Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on jäänyt nyt kohtukuoleman pelko siitä huijarista.
07.10.2010 |
Ahdistava olo, tunnustelen jatkuvasti liikkeitä ja mietin riittääkö ne kertomaan vauvan hyvinvoinnista. Esikoinen oli mylläävämpi ja tällä toisella on istukka edessä. Tuntuu niin erilaiselta kaikki liikkeet tällä kertaa, maha on niin hiljainen esikoiseen verrattuna. Se huijausjuttu nosti nuo ajatukset pintaan, sitä ennen sain painettua pelot pois vaikka tiesinkin kamaluuksia tapahtuvan.
Eipä se auta, pitää vain toivoa parasta. Tuntuu kurjalta ajatella, että vielä pitää marraskuulle pelätä.
Kommentit (21)
Onko siis kyse jostain tällä palstalla provoilleesta tarinaniskijästä?
Kannattaako näitä juttuja lukea jos niistä noin ahdistuu..?
Mistäs sitä ketjua avatessaan tietää mitä tulee lukemaan..?
En minä nyt ahdistukseen kuole, mutta kyllä iloitsen joka liikkeestä jonka tunnen ja odotan niitä kovasti. Loppuraskaus on jotenkin semmoinen, että sitä miettii vauvan olevan elossa NYT, mutta onkohan se enää kohta. Että jos se syntyisi nyt kaikki olisi ehkä hyvin, mutta tuolla kohdussa en välttämättä huomaisi tunteihin onko vauva liikkunut ja sitten olisi myöhäistä tehdä mitään.
Ne on minusta ihan normaaleja pelkoja, mutta tulivat jotenkin pintaan tuon jälkeen. Huoh, toivottavasti unohdan koko jutun pian.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta minulla oli kanssa istukka edessä ja välillä liikkeitä oli todella vaikea havaita. Yhden yön olin todella paniikissa, yritin "tökkiä" vauvaa, juoda mehua, kääntyillä, kävellä...
Siitä yöstä lähtien liikkeet muuttuivatkin entistä vaimeammiksi, mutta neuvolantäti lohdutti että kun tila käy kohdussa vähäisemmäksi on liikkeitä vaikeampi havaita (siis istukka edessä ja jos lapsen jalat on juurikin istukkaan päin, niin potkii vain sitä).
Onko siis kyse jostain tällä palstalla provoilleesta tarinaniskijästä?
Kannattaako näitä juttuja lukea jos niistä noin ahdistuu..?
Mistäs sitä ketjua avatessaan tietää mitä tulee lukemaan..?En minä nyt ahdistukseen kuole, mutta kyllä iloitsen joka liikkeestä jonka tunnen ja odotan niitä kovasti. Loppuraskaus on jotenkin semmoinen, että sitä miettii vauvan olevan elossa NYT, mutta onkohan se enää kohta. Että jos se syntyisi nyt kaikki olisi ehkä hyvin, mutta tuolla kohdussa en välttämättä huomaisi tunteihin onko vauva liikkunut ja sitten olisi myöhäistä tehdä mitään.
Ne on minusta ihan normaaleja pelkoja, mutta tulivat jotenkin pintaan tuon jälkeen. Huoh, toivottavasti unohdan koko jutun pian.
ap
Kaikki nuo pelon ja ahdistuksen tunteet lisäävät elimistösi kortisolitasoja ja vauva kokee saman stressin fyysisesti.RENTOUDU HYVÄ IHMINEN
ei kai tuo marimma mikaan provo ole ???
Kannattaisi hakeutua jonnekin terapiaan, jos jonkun keskustelupalstan kirjoitukset saa elämän sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..mutta mulle kerrottiin kolmannen raskauden aikana vasta, että esikoinen on aivan ihmeen kaupalla selvinny, kukaan ei kaiketi enää edes odottanu pienen selviävän, ainakaan terveenä. Toinen raskaus päättyi rv 10 ja kolmannen raskauden jälkeen kuulin, että oli tosi tiukat paikat, että olis sekin vauva menehtyny. Ja mä en kerta kaikkiaan osaa pelätä yhtään! Oon tästä puhunu sairaalassakin, että mikä vitun tunnevammanen olen, niin se mikälie psykologi olikaan, sanoi, että kun ihminen jotenkin alitajuntaisesti kohtaa suuren pelon, niin se ei pelkää yhtään, ja taas silloin kun se pelkää, niin alitajuntaisesti tietää kaiken olevan hyvin. Eli tän perusteella sulla pitäis kaikki mennä aivan loistavasti! :) Voimia loppuraskauteen:)
Ihminen (tai ainakin minä ja varmaan moni muukin) on semmoinen kapistus johon vaikuttaa moni asia. Jos lukee lehteä, saattaa siitä liikuttua. Jos katsoo elokuvaa, saattaa se jäädä mieleen pyörimään. Jos lukee netistä vauvan kuolemasta itse vauvaa odottaessaan, on varsin luonnollista jäädä sitä miettimään. Ei ole lopulta väliä lukeeko huijausjuttua vai tosijuttua, sillä tapahtuuhan noita ja se siinä pelottaakin. Silti minusta halpamaista vitsailla semmoisilla asioilla.
