G: Mikä kirja kesken?

Nuorison 50-lukuvillitys vuosina 1978 - 1981

Analyysia ihmisen aggressiivisuuden synnystä ja eri ilmenemismuodoista. Kirjoittaja on psykologian professori ja sosiologian tohtori. Kansainvälisesti tunnettu.



M36

Ricen Vamppyyri Lestat

Kostovan Historiantutkija ja

Lindseyn Dexterin pimeät unet



Ah joo ja sitten luen lapsille Adamsin Ruohometsän kansaa. =)

Missä kuljimme kerran. Ja on ollut jo toista vuotta. Samalla ajalla olen lukenut kymmenittäin kirjoja. en tiedä mikä siinä on, mutta Kjell vaikuttaa kuin unilääke: puoli sivua ja jo on taju poissa.

Ensimmäinen siirtokunta

Tuulihaukka.

Moneen kertaan olen jo lukenut ja aina se vain jaksaa viihdyttää =)

Miehet jotka vihaavat naisia

Just luin loppuun kirjan Kolmastoista lapsi. Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittama. Tykkäsin.

Petri Karonen: Pohjoinen suurvalta - Ruotsi ja Suomi 1521-1809

Thor Heyerdahl: Tigris

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja: Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Missä kuljimme kerran. Ja on ollut jo toista vuotta. Samalla ajalla olen lukenut kymmenittäin kirjoja. en tiedä mikä siinä on, mutta Kjell vaikuttaa kuin unilääke: puoli sivua ja jo on taju poissa.

Westön Älä käy yöhön yksin on ollut kesken viime joulusta. Tuon Missä kuljimme kerran pääsin loppuun, mutta lähellä oli ettei jäänyt sekin kesken.

Kirja on ihan kivaa jaarittelua, meillä on ilmeisen samanlainen ajatusmaailma. Ei vaan tunnu olevan rauhallista hetkeä keskittyä:(

Missä kuljimme kerran. Ja on ollut jo toista vuotta. Samalla ajalla olen lukenut kymmenittäin kirjoja. en tiedä mikä siinä on, mutta Kjell vaikuttaa kuin unilääke: puoli sivua ja jo on taju poissa.

Westön Älä käy yöhön yksin on ollut kesken viime joulusta. Tuon Missä kuljimme kerran pääsin loppuun, mutta lähellä oli ettei jäänyt sekin kesken.

Töin tuskin sain sen loppuun. En voi käsittää Westön suosiota. Jos haluan Helsingin turistioppaan, niin ostan sellaisen. En kaipaa sitä selostusta kaunokirjallisuuteen.

kun en meinannut jaksaa Westöä ollenkaan.

Mutta on onneksi muitakin.

Toinen samanlaisen reaktion aiheuttaja oli Riku Korhosen esikoinen.

oikein hyvä. Missä kuljimme kerran oli suuri pettymys. Siinä on kymmentolkulla sivuja ytimekästä historian kerrontaa. Aivan kuin W. olisi kerännyt mittavan aineiston, josta muokata romaani. Kiireessä hän olisikin lähettänyt sen koko tausta-aineiston kustantajalle, joka olisi painanut sen kirjaksi.

Tuulihaukka.

Moneen kertaan olen jo lukenut ja aina se vain jaksaa viihdyttää =)

Mutta sen ensimmäinen ja vieläkin kevyempi osa Vaskilintu on vieläkin parempi, aaah!

Terveisin se joka käyttää Westöä unilääkkeenä (Nämä paljastukset eivät kerro suuria älystäni...)

kirjamaku :D



Utrioista suosikkejani on Rakas Henrietta ja Haukka minun rakkaani

Ihan alussa on Siri Hustvedtin Lumous. En osaa sanoa siitä vielä mitään, mutta tulee varmasti luettua loppuun.

täynnä oikeaa huumoria! Uusista tykkään eniten Rumasta kreivittärestä, mutta Saippuaprinsessa ja Ilkeät sisarpuolet (meniköhän nimi oikein) olisivat kaivanneet lisää romantiikkaa. Oletko Morre lukenut myös Vendelan ja Viipurin kaunottaren? Ja Sunnevat? Ovat myös erityisen hauskoja.



Tiedättekö muita yhtä laadukkaita ja hauskoja kirjoja?



Terveisin, Westö unilääkkeenä

Pitääkin kaivaa se taas esille jostain :)



Mulla on kesken

Marianne Käckon "Tapa minut, äiti"

Mats-Eric Nilssonin "Petos lautasella"

ja hiukka keveempänä Azkabanin vanki.

Lisäksi tekstissä kiinnitettiin aivan liikaa huomiota sisustuksellisiin yksityiskohtiin. Pidemmän päälle rasittavaa.



Vendela on luettu ja Sunnevat joskus teininä, en muista niistä enää oikein mitään. Pitäisikin ottaa uusiksi.

Vanhoista Pirita Karjalan tytär oli aluksi hyvä, mutta loppua kohden vähän pettymys. Utrio sortuu helmasyntiinsä; hahmojen liian äkilliseen "voimaantumiseen".



Raija Orasen historiallinen sarja Maan aamu on myös ihan ok. Ei mielestäni yhtä vakuuttavan autenttinen mitä Utrio, mutta viihteenä ihan jees.



Historiallisesti hyvää viihdettä on myös Kate Mossen Labyrintti ja Krypta.



Gabaldonia olen myös harkinnut, mutta ainakin pikaselauksena tuntuu ihan liian hutulta mun makuun.