kuinka karsee ajatus, että äiti ja lapset toisella paikkakunnalla (välimatka 180 km) kuin isä
Kommentit (27)
asuminen on ihan arkipäivää jos toinen haluaa asettua johonkin pysyvämmin.
Ei ole ongelma jos siihen asennoituu oikein.
Kokemusta on puolentoistavuoden ajalta, mutta niin että minä äitinä lähdin toiselle paikkakunnalle töihin, vuoden ikäisen ja viisivuotiaan kanssa. Arjen pyöritys on ollut täysin minun vastuullani, ja töiden lisäksi kyllä sen jaksaisin, mutta koska opiskelen ammattiin vielä iltaisin, on jaksaminen koetuksella. Miehelle olen kateellinen hänen vapaa-ajastaan, koska minulla ei ole sitä yhtään, kun ei ole tukiverkkojakaan. Joskus otan Mll:n lastenhoitajan jolle maksan jotta voin tehdä iltaisin koulutöitä. Kaikesta kyllä selviää. Ei paras mahdollinen ratkaisu, vaatii ihan hirvittäväsi äidiltä, mutta toisaalta kun lapset kasvaa, helpottaa. Suhde voi pysyä hyvänä jos et katkeroidu miehellesi hänen vapaa-ajastaan, se on kylläkin vaikeaa, jos on väsynyt ja täystyöllistetty. Suhteen toimivuutta helpottaa jos mies on fiksu ja tekee kotitöitä viikonloppuisin ja viettää aikaa lasten ja vaimon kanssa, joskus vaimon kanssa laatuaikaakin. Mielestäni jos mies on viikot yksin illat töiden jälkeen, ei hän tarvitse omaa aikaa viikonloppuna.
Tsemppiä jos tällaiseen ratkaisuun päädytte, ja viitaten aiempaan viestiin, tuo matka on kyllä ihan siedettävä, viikollakin voi käydä kotona.
Miksi lapset mukaan, eikö heidän kannattaisi pysyä omassa tutussa kodissaan? Sinun on helpompi mennä yksin, tarvitset pienemmän kämpän jne.
Me on oltu miehen ulkomaankomennuksen molemmissa päissä puoli vuotta niin että mies on ollut yksin kohdemaassa ja minä lasten kanssa Suomessa, ja hienosti toimi.
3kk jakso eri maissa, mies metropolissa ja minä lapsen kanssa tuppukylässä. Eri asiahan tämä tietysti on kuin vakituinen työpaikka eri kaupungissa.
Netin on toimittava kunnolla, se on ehdoton edellytys meille!
Karua on, mutta meistä molemmista tämä oli järkiratkaisu tähän kohtaan.
Pysyvästi kestämätön ratkaisu, jos arjen pyöritys jää yhden varaan.
Pysyvästi kestämätön ratkaisu, jos arjen pyöritys jää yhden varaan.
Mun muija on ollut nyt 4 vuotta toisella paikkakunnalla töissä ja minä olen selvinnyt arkipäivät lasten kannsa vaikka olen sitä kädettömämpää sukupuolta
ja autollakin olen ajanut.