Lue keskustelun säännöt.
Köyhyydestä.
08.10.2010 |
Tuossa lapsiperheiden köyhyys -ketjussa puhuttiin aiheesta. Jotkut tunnustivat olevansa köyhiä, toiset taas pitivät suomalaista köyhyyttä hölynpölynä.
Totuus on se, etteivät ne tuhannet ja tuhannet köyhät ole täällä kirjoittamassa elämästään. Ei heillä ole varaa nettiin, kirjastossa saatetaan käydä ehkä nopsaan katsomassa piipahduskoneella.
Kyse ei aina ole välttämättä omista valinnoista, usein myös silkasta epäonnesta. Myös se, millaisiin olosuhteisiin olet syntynyt, saattaa määrittää koko elämän.
Kaikki eivät pysty edes opiskelemaan hyvää ammattia, "äly" ja voimavarat eivät riitä. Pienipalkkaisimmilla aloilla palkka ei edes riitä elämiseen ja ansiotyössä käyvien toimeentulotuen saajien osuus on myöskin kasvusuunnassa. Eli tuo äärettömän julma toteamus "mene töihin" on melko ajattelematon.
Rakenteellinen työttömyys on mullistanut koko yhteiskunnan, todella vaikeata keksiä alaa, jossa saat varman työpaikan.
Maakuntalehdessä oli juttua naisesta, joka sairastui. Kela eväsi sairauspäivärahan, byrokratian takia toimeentulotuki jäi saamatta. Ystävät ostivat ruokaa.
Oma ystäväni teki pätkätöitä, odotteli palkkanauhan saatuaan liitosta rahaa todella kauan. Tämä oli marraskuussa viime vuonna. Haki hädissään toimeentulotukea, koska vuokrakin maksamatta. Toimeentulotukihakemus viipyi ja sosku oli jo valmiiksi laittanut reilun sadan euron veronpalautuksen sulkuun. Eli veronpalautuspäivänä hän ei saanut rahaansa ja vähän ennen joulua liiton rahat tulivat.
Nainen on myöskin sairas, maksaa opintovelkojaan, asuu yksiössä, ei omista autoa, ei nettiä jne. Kulkee kävellen, ei polta eikä juo.
Eli sairaus on osasyy köyhyyteen. Ja Suomessa elää runsaasti pienipalkkaisia yksinhuoltajia, jotka kitkuttelevat joka ikinen päivä.
Eli hiukan avarakatseisuutta, kiitos.
Kommentit (22)
Vaikka olisi tänään töissäkin niin ei se palkka ja puolison palkka välttämättä riitä mihinkään leveään elämään. Suomessa on niin hemmetin kallista asua!
Kaikki eivät saa mitään avustusta kotoaan, ei siis minkäänlaista! On ihan eri asia jos joutuu esim. ostamaan 3 lapselle ihan kaikki alusta saakka, kuin että mummi ostelee haalarit ja talvikengät ja muutenkin antaa satasen aina kun käy kylässä.
Suomessakin on vähän niin että jos synnyt köyhään perheeseen, riski on suuri jäädä itsekin köyhäksi. Köyhän on vaikea kasvattaa mitään omaisuutta. Rikkaan taas on helppo saada varat kasvamaan.
Ja joitakin perheitä sairaudet ja työttömyydet koettelevat todella kovalla kädellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luki ainakin joskus: "toimeentulotuessa varatonkin näyttää varakkaalta".
Eli tarkoittaa juuri sitä, että sieltä ei niin vain "haeta" rahaa. Noin neljällä sadalla eurolla on maksettava melkeinpä kaikki, paitsi asuminen. Opintolainaa ei oteta menona huomioon.
Moni on ns. väliinputoaja eli ei voi saada toimeentulotukea.
Kaikki on kallistunut, vuokratkin nousevat kovaa tahtia, sähkö ja ruoka ensi vuonna taas huimasti. Suomessa on hankalaa elää teltassa talvella.
Köyhyys taas aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Mikä heijastuu lisää perheen hyvinvointiin.
Mä luulen että se ei ole köyhyydestä kiinni, vaan vanhemmista. Jos vanhemmat jaksaa tukea ja kannustaa, niin lapsesta voi tulla vaikka mitä...vaikka olisikin tosi köyhistä oloista.
Mutta ei aina. Jos vanhemmilla menee raskaassa pienipalkkaisessa työssä kaikki energia ja elämä sellaista sinnittelyä, ei siinä jakseta lapsen opintoihin panostaa.
Köyhyys lapsilla näkyy eriarvoisuutena harrastuksissakin. Monella ei ole varaa laittaa lahjakasta(kaan) lasta viulutunneille, jääkiekkoon tms. Lapset jäävät lorvimaan kylille.
