Johtuiko se kasvatuksesta ennen?
Se on varmaankin kautta aikojen ollut asia,että nuori ihminen luulee olevansa nuori ikuisesti. Mutta minun nuoruudessani ei sanottu vanhempia ihmisiä läskeiksi vanhoiksi akoiksi. Oli vaikea kuvitella hyvin nuorena, että joskus olisi vanha. Se tuntui niin kaukaiselta ja käsittämättömältä asialta. Mutta kuitenkin eri ikäisiä ihmisiä kunnioitettiin. Missähän vaiheessa kasvatus tai mikä lienee alkoi mennä vikaan? Ja mihin tämä vielä johtaa?
Kommentit (31)
kuin o tempora, o mores
Jotenkin vaan ihmismieleen kuuluu ajattelu, että oma sukupolvi on jollain lailla erilainen.
Lukekaas vaikka tuntematon sotilas ja laskekaa kirosanojen määrä. Se on kuitenkin osin sensuroitu ja tietenkin editoitu laitos.
sekä muissakin ikäluokissa ennen ja nyt.
Jotkut asiat ovat ja pysyvät -esim. kirosanat. Niitä vaan ei vuosikymmeniä sitten" annettu" lasten sanoa, vaan opetettiin lopettamaan esim. laittamalla saippuaa lapsen suuhun. Ilmankos serkkunikin huusi suutuspäissään äidilleni -Haista hapankaali. 1950-luvun lopulla.
Kun pikkuveljeni sanoi kirosanoja joita oli kuullut, ei kyllä niin pienenä oikein voinut tietää mitä ne tarkoittivat, mutta aloin "pestä" suutaan saippualla ja mitä kuulinkaan -Älä s*****a laita sitä saippuaa enää...1960-luvulla.
Aikoinaan lapset avasivat rappujen ulko-oven vanhemmalle ihmiselle jos lähellä sattui olemaan ja tytöt niiasivat avatessaan oven kuin tarkoittaen -Olkaa hyvä.. Pojat puolestaan pokkasivat kiitoksen sadessaan jotain.
Kun sai koululaisliput bussimatkaan, ei ollut oikeutta istumapaikkaan, ilmaista kyytiä kun oli.
Koulumatka oli esim. minulla kansalaiskouluun bussikyydillä aamulla: Puotila-linja-autoasema-Pakila ja takaisin Pakila-linja-autoasema-Puotila.
Seisoin bussin takaosassa kaverini kanssa pitäen tangosta kiinni kurvissa. Nykyään bussi ainakin täällä maalla päin ei lähde pysäkiltä ennen kuin kaikki ovat istumassa turvallisuussyistä. Koulumatkallani ajatellen -eipä silloin tullut kenellekään mieleen turva-asiat.
Koulussa oppilaat varsinkin suutuspäissään latelevat kirosanoja ja v:llä alkavat tulevat liukkaasti. On oppilaita jotka eivät häpeä päästellessään hävyttömyyksiä. Olin erään ison koulun yläasteella työssä.
Välituntiaikaan niin tyttöjä kuin poikiakin istui pitkin käytäviä, kaikilla nappikuulokkeet ja kännykkä kädessä, ala-arvoiset sanat kuuluivat ihan selvästi.
Sain tosissani kehoittaa heitä ottamaan jalat pois että pääsen opettajan huoneeseen...
Televisiosta kuulee ihmeen paljon "rumia" sanoja.
Aivan tavllisissa kotimaisissa sarjoissa kiroillaan...ei kuulosta kivalta.
Tai ylipäätään tietysti muita ihmisiä. Itse olen tullut siihen tulokseen, etteivät läheskään kaikki ansaitse kunnioitustani. Kunnioitan hyvin harvoja ihmisiä. Kohtelias olen tietysti kaikille.
