Lue keskustelun säännöt.
"Eikö oliskin kiva, jos äiti ja isi tekisi sulle pikkuveljen tai -siskon?"
09.10.2010 |
Ottaa niin päähän! Kaikki tutut sukulaisia myöten ovat alkaneet painostaa toisen lapsen hankintaan. Esikoinen on nyt reilu kaksivuotias ja aloittanut juuri päivähoidon. Itse olen saanut nyt kuukauden nauttia työssäkäynnistä ja lapsesta, joka on ihana ja rakas.
En nauttinut vauva-ajasta niin paljon kuin touhukkaasta taaperosta, sillä olen temperamentiltani vilkas ja vauvan kanssa nyhjääminen meinasi tehdä minut hulluksi. Jotenkin kaipasin muutakin elämää ympärilleni koko ajan. Olen iloinen ja ylpeä kasvavasta lapsestani, enkä haikaile menneitä aikoja takaisin, vaikka niitä lämmöllä muistankin.
Yksi lapsi riittää ja me kaikki nautimme elämästämme ja toisistamme. MUTTA. Sitten on nämä tuttavat ja sukulaiset jotka alkavat syöttää propagandaansa jo lapsellemmekin. He puhuvat omasta pikkusiskosta tai -veljestä, jota lapsen tulisi alkaa meiltä kinuamaan ja maalailevat mielikuvia siitä, miten ihanaa elämä olisi sisaruksen kanssa. Olen monesti huomauttanut, että nämä ovat aikuisten asioita, joihin ei ole muilla puuttuminen.
Joka kerta, kun lapsi tulee mummolasta tai meillä on ollut vieraita, joudumme keskustelemaan samasta asiasta. Tekee mieli jatkossa alkaa puhumaan näiden tyrkyttäjien lapsille, että "eikö olisikin kivaa, jos äiti ostaisi sulle oman ponin?" tai maalailla fantasioita joistain muista aivan älyttömistä jutuista. Tätä en kuitenkaan tee, koska lapsi joutuisi vain pettymään -aivan kuten meidän lapsemme joutuu nyt.
Onko muilla ollut vastaavia kokemuksia?
Kommentit (12)
mutta mummohan juoksisi helmat hampaissa haalimaan meille koiria! Ja arvaapa kuka ne sitten lenkittäisi, hoitaisi ja ruokkisi... :D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei onneksi ole!
aika ajattelemattomia ovat tosiaa!!mitäs jos kärsisitte lapsettomuudesta!
Tosin on se jo hiipunut kun lapsi täyttää pian 9v. ja olen tämän 9 vuotta toistuvasti kertonut, että meille ei toista lasta tule. Enää ei kukaan jaksa niin kyselläkään.
Lapselle selitin jo varhaisessa vaiheessa, että lapsia ei noin vain tehdä, ja aina se ei ole oma päätös, tuleeko niitä lapsia kuinka monta. Vaikka kuinka siis haluaisi, ei välttämättä äiti tule raskaaksi. Muutaman kerran selitin tämän lapselle, ja lapsi sen oppi ymmärtämään eikä enää niin välittänyt näistä mummojen vauvahöpinöistä.
Kysyjille olen aina sanonut suoraan, että me emme enempää lapsia tee.
mutta silti ärsyttää, että pienelle, vauvoja ihailevalle tytölle tehdään paha mieli tolla ksyselyllä.
Siitä huolimatta tuttavat ja sukulaiset säästelevät meille vauvanvaatteita "pikkukakkosta" varten. Kun sanon, että ei ole tarvetta, kohtaan tietäväisen hymyn ja vakuutteluja, että kyllä se mieli vielä muuttuu.
Rasittavaa ja huonoa käytöstä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulemma sama asia kun kysyttäisin sinulta, olisiko kiva jos miehesi hankkisi toisen vaimon sinulle kaveriksi.