Pienissä kunnissa saattaa olla halvalla judoa, jumppaa, sählyä jne... mutta suurimmissa kaupungeissa pelkkiä seurojen pyörittämiä harrastuksia, jotka maksavat maltaita.
Köyhissä perheissä ei päästä matkailemaan, edes kotimaassa. On hauskaa kertoa elokuussa koulujen alettua, että en tehnyt mitään...
Täällä sitten varmaan yksi porvarimamma, joka on jäänyt itse työttömäksi. Luin ketjun ja ymmärrän mitä kirjoitatte vaikka minulla ei toistaiseksi ole omaa kokemusta tuollaisesta ahdingosta. Mies on edelleen hyvin palkatussa työssä, joten pärjäillään. Kyllähän se noin on, että kun tulee hyvinvoivasta perheestä (siis lapsuudenperheestä) voi toteuttaa itseään ja jaksaa ja pystyy opiskelemaan. Minullakin kyllä vanhemmat avustivat ihan rahallisesti opintojen ajan.
Silloin kuin seuraa elämää siltä nurjalta puolen, niin saa aika paljon avarakatseisemman kuvan Suomen tilanteesta kuin menemällä hyvin toimeentulevan valtavirran mukana.
Jos oikeasti joku poliitikkokin haluaa puhua köyhien puolesta, tulisi hänen jalkautua siihen pienellä toimeentulevan arkeen. Kokea se kaikki, mitä joku joutuu toimeentulonsa saati lapsiensa eteen vaatimaan, nöyrtymään, joustamaan ja taistelemaan.
Oikeasti köyhillä ei ole varaa nostaa meteliä, heillä ei ole siihen mahdollisuutta tai mahdollisuutta hankkia esim. netistä sitä tietoa, millä asemaansa kohentaa. Köyhyysrajalla kitkuttelevia on maa täynnä. Tiukilla eläviä lapsiperheitä on tuhansia. Lapsiperheitä syyllistetään lapsiluvusta ja siitä, että pitää elättää perhe itse. Kuitenkin yhteiskkunta vaatii, että Suomeen syntyy uutta sukupolvea.
Ei köyhä ole aina aiheuttanut ahdinkoaan itse vaan siinä on ollut taustalla joku syy, johon yhteiskunnan tuki ja neuvonta ei ole pystynyt vastaamaan. Suomen yhteiskunnallisen tilanteen kannalta Suomi tarvitsee uusia veronmaksajia (ei auta, jos Afrikka on ylikansoitettu).
Suomessa suuret ikäluokat eläköityvät lähivuosina. Suomalaisen yhteiskunnan olisi pitänyt herätä tähän jo vuosia sitten tukemalla lapsiperheitä ja mahdollistamalla siten tulevien veronmaksajien olemassa olon eläköitymisestä aiheutuvien kulujen kattamiseen.
Varojen ja yhteiskunnan kehityksen suhteen voi olla jälkiviisas. Nyky-yhteiskunnan päättäjät eivät tunnu olevan edes sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä työttömyysturvalla opiskelu on sentään edes jonkinlainen avaus jonkinlaiseen tulevaisuuteen...
Mitä me tehdään, kun yhä suurempi osa kansasta on köyhiä ja lastensuojelu kuormittuu?
Ap:n asiassa on loistavia pointteja! Siitäpä heräsi ajatus siitä, kuka on todella köyhä ja kuka suhteellisesti köyhä. Näkisin, että valtaosa tälläkin palstalla metelöivistä köyhistä on suhteellisesti köyhiä. Heillä ei ehkä ole varaa kaikkiin elämän luksusasioihin ja joskus jää laskujakin maksamatta. MUTTA mistä rahavaikeudet johtuvat? Lähinnä siitä, ettei haluta suhteuttaa elintasoaan käytettävissä oleviin resursseihin, vaan yritetään elää "paremmin" jolloin ollaan vaikeuksissa.
Itse koen olevani suhteellisesti köyhä. Perheessäni on yksi työtön aikuinen ja yksi opiskelija ja kohta pieni vauva sekä 2 lemmikkiä. Olen kuitenkin tyytyväinen elämääni. Ruokaa on pöydässä, laskut useimmiten ajallaan maksettu ja säästämällä tarkoitusta varten, voimme joskus lisäksi tehdä jotakin mukavaa ekstraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei Kekkosen aikana ollu tälläiä ongelmia. Kaikki on nykyään omaa etuaan ajavia
mutta tuli vaan mieleen, että ihan perusasioihin jos mennään niin tämä meidän länsimainen köyhyys on ihan eri asteella kun köyhyys vaikkapa Intiassa tai Nepalissa tai Afrikassa tai monessa muussa maassa.