En ole mitenkään hirveän stressinen, mutta kyllä kuulostelen entistä enemmän vauvan liikkeitä, niinkuin kerroin.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kanssa erehdyin lukee ton ketjun ja nyt sitten kok ajan kuulostelen vauvan liikkeitä ja tönin ja tökin jos ei tunnu :(
Inhottavaa.
Mulla rv 38 ja vauva nyt onneksi syntyy viikon päästä sektiolla, mutta nyt tää loppuaika olis tietty voinu mennä hermoilemattakin, jos en olis tuota lukenut ja ahdistunut ...
Minä en ole vielä noin pitkällä, ihan alussa, mutta pelottaa jo nyt. Se provo oli kammottava! Tutki ja tunnustele, juo mehua jos ei liiku ja mene äkkiä sairaalaan jos olo on outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähemmän vain kuin esikoinen ja aina vaimeammin myös. Tiedän ahdistelevani turhia, mutta vaikea vain lakatakaan.
Saisi hävetä se huijari.
ap.
Tuntuu kurjalta ajatella, että vielä pitää marraskuulle pelätä.
Sitten pelkäät kätkykuolemaa, sitten putoamista, sitten päiväkodissa oloa/ pihan vaaroja, sitten liikenteessä liikkumista , sitten koulumatkaa, sitten teini-iän hölmöilyä, sitten aikuistumista, sitten itsenäistä elämää ja sitten kaikki uudestaan lastenlasten osalta. E
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu kurjalta ajatella, että vielä pitää marraskuulle pelätä.
Sitten pelkäät kätkykuolemaa, sitten putoamista, sitten päiväkodissa oloa/ pihan vaaroja, sitten liikenteessä liikkumista , sitten koulumatkaa, sitten teini-iän hölmöilyä, sitten aikuistumista, sitten itsenäistä elämää ja sitten kaikki uudestaan lastenlasten osalta. E
Varmasti tämä vaimenee, nyt vain käy usein mielessä onko kaikki hyvin. En ole mikään supervainoilija muuten. :) Tämä loppuraskaus vain on mulle raskas.
ap
Itsellenikin osui yhdessä raskaudessa ihan lopussa vauva-lehdessä ollut juttu kohtukuolemasta. Tottakait pelotti omasta puolesta.
Viime raskaudessa olin raskaana, kun oli se Marimma-juttu. Eli vauva kuoli synnytyksessä tai juuri ennen.
Pelkään aina np-utraan mennnessä, että sikiö on kuollut jne.
Minusta on normaalia pelätä ja jos asia on esillä jossain, niin tottakai se herättää ajatuksia.
Mutta eikö ole kivempi ajatella, että on noita huonoja kokemuksiaksin, niin ei sitten tipu ihan pilvilinnoista, jos itselle käykin niin.
Ja jos kaikki menee hyvin, niin sitten lopputulosta osaa arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina niitä veronmaksajia voi tehtailla lisää
tällä palstalla provoilleesta tarinaniskijästä?
Kannattaako näitä juttuja lukea jos niistä noin ahdistuu..?
Tunnustelin ja tarkkailin vauvan liikkeitä jo ennen sitä provoilijaa, mutta parin päivän ajan olen ollut melkein hysteerinen liikkeiden suhteen. Odotan vasta esikoistani joten vertailukohtaa ei ole. Eilen illalla tuli itku, kun vauva ei tapojensa vastaisesti liikkunut nukkumaanmenoaikaan. Toivottavasti pystyn rauhoittumaan, muuten lapsesta tulee aikamoinen stressikimppu, kun odotustakin vielä 2kk jäljellä.
Suututtaa toi provoilija. Eikö se ääliö tajua nostaneensa noilla jutuillaan aika monen odottajan pelot pintaan.
syy mihin vauva kuoli:
http://irc-galleria.net/user/%5EEsP%5E/blog/26671390-alustava-kuolinsyy…
Alue: Aihe vapaa
ei se Marimma ole provo vaan oikea ihminen.
mutta täällä oli provo joka väitti lapsensa kuollleen kohtuun ja sitten heräsikin henkiin ja sitten sanoi että oli provo.