Onko synnytys todellakin tällaista :(
"Vaikka synnyttäjät ja synnytettävät pystytään nykyään aika pitkälti pitämään elossa, synnytyksestä jää monille vaivoja. Pääasiassa erilaisia laskeumia ja repeämiä, joista suurin osa alkaa oireilla vasta vuosien kuluttua synnytyksestä. Olen nähnyt mummon, jolla koko kohtu roikkui alushousuissa. Suurella osalla synnyttäneistä kohdun kaula työntyy emättimestä ulos ponnistuksen yhteydessä. Melkoisen moni nainen joutuu auttamaan ulostamista tunkemalla sormet emättimeen ja työntämällä paskaa ulos. Joka 6. saa synnytyksesssä repeämiä, jotka vaikuttavat ulosteenpidätyskykyyn (alkavat oireilla tosiaan vasta vuosien kuluttua, joten vaikka 25veenä pystyy pidättämään niin 45veenä ei välttämättä). No, periaatteessahan ihmisen pitäisi kuolla ennen neljääkymppiä"
Lainattu täältä:
http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=2656056&t=2656056
Tekee tosi pahaa :((((( en halua synnyttää, olen ollut tällä koska miehen kanssa päätettiin hankkia lapsi. aion nyt kertoa, etten ala koko hommaan, tehkööt jonkun muun kanssa!!!!
Kommentit (39)
3 lasta pusattu alakautta eikä niin mitään ongelmaa, ei komplikaatioita ei mitään. Muutamat tikit on ommeltu joka kerta, mutta ei sen kummempaa.
Lapset terveitä ja itse olen palautunut hyvin (kiloja lukuunottamatta, heh heh) entiselleni ihan normaaliaikaan. Kuopus nyt 2v.
Kaikki lapset ovat olleet neljästä kilosta ylöspäin. Jokaisen olen synnyttänyt ilman kipulääkkeitä (en omasta tahdostani, mä en vain ole koskaan kerennyt saamaan niitä). Vain ekassa tuli pieni nirhauma, johon kätilö laittoi varmuuden vuoksi pari tikkiä. Jokaisen synnytyksen jälkeen olen kyennyt istumaan jo seuraavana päivänä ja viimeisestäkin harrastettiin seksiä jo 12 päivää synnytyksestä. Vaikka en ole treenannut lihaksia, ei värkki (ainakaan miehen sanojen mukaan) ole löystynyt vaan seksi on parempaa kuin koskaan, molempien mielestä. En ole kärsinyt virtsankarkailustakaan. Itse asiassa olen ollut omasta mielestäni entiselläni jo viikon kuluttua synnytyksistä (tosin lääkäri olisi voinut olla eri mieltä =D).
Tällä ei siis ole tarkoitus kehua vaan kertoa, että tällainenkin mahdollisuus on kaikkien näiden av-palstan kauhukertomuksien joukossa.
johtuuko synnytyksistä, sitä en tiedä.
Itselläni 2 synnytystä, viimeisin 5v sitten. Alapää ei palautunut entiselleen, aukko on kuin kraatteri, josta pursuaa kaikenlaista. Jumppa ei siihen auta, virtsaa karkaa juostessa ja pomppiessa. Lääkärissä kävin valittamassa varsinkin virtsan pidätyskykyä, mutta on kuulemma normaalia, tässä iässä (43v), että yskiessä voi lirahtaa. Raskausarpia ei tullut, ei liikakiloja jäänyt.
sitä lastentekoa ei myöskään kannata jättää sinne neljänkympin tietämille, jos aikoo palautua synnytyksestä helpommin. Enkä tarkoita tällä nyt kritisoida niitä, jotka näin tekee.
sitä lastentekoa ei myöskään kannata jättää sinne neljänkympin tietämille, jos aikoo palautua synnytyksestä helpommin. Enkä tarkoita tällä nyt kritisoida niitä, jotka näin tekee.
Nelikymppisellä tulee ilman synnytyksiä tiettyjä muutoksia (esim. kudosten elastisuus), joten on selvää että synnytys on kropalle kovempi rasite kuin nuoremmilla.
oli synnyttänyt tai ei. Ja vaikka synnytyksen jälkeen olisi virtsan tai muiden eritteiden karkailua, se yleensä loppuu muutamassa kuukaudessa, kun jumppaa ja huolehtii terveydestä.