Ja aluksi kommentti tuohon ap:n tilanteeseen, todella törkeää käytöstä sukulaisilta! En valitettavasti osaa neuvoa miten tuon saisi loppumaan, idiootteja on vaikea opettaa uusille teille, mutta hyvä että keskustelette lapsen kanssa ja rehellisesti kerrotte ettei sisarusta ole tulossa vaikka sukulaiset niin vänkäävätkin.
Mutta tuosta sisaruudesta... Miksi monet ajattelevat, että lapsi ei tahtoisi sisarta? En muista elämäni aikana tavanneeni kuin pari-kolme lasta, joka ei toivonut sisarta, kaikki muut ovat haaveilleet omasta siskosta tai veljestä. Omat lapseni ovat olleet joka kerta innoissaan odottamassa vauvaa ja toivoneet vielä lisää vauvoja, vaikka olemme kertoneet että niitä ei ole enää luvassa. Itselläni suurin haave lapsuudessa oli sisko.
Eli mistä juontaa tuo käsitys, että lapsi ei toivo sisarusta itselleen tai että sisaruksen saaminen olisi verrattavissa aviopuolison pettämiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä ole mistään muusta kyse, kuin siitä, että aikuiset sepittävät tarinoita ja olettamuksia tukemaan omaa valintaansa ja elämänkuvaansa.
tilanne olisi omalla kohdalla todella ärsyttävä.
heitäppä takas lapselleseni "eikö olisi kivaa että mummi kuolee niin saadaan perintöä"..ei ehkä. ajatus kyllä alkoi naurattaa. voisi mummit yms ymmärtää jo pointin.
sanot suoraan heille kasvotusten että jos eivät ymmärrä sitä että toisesta lapsesta ei ole mukava puhua kun et itse ole siinä tilanteessa vielä että edes harkitsisit, niin ei ole reilua kiusata lastakaan sillä. ja jos ei vätt uolla usko niin ei ole asiaa kyläänkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisiko jos sanoisi sukulaisille, että "emme VOI saada toista lasta. Asia on henkilökohtainen eikä haluta avautua tämän enempää."
Itse olen käyttänyt "viestinviejinä" asioissa joita en ole halunnut jokaiselle erikseen selittää suvun juorukelloja. Huomasin ihan vahingossa näiden ihmisten hyödyllisyyden. Kerroimme joskus kauan sitten todella henkilökohtaisen ja "salaisen" perhettämme koskevan asian mieheni veljelle. No, seuraavana päivänä anoppi jo tiedusteli meille ko asiaa koskevia yksityiskohtia. Tätä kanavaa kautta on sittemmin laitettu lasten joululahjatoiveet appivanhempien korviin jne. juttuja mitä ei suoraan kehtaa sanoa. Oman sukuni puolelta asiat lavertelee tehokkaasti isäni sisko. Hänen kauttaan on kulkenut tiedot niin raskaudesta kuin keskenmenostakin ilman, että tarvitsee jokaiselle erikseen soittaa..
Tekee mieli jatkossa alkaa puhumaan näiden tyrkyttäjien lapsille, että "eikö olisikin kivaa, jos äiti ostaisi sulle oman ponin?" tai maalailla fantasioita joistain muista aivan älyttömistä jutuista. Tätä en kuitenkaan tee, koska lapsi joutuisi vain pettymään -aivan kuten meidän lapsemme joutuu nyt.
että miltähän teidän lapsesta mahtaisi tunuta jos minä sanoisin niille näin
"eikö olisikin kivaa, jos äiti ostaisi sulle oman ponin?" Miltä siis luulet x:stä tuntuvan kun sanot sille noin?
turhaan kiusata pientä moisilla typerillä kysymyksillä.
Minä kysyisin ensi kerralla mummolareissulla lapselta niin että mummo varmasti kuulee: Eikö olisi kivaa, jos mummo ostaisi sulle koiranpennun?