Pointtina tässä lienee se, että pelkästään nuoria ei voi syyttää siitä ettei kunnioiteta. Ei vanhemmatkaan kunnioita aina nuoria. Jo iän perusteella leimataan sivistymättömäksi, töykeäksi, "heitukaksi" ja ties miksi.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Kyllä sivistymättömiä ja epäkohteliaita ihmisiä on kaikissa ikäluokissa. Ja itse arvostan sivistyksistä eniten sydämen sivistystä.
Paikalle saapuu hiukan löntystäen lauma "lökäpöksyteinejä". Muut asiakkaat mulkoilevat heitä pahasti jo tässä vaiheessa.
Lauma saapuu tiskille:
"Mo! Sori, mut mis o lukiokirjat?"
Neuvon.
"Kiitti. Mo!"
Hetken kuluttua paikalle tulee n. 60+v. nainen. Korot kiivaasti kopisten. Nenä pystyssä.
"Missä se Lajien synty on?"
Kerron sen kohteliaasti sijaitsevan luontokirjojen joukossa. Teen virheen, kun oletan hänen tarkoittavan Darwinin teosta.
"No en minä sitä tarkoita! Vaan von Baghia!"
Neuvon uudestaan. Nainen lähtee korot jälleen kopisten ja jupisten siitä, ettei tässä talossa myyjätkään tiedä mitään...
Esimerkki on tietysti yksittäinen, mutta tähän hätään en muista ainuttakaan epäkohteliasta alle 30v. asiakasta.
se kuuluu asiaan.
Itse muistan ikuisesti kuinka (teininä) jäin pitämään kaupan ovea auki vanhalle kepin kanssa kulkevalle miehelle ja hän pysähtyi kehumaan kuinka nuoriso itseasiassa käyttäytyy paremmin kuin ns aikuiset. Tämä tapahtui 80-luvulla.
Edelleen on hyvin ja huonosti käyttäytyviä, kuten aina on ollut. Aika vaan kultaa muistot.
Ja aina on "ennen vanhaan" olleet asiat paremmin ;)
mutta kyllä ihmisten käytös on muuttunut. Ei se ole pelkästään tällaisen vanhuksen houretta. On hyvä tietyissä rajoissa, että lapset ja nuoret kasvatetaan hyvään itsetuntoon. Mutta joskus se menee yli.Jotenkin se näkyy välähdyksinä nykyisin. Nuori ihminen otaksuu olevansa ikuisesti keskipiste. Hän ei väistä, ei kunnoita eikä ajattele muiden parasta. Kaikki eivät toimi niin, mutta osa kyllä.
Aina nuorison käytös on erilaista kuin vanhemman väestön.
Suosittelen tutustumaan kirjaan: "Täältä tulee nuoriso! 1950-79"
Tekijöinä mm. Kai Häggman, Tapio Bergholm
Kirja siis kertoo nuorisokulttuurista Suomessa noina vuosina ja siinä puidaan juurikin tätä käytöksenkin muuttumista, mikä aina on liitetty nuorisoon ajasta riippumatta.
on aina sanottu että vieraille pitää olla ystävällinen, mutta kaikkea ei pidä niellä.
Sillä ei minulle ole väliä onko se ilkeä ihminen 18 vai 80.. K*ipäitä ei tarvitse pokkuroida, ellei ko k*ipää ole oma pomo..
Siis noin toimin siviilissä. Töissä sitä sitten joutuukin olemaan ystävällinen vaikka tekisi mieli sanoa sille vanhemmallekin ihmiselle että jos ei kelpaa niin herra/rouva on hyvä ja pärjää sitten itse...
No kerran on tehnyt mieli sanoa noin ja silloinkin olin harjoittelijana, enkä tiennyt sitä paikkaa mistä asiakas kysyi ja sanoin että voin hakea toisen paikalle. ja yritin kokoajan tätä selittää sille asiakkaalle mutta ei kun olin vain epäkunnioittava nulikka ja pahatapainen kakara...
on erilaista kuin aikaisemman nuorison. Minäkin olen ollut nuori, mutta köytöstavat opetetettiin ja niitä noudatettiin. Oli poikkeus, jos ihmisiä haukuttiin. Se ei ollut hyväksyttävää. Ei se ollut hyväksyttävää pari vuosikymmentä sittenkään. Nyt se on hyväksyttävää ilmeisesti.