Meillä on kuitenkin länsimainen yhteiskunta joka ainakin jollain tasolla pitää asukkaistaan huolen. Meillä on puhdasta juomavettä ja ruokaa saatavilla. Jätehuolto toimii ja elinympäristö on terveellinen. Meillä kaikki saavat koulutuksen. Eivätpä ole itsestäänselvyyksiä todella suuressa osassa maailmaa.
Kyllä mielestäni täällä kaikilla on mahdollisuus kouluttautua elämässä vaikka minne asti jos halua on. Kyllä se on ihan ihmisestä itsestä kiinni. Toki surullisia tarinoita väliinputoajista on. Mutta pääosin meillä on täällä todella hyvät olot.
Eipä täällä silti voida hyvin, se kummallista onkin. En oikein ymmärrä muutenkaan miksi tavoitellaan aina enemmän ja enemmän kun meillä oikeasti on jo niin paljon enemmän kun monella muulla. Joten voitaisiin ihan hyvin olla tyytyväisiä tähän mitä meillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa lapsiperheiden köyhyys -ketjussa puhuttiin aiheesta. Jotkut tunnustivat olevansa köyhiä, toiset taas pitivät suomalaista köyhyyttä hölynpölynä.
Kirjoitin X kappaletta viestejä, jotka ilmeisesti rankkasit siten että pidän suomalaista köyhyyttä hölynpölynä.
Oli siellä toki jokunen viesti jossa näinkin todettiin, mutta painotan, että puutuin itse VIRALLISEEN köyhyyden määritelmään.
Ja painotin sitä, että USEIN kyse on valinnoista ja kertyneestä painolastista. Ei suinkaan AINA tai edes LÄHES AINA.
Ja sanoin, että tämä SUHTEELLISEN KÖYHYYDEN KÄSITE, joka on myös suomessa VIRALLINEN KÖYHYYDEN MITTARI, hämärtää köyhyyden merkitystä ja sen tuottamaa ahdinkoa oikeasti köyhissä perheissä, sillä suhteellinen köyhyys on naurettava käsite verrattuna oikeaan köyhyyteen.
Köyhyyden mielikuvan muuttuminen vähättelee todellisten köyhien ongelmia ja siten heikentää heidän mahdollisuuksiaan saada asioihin parannuksia.
Silti olen sitä mieltä, että välillä köyhyys on itse omilla valinnoilla aiheutettua, mutta usein näissä tapauksissa myös uusilla valinnoilla purettavissa. Jos purkukeinot ovat olemassa, niitä tulisi käyttää.
Jos purkukeinoja ei sen sijaan ole, valtion tulisi auttaa.
Simple as that.
nähnyt vanhempiensa elävän pienipalkkaisessa duunissa tai yhteiskunnan avustuksilla, ei pötki pitkälle!
Moni on ns. pudokas ja hekin tekevät lapsia! Millä tähän asiaan tartutaan ja vedetään ne nuoret elämään kiinni???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni on ns. pudokas ja hekin tekevät lapsia! Millä tähän asiaan tartutaan
nähnyt vanhempiensa elävän pienipalkkaisessa duunissa tai yhteiskunnan avustuksilla, ei pötki pitkälle! Moni on ns. pudokas ja hekin tekevät lapsia! Millä tähän asiaan tartutaan ja vedetään ne nuoret elämään kiinni???
Mulla vanhemmat pienipalkkaisia duunareita ja itseasiassa olen koko suvun eka ylioppilas (joskaan sillä nyt ei ole sen suurempaa virkaa). Mutta opiskelin kuitenkin enemmän kuin kukaan suvussamme vaikka akateeminen en olekaan. Perheeni ei minua suuremmin patistanut toki ei estänytkään opiskeluja. Insinöörin paperit ja vakiduuni (ihan ok palkka, vaikka näin ei tietenkään koskaan kuulu sanoa). Eli ei se aina ole siitä perhetaustasta kiinni. Ja uskon että myös sieltä sossuntukiperheestä pystyy saavuttamaan ihan mitä tahansa jos vaan halua on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi myös pitää huolta siitä, että ne jotka on elämässä kiinni pysyy siellä.
Nykypäivänä on aiempaa enemmän liikettä eri sosiaaliluokkien välillä. Nykyisin on hyvät edellytykset kiivetä työttömästä tai duunariperheestä korkeasti koulutetuksi uraohjukseksi, tosin hissi liikkuu molempiin suuntiin.
Kyse on ennen kaikkea motivoinnista, ei niinkään suuresti mahdollisuuksien puuttumisesta.
