen varaa ilman perintöjä.

Itse olen koulutukseltani tohtorismies ja suht hyväpalkkaisessa duunissa yksityisessä yrityksessä ulkomailla (rahaa jää kuukaudessä käteen tonnin enemmän kuin keskipalkka on Suomessa). Siitä huolimatta en edes uskalla haaveilla asunnon ostamisesta varsinkaan Suomessa. Ei siinä ole minusta järkeä, että koko työikä menee velan maksuun pankille.

Velkaa ei ole nyt penniäkään ja en halua ottaa jotain 300 000 pankkilainaa ja maksaa sitä seuraavat 25-30 vuotta. Eikä 300 000 riitä kuin pienehköön kerrostaloasuntoon Helsingissä. Muualla sillä saa toki ihan kivan kämpän.

En muutenkaan jaksa uskoa noita tarinoita, että 30-vuotiaana on omakotitalo maksettu. Normaalisti opiskeleva ihminen valmistuu vasta 25-27 -vuotiaana koulusta, jos yliopistoon menee. Kuinka monella opiskelijalla on varaa maksaa lainanlyhennyksiä opiskelujen kanssa yhtäaikaa - vai tienaavatko opiskelijatkin tänä päivänä 6000 euroa kuussa? Taitaa noilla kommentoijilla olla joko perinnöt tai vanhempien sijoitukset auttamassa tai sitten asunto jostain Juuankoskelta.

Kummallista myös, miten jollain 25 -vuotiailla voi olla jo 100 000 euroa säästössä ilman perintöä???? Täytyy olla ollut jo hurjat tienistit heti lukion jälkeen:)

tuttava piirissä useampikin perhe, jotka asuvat lainarahalla omakotitaloissa joihin ei todellakaan olisi varaa.



Ja se asuuko pk-seudulla vai jossain muualla vaikuttaa asiaan myös.

PK-suodulta kun saa kaksion samalla rahalla kuin jostain kauempaa vaikka sen omakotitalon.

omasta kuin vuokraa, ihan hyvä jos tosiaan asuu jossain keskisuomessa ja asumiskulut lainoineen jää siihen 800€.

PK-seudulla pitää olla aika hyvin rahaa säästössä´, että selviää niin pienellä lainalla, että jää yhtiövastikkeen tai ok-talossa kiinteistöveron, jätemaksujen ja vesilaskujen kanssa tuohon 800€/kk



Meillä asumisoikeus asunto, rivitalo hyvällä alueella 110m2 ja asumiskulut noin 900€.

Jos haluaisimme samanlaisen omistusasunnon, maksaisimme tuplat ja kun korot nousee (minkä ne ihan varmasti tekevät) niin vieläkin enemmän.

Ei kiitos!

kun ruvettiin tätä nykyistä rakentamaan.(Asuttu nyt vuosi tässä.) Raha oli edellisen talon myynti voitto. Takaajia ei tarvittu. Vanhemmat eivät ole avustaneet mitenkään. Meillä lainaa n.180 000,maksettu pois n.9-10vuodessa. Talon arvo tällä hetkellä n. 420 000. Olemme 30v. Eli ei mitään hätää. Meillä on pullat hyvin uunissa ;)



Ettekä te saa tätä halvalla jotka nyt asutte ahtaasti vuokralla ja kuvittelettte meidän olevan muutaman vuoden päästä lirissä :)

ihmeessä joillakin on 150000kin omaa rahaa laittaa taloon ja siihen päälle sitten laina. Miten ihmeessä normaali, nuori ihminen säästää lähes vanhan miljoonan? Itse keskipalkkaisessa työssä, en matkustele ja elän suht. säästäväisesti, niin eläminen on vain pirun kallista, ettei säästöön tuhansia vuodessa jää. Ja vaikka ensiasunnosta voittoa tulisikin, niin tuskin yleensä yksiöt/kaksiot niin paljoa voittoa tuottaa.

T: rehellisesti kateellinen:D

saanut rakennettua tai ostettua omakotitalon alle 30v. Oma ystäväpiiri aloitti rakentamisen n 33-37 vuotiaina, itse teimme 1 talon kun olin 38v. Rakennuskulut tuolloin n 200-250k€ + tontti

Varmaan riippuu mistä rannalta semmosen haluaa.. ;)



Meillä ei maksanut puoliakaan ap.n hinnasta.

Sen kun myy, saadaan voittoa kun on taloa laitettu ja alueella on kasvupyrähdys.



Maksetaan sama kuin mitä vuokraa maksettiin.

Kun ajattelee että saisi myydessä voittoa niin jäisi plussalle sen verran voisi omasta taskusta laittaa uuteen lainaan ja ottaa pankista uuden saman suuruisen lainan ja voisi hankkia 300 000 talon.



Ihmisillä on säästöjä, myydään vanha asunto pois (kenties molemmilla ollut tavatessa oma asunto, molemmilla jos asunnnoilla yhteisarvoa 100 000 niin ei jää paljoa maksettavaa lainasta).

Ei sitä lainaa ole tarkotus maksaa kerralla, vaan pidemmällä aikajaksolla vaikka 25 vuotta.

Jos maksaa isompia eriä lainaa pois sitä nopeammin laina pois jaloista! Eli jos lainaa ottaa 25- vuotiaana saa viimestään 50- vuotiaana talon omaksi.

Jos lapsia on hankkinut nuorena, asuu lapset kotona ennenkö laina maksettu, meillä esikoinen parikymppinen silloin ja maksutahtia saadaan kiristettyä kun palaan töihin.

Uuu, sulla satasen kalliimpi kuin muilla? Pliis. Onko teilla sauna? Sauna vie satasen enempi..