Eli ei sen takia kannata jättää lapsia tekemättä, että pelkää virtsankarkailua. Tuosta ulostehommasta en kyllä ole aiemmin kuullut.
mutta ei sitäkään pidä salata, että synnytys on tuskallinen tapahtuma josta voi jäädä erittäin ikäviäkin vaivoja.
joilla sisuskalut ovat oikeasti olleet ulkona. Ihan vuodeosastolla vaippoja vaihtaessa olen nämä pahat kohdunlaskeumat ja repeämät nähnyt mutta ei semmoisia jätettäisi niin nykypäivänä, nämä mummot olivat synnyttäneet kotona 30-luvulla ja hoitokeinoja ei ollut.
on revennyt peräsuoli synnytyksessä.
en ole mistään kuullut tota ulostehommaa mutta niin siinä vaan kävi mullekin!
puhua enemmän ja ihan suoraan jo peruskoulussa.
lukiossa voisi olla tytöille jotain terveystietoa liittyen synnytyksiin ja ns. naisten vaivoihin (kuten virtsankarkailuun), ja niiden ehkäisystä.
Itse kuulin ensimmäisen kerran, että synnytyksissä tulee eriasteisia repeämiä, kun ystäväni oli synnyttänyt. Olimme 20-vuotiaita. En ollut aiemmin edes ajatellut koko asiaa, luulin vaan että kudokset venyy ja se veri mitä tulee on jotain nestettä kohdusta, lapsivettä ja muuta :)
puhua enemmän ja ihan suoraan jo peruskoulussa.
että synnyttäminen voi olla äärettömän helppo ja miellyttävä kokemus, josta toipuminen ei välttämättä vie kovinkaan montaa hetkeä. Itselläni oli tuollainen synnytys, epiduraali vei kivut ja pieni epparihaava esti repeämisen. Pystyin heti seuraavana päivänä istumaan normaalisti, vessassa käyminen ei tuottanut ongelmia ja seksikin sujui jo synnytystä seuraavalla viikolla. Ja kun vauvakin osoittautui helpoksi ja hyvin nukkuvaksi tapaukseksi, niin nettipalstojen synkkä vauvamaailma jäi täysin vieraaksi.
kerropas välillä omia mietteitäsi.. vieläkö kauhistuttaa..
Itse sanon kyllä, että go for it, kun kerran mieskin on halukas perhettä perustamaan. =)
Mä en revennyt juurikaan. Ekalla kerralla sain 1 tikin. Haavauma parani kyllä hitaasti, mutta puolen vuoden päästä sekin oli täysin parantunut.
Toisessa synnytyksessä mua ei paikattu lainkaan ja olin laitokselta lähtiessä paremmassa kunnossa kuin sinne mennessä. Jälkisupistukset oli ainoat, jotka vähän rassasivat. Kukaan ei kertonut että tokalla kerralla ne on yleensä voimakkaampia, koska kohtu toipuu nopeammin.
Tämä kohta oli ainut joka osui ja upposi tästä tekstistä:
Melkoisen moni nainen joutuu auttamaan ulostamista tunkemalla sormet emättimeen ja työntämällä paskaa ulos.
Tuokin olisi hoidettavissa, jos söisi pehmittävää Levolacia tai Duphalacia, mutta ei vaan innosta niitä alkaa käyttää.
Eikä synnytystä noiden pelossa kannata pelätä. Itsellä takana 5 synnytystä (viimeisestä kohta 8v) eikä mitään noista kuvatuista.
Ihan älytöntä pelätä synnytystä tuollaisten kauhutarinoiden takia. Toki kaikenlaista voi sattua, mutta suurin osa synnytyksistä menee hyvin ja kroppa palautuu ajan myötä. Useilla voi muutama viikko synnytyksen jälkeen mennä kipuillessa, riippuen onko revenyt, leikattu tai joutunut sektioon---- mutta se kuuluu asiaan.
Synnytys on kuitenkin maailman luonnollisin asia, ei kannata pelätä sitä!!!! Ja kipulääkkeitä voi ottaa ne sallitut määrät!
Voin sanoa että se 4 viikkoa mikä meni episiotomiahaavan parantuessa ja peräpukamia kärsiessä oli pientä siihen onneen verrattuna mitä oma lapsi tuo. Synnytys on yksi harvoista asioista joihin nainen ei voi paljoa vaikuttaa, eli se menee, miten se menee. Kontrollifriikille se voi olla kova paikka.
Toi "hevostalli" taitaa ollakin oikein luotettava lahde noissa synnytysasioissa... ainakin jos kyseessa on tamma... ;-)
Vakavasti puhuen: todellakaan ei ole mun kokemuksien kanssa MITAAN tekemista tuolla jutulla, ja olen synnyttanyt (alateitse) 3 lasta, ja ikaakin on jo 40 vee.
Mulle noista ap:n esimerkeistä on tullut tuo että pitää sormella työntää paska ulos. Se tuli tokan synnytyksen jälkeen. Kolmannesta ei tullut enää mitään uutta, toki siitä on vasta puolisen vuotta että vielä tässä ehtii :)