Suurin mahdollisuus vaikuttaa on koululla, mutta koulu on lopulta aika hampaaton, jos kotona asenteet ovat mitä ovat.
Valitettavasti siihen on mahdotonta puuttua, vaikkakin tukea voi tarjota, joissain tapauksissa. Tarjoaminen ei välttämättä auta tai avun vastaanottaminen kiinnosta.
Pitäisi myös pitää huolta siitä, että ne jotka on elämässä kiinni pysyy siellä. Nykypäivänä on aiempaa enemmän liikettä eri sosiaaliluokkien välillä. Nykyisin on hyvät edellytykset kiivetä työttömästä tai duunariperheestä korkeasti koulutetuksi uraohjukseksi, tosin hissi liikkuu molempiin suuntiin. Kyse on ennen kaikkea motivoinnista, ei niinkään suuresti mahdollisuuksien puuttumisesta. Suurin mahdollisuus vaikuttaa on koululla, mutta koulu on lopulta aika hampaaton, jos kotona asenteet ovat mitä ovat. Valitettavasti siihen on mahdotonta puuttua, vaikkakin tukea voi tarjota, joissain tapauksissa. Tarjoaminen ei välttämättä auta tai avun vastaanottaminen kiinnosta.
kognitiivisien tai muiden sosiaalisien perustein pysty hankkiutumaan sosiaaliluokasta toiseen?
Paljon on pahoinvoivia lapsia, nuoria jne. Erityislapsia jne. Joillakin ei edes kognitiivinen kyky riitä opiskelemaan ylioppilaaksi. Jos näin olisi, kaikki me oltaisiin viisaustieteen tohtoreita!
Joillakin ei edes kognitiivinen kyky riitä opiskelemaan ylioppilaaksi. Jos näin olisi, kaikki me oltaisiin viisaustieteen tohtoreita!
Luojalle kiitos, näin ei ole!
Faktaa on todellakin se, että mentaalinen kapasiteetti on määräävin tekijä ihmisen yhteiskunnallisen aseman määrittymisessä.
Yhteiskunta ei voi keinotekoisesti horjuttaa tätä asemaa, kyseessä on luontainen ja markkinavetoinen (ja yhteiskuntavetoinenkin) mekanismi.
On olennaista, että mentaalisesti lahjakkaammille annetaan mahdollisuus sosiaaliluokkien välillä liikkumiseen, siihen parhaita keinoja ovat ilmainen koulutus ja toimiva sosiaalitukijärjestelmä. Tällä hetkellä ehkä suurimmat puutteet löytyvät opintotukijärjestelmästä, mutta sosiaalitoimisto on silti pakotettu turvaamaan minimitoimeentulon, aivan kuten kenelle tahansa.
On kokonaan toinen sektori, jolla joudutaan ottamaan huomioon nämä pahoinvoivat ja yhteiskunnan ulkopuolelle eksyneet yksilöt. Toki perusopetuksessakin nämä "ongelmatapaukset" pitäisi pyrkiä seulomaan ja muokkaamaan näiden osalta opetusta normaaliopetustakin innostavammaksi ja osallistavammaksi.
Mutta kaikkeen ei yhteiskuntakaan pysty, eikä sillä ole juurikaan oikeutta puuttua perheiden sisäisiin malleihin, elleivät ne nyt ole aivan törkeitä ylilyöntejä.
mentaalista kapasiteettia voi myös keinotekoisesti kasvattaa, mutta luulen tämän olevan enemmän rahakkaamman väen keino kiipeillä elämässään eteenpäin.
http://www.kantti.net/artikkeli/2010/09/alya-purkista-mentaalisen-suori…
Suomessa suuret ikäluokat eläköityvät lähivuosina. Suomalaisen yhteiskunnan olisi pitänyt herätä tähän jo vuosia sitten tukemalla lapsiperheitä ja mahdollistamalla siten tulevien veronmaksajien olemassa olon eläköitymisestä aiheutuvien kulujen kattamiseen.
enää välttämätön seuraus seksistä. He olivat kärsineet puutteesta lapsuudenperheissään, joissa oli yleensä monta lasta.
Kokoomuslaiset palstamammat vaan eivät halua nähdä raakaa totuutta tai sitten heillä ei ole edes kykyä nähdä sitä. Ovat sulkeneet sydämensä kanssaihmisiltä niin täysin.
Eikä tuollaisiin tilanteisiin aina tarvita mitään sairauksia. Riittää, että jää työttömäksi eikä heti kohta saakaan uutta työpaikkaa. Vaan kun työttömyys pitkittyy niin myös rahavaikeudet alkavat vaivata.