Hän ei väistä, ei kunnoita eikä ajattele muiden parasta.
Ei väistä? Kadulla siis? Miksi nimenomaan nuoren pitäisi väistää? Eihän tämä ole ikäkysymys, vaan ylipäätään kohteliaisuuskysymys. Minulle on esitetty kassajonossa, että minun tulisi väistää kun olen nuorempi. En väistä! Jos olen ollut jonossa ensin, niin sitten olen.
Kunnioitus taas tulee mielestäni ansaita. Ikä ei ole automaattinen tekijä tässäkään.
Ajattele muiden parasta? Missä yhteydessä? Elämäni on omani ja minä elän omaa elämääni. Pyrin toimimaan siis itseni parhaaksi, mutta tietysti niin etteivät muut kärsi. Mutta mikään marttyyriuhrautuja en ole.
ja minua ärsyttää, kun vaikka viisi vuotta nuoremmat eivät tajua, että ovat joskus ikäisiäni, ja pitävät minua niiiin vanhana. Sitä nuoremmista puhumattakaan. Johtuuhan tämä ärsytys siitä, että haluaisin itse olla nuorempi ja muistan että itsekin parikymppisenä aika kului hyvin hitaasti ja minusta yksi 26- vuotias samaa alaa opiskeleva oli ikäloppu. Joopa joo. En tiedä mistä se johtuu, ehkä itse aloin tajuta, että minäkin vanhenen, joskus kaksvitosena vasta. Tämän ikäisenä taas tuntuu, että kohtahan minä olen nelikymppinen, aika kuluu niin nopeasti.
Kyllä ainakin kirjallisuuden mukaan on nimitelty aiemminkin melkoisen rankasti. Esim. Täällä Pohjantähden alla -kirjassa Aune saa melkoiset huorittelut niskaansa.
Linna on kehuttu kirjailija nimenomaan realistisuutensa vuoksi. Naista erityisesti nimiteltiin muutenkin herkästi, jos käytös oli (muka) vähänkään kevytkenkäistä.
Samoin Minna Canthin Kauppa-Lopo on aika hyvä esimerkki siitä, kuinka rumasti ihmisestä puhuttiin ja jopa varoiteltiin lapsia. Nimiteltiin saastaiseksi, huonoksi ämmäksi jne.
Siivekäs, aika kultaa muistot. Samanlaista ihmiskunta on ollut aina.
Kyllä suhtautuminen toisiin ihmisiin on muuttunut ajan myötä.
Ja muistutus meille vanhemmille tämänkin puolen kasvatuksesta!
Itsekin pitkään teitittelin iäkkäämpiä ihmisiä pienestä alkaen, mutta nyt kun ikää on tullut niin vähemmän teitittelen. Jos vastaan tulee iäkkäämpi ihminen, kuten sotaveteraani, niin teitittelen varmasti.
Kyllä toisen ihmisen arvostusta tulee opettaa lapsille pienestä alkaen. Siitä varmastiki kasvaa myös lapsen itsensä arvostus taito.
vaikka se ei niin totta olisikaan : )
Pitää vain nähdä asiat isossa mittakaavassa ja aikajanassa.
Historiaa paljon lukevana oppii.
toisen ihmisen avoin haukkuminen ei ole soveliasta minun mielestäni. Se ei ollut minun nuoruudessani eikä minun mielestäni ole nytkään. Tämän päivä trendin mukaan ei ole mitää kummallista sanoa toisia ihmisiä läskeiksi, akoiksi, ukoiksi, kääkiksi, idioteeiksi ym ym. Minä en sitä ymmärrä enkä haluakaan ymmärtää. On perin harvinaista, että ikäiseni ihminen niin tekee, mutta ei tietenkään mahdotonta. Minua 30 vuotta nuoremmille se on tätä päivää ja ihan normaalia. Onko se?
kuuluneet sanavarastoon, niin se kieli muuttuu.