Onko teillä ollut omaa pääomaa vai järkyttävän iso laina? Eivätkö uudet talot maksa kaikkinensa ainakin 300 000 euroa?

missä asuu... siis me asumme omakotitalossa mutta ei meidän talo maksanut tuota 300 000e vaan otimme lainaa ainoastaan reilu 100 000e iso talo mutta ei missään suuressa kaupungissa. hyvin olemme viihtyneet ja laina on lyhentynyt mukavasti ja rahaa jää muuhunkin elämiseen. mielestäni kaikki riippuu valinnoista silti suosittelen oman asunnon maksamista enemmän kuin vuokralla oloa.

ja ostettiin omat kämpät. Yhteen mennessämme ostettiin pairtalonpuolikas ja kun lapsia tuli kolmas niin myytiin se ja ostettiin 300 000€ omakotitalo kehyskunnasta. Miehen bonuksilla on hankittu sittemmin yös mökki, joka on velaton. Nyt ollaan muuttamassa keski-Suomeen ja sieltä saadaan velattomana 250 000€ omakotitalo, kun myydään tämä talo ja mökki ja elämiseenkin jää kivasti ylimäääräistä. Niin, ekan asunnon omistin jo 22-vuotiaana ja nyt olen 34 ja kohta on velaton omekotitalo, mies on 44.

Monista on ihan ok hommata omakotitalo muiden rahoilla. Mä en siihen taipuisi.

Ja loput pankista lainaa. Kolikon vertaa ei ole kummankaan vanhemmat avustaneet... eikä kyllä ole meidän lähipiirissäkään ihmisiä, joille vanhemmat olisivat antaneet rahaa taloon!!??!!

Miten ihmeessä joillakin on 150000kin omaa rahaa laittaa taloon ja siihen päälle sitten laina. Miten ihmeessä normaali, nuori ihminen säästää lähes vanhan miljoonan?

Minä taas ihmettelen ennemminkin mihin ihmiset rahansa hassaavat kun kolmekymppisilläkään ei ole aina edes kunnollista käsirahaa asuntoon. Jos on vuosia töissä ja asuu pienessä asunnossa ja jopa ilman lapsia, niin pakostihan sitä rahaa kertyy JOS ei tuhlaa ylimääräiseen.

Esim. meillä minä valmistuin (FM) 22-vuotiaana ja koko opiskeluajan tein osa-aikatöitä, joten rahaa kertyi jo silloin säästöön. Mies valmistui 24-vuotiaana (DI) ja jatko-opinnot sai päätökseen 28-vuotiaana (TkT).

Koko ajan teimme töitä omalla alallamme. Maksoimme kaksiostamme muistaakseni n. 400 e/kk (opiskelija-asunnossa asuimme aluksi). Rahan arvo on muuttunut ja markat vaihtuneet euroiksi, mutta euroajan alussa meiltä jäi n. 1000 e per nenä per kk säästöön (kuten nytkin). Karkeasti laskien viidessä vuodessa rahaa jää säästöön: 12 (kk) X 1000 e X 5 (v) X 2 (hlö) = 120 000 e. Ja tuo siis vain 5 vuodessa.

Toki aluksi palkkamme olivat pienempiä ja sitten nousivat vähitellen, mutta vastaavasti myös kulut kasvoivat. Lapset saimme kun olin 28 ja 30 v. Talo ostettiin kuopuksen syntymän jälkeen. Ei siis tarvittu perintöjä tai takaajia kun otimme (ison) lainamme.

olla se kateellinen naapurin akka. on aivan sama maksaako 700-800e vuokraa kk vaiko lyhentää lainaa.

pohtikaa vaan omia raha-asioitanne, ei muiden asiat teille kuulu.

Kenelläkään ei saa mennä liian hyvin, ettei joku siihen tarttuisi:D Joidenkin on vaikea uskoa, että useimmat meistä hakevat lainansa ihan itse ilman mitään takaajia, kun eivät niitä tarvitse tai isäukon rahoja ja maksavat ne lainansa rehellisellä työllään. Onko se niin vaikea ymmärtää?

Meillä talon osto on kohta ajankohtainen, ja nettotulot on yhteensä jotain 4500e. Koitetaan löytää 150t tai alle maksava talo, jota remontoidaan sitten rahatilanteen mukaan.



Noilla tuloilla monella tutulla on yli 200t lainaa. Itse en vaan lähtis...en vaan halua maksaa koko elämääni asuntolainaa.

Meillä ei ole ollut rahaa, koska kun tapasin mieheni, olin pienituloinen yh. Sitä ennen pätkätöissä. Mies taas oli eronnut. Hänen vaimonsa oli ollut kotona 7v. Ensimmäistä perhettä perustaessa mies ja vaimo opiskelijoita, ei rahaa, ei säästöjä. Minimiäitiyspäivärahasta ei paljoa makseta ja miehen tulot pitkään pienet työelämään siirtymisen jälkeen.



Siksipä ei meilläkään ollut roiseja säästöjä yhteen muutettaessa, mutta kolmen lapsen takia ei ihan kaikkein pienimpään haluttu muuttaa.

Olisi niin paha asia. Kuukausi ja päivä kerrallaan.

miten esim sairaanhoitaja-opettajapariskunnalla on varaa ostaa/rakentaa iso omakotitalo. En vain tajua.... ps. meidän vuositulot on yli 80 keur eli kateudesta ei varmaankaan ole kyse (itse rakensimme talon 90-luvun lamassa ja 180 neliön talo maksoi silloin noin 700 000 MARKKAA)