Lihavuus on mielenterveysongelma
ellei kyseessä ole sitten jokin muu sairaus, mutta minun mielestäni lihavat ovat mielenterveysongelmaisia. Johonkin syyhyn he syövät. Tunnesyöppöjä ovat useimmat ja jokinhan siinä taustalla on silloin, kun pitää syödä, että tuntee olonsa paremmaksi kun hakee lohtua ruoasta. Mielestäni lihavia pitäisi ohjata enemmän terapiaan katsastamaan suhdettaan syömiseen -- miksi se on sellainen? Ja tuke lihavia kehittämään jokin muu lohtua tuova asia kuin ruoka siihen elämään.
Kommentit (73)
Ja suklaa maistui ;)
Aloin lenkkeilemään, herkut pois. Laihduin -35 kg. Mun kohdalla, kyllä syy se perinteinen laiskuus ja söin enemmän mitä kulutin. Ap yleistää hippasen liikaa
hyvää, siksi söin. Niinkuin jokainen tietää, kuinka hyvää suklaa on :)))
Joko oikea sairaus tai itse aiheutettu.
Miksi? Rakastan hyvää ruokaa, kokki kun olen. Nuorena juoksin ja ratsastin ja paino pysyi kurissa. Nyt ei niille ole aikaa. Mielialani on aina ollut hyvä, iloinen olen, tästä on moni jopa huomautellut, että aina suu korvissa. Nyt tarkoituksena kuitenkin aloittaa liikunta uudelleen. Ap yleistää vakavassa asiassa.
Teidänkö mielestänne on ihan normia, että ihminen on niin läski, ettei hän enää meinaa pystyä liikkumaan ja elämään normaalisti? Onko ihan normia, että hän on syönyt itselleen diabeteksen, korkean verenpaineen, rasvamaksan ja nivelet paskaksi. Onko se tervettä, edes mielenterveydellisesti?
Tällainen ihminen vihaa itseään ihan varmasti.
Missä puhuttiin tuollaisesta lihavuudesta??? Hyvin harva Suomessa ainakaan on noin lihava.
Ei tarvitse olla montaakaan kymmentä kiloa ylipainoa, kun liikkuminen vaikeutuu, tulee näitä terveysongelmia ja nivelet kärsii. Ei siinä tarvitse oikeasti olla semmoinen 400-kiloinen valas, paljon pienempi valas kärsii jo todella paljon ylipainosta.
140-150 kiloista ja he kyllä pystyvät kävelemään. Joku 200 kg eri asia ja niitä on vähän!
Ap otsikoinut huonosti, olisi sitten laittanut, että 200 kiloisilla on mt-ongelma, jos puhe oli vain niin kauheasta lihavuudesta ettei tossu nouse enää.
Teidänkö mielestänne on ihan normia, että ihminen on niin läski, ettei hän enää meinaa pystyä liikkumaan ja elämään normaalisti? Onko ihan normia, että hän on syönyt itselleen diabeteksen, korkean verenpaineen, rasvamaksan ja nivelet paskaksi. Onko se tervettä, edes mielenterveydellisesti?
Tällainen ihminen vihaa itseään ihan varmasti.
Missä puhuttiin tuollaisesta lihavuudesta??? Hyvin harva Suomessa ainakaan on noin lihava.
Ei tarvitse olla montaakaan kymmentä kiloa ylipainoa, kun liikkuminen vaikeutuu, tulee näitä terveysongelmia ja nivelet kärsii. Ei siinä tarvitse oikeasti olla semmoinen 400-kiloinen valas, paljon pienempi valas kärsii jo todella paljon ylipainosta.140-150 kiloista ja he kyllä pystyvät kävelemään. Joku 200 kg eri asia ja niitä on vähän!
Ap otsikoinut huonosti, olisi sitten laittanut, että 200 kiloisilla on mt-ongelma, jos puhe oli vain niin kauheasta lihavuudesta ettei tossu nouse enää.
kyse siitä, pystyykö kävelemään, vaan siitä, vaikeuttaako ylipaino liikkumista. Ja kyllä se kymmenien kilojen ylipaino haittaa liikkumista, monella tasolla.
että monella (huom! ei kaikilla) lihavalla on vääristynyt suhde ruokaan.
Eikö se ole jonkinlainen mt-ongelma? Ihan kuten muutkin vääristymät (vääristynyt minäkuva, vääristynyt suhde läheisiin / läheisriippuvuus jne.).
On muitakin mt-ongelmia kuin masennus.
Itse koitan liikkua paljon, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Ajokortinkin sain vasta muutama kuukausi sitten, joten aina ei olla autollakaan huristeltu joka paikkaan.
Työmatkat kuljen yhä julkisilla eikä pysäkitkään ole ihan oven vieressä.
(jalka vammautui) vaikka söin saman. Äkkiä kuitenkin paino putosi, kun aloitin liikunnan.
Ja lihavuutta on tosiaan 5-150 kiloa. Ap on otsikoinut huonosti. Kyllä joku 160 kilosella onkin varmaan vääristynyt suhde ruokaan. Mutta suurimmalla osalla lihavilla kyse siitä, että syödään liikaa herkkuja ja EI LIIKUTA. Ihminen on luotu liikkumaan! Nykyihminen ei sitä paljoa enää tee, siksi lihomme.
Vaan syitä löytyy tästä ketjusta.
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viesti/1249883/laakarisivulta_li…
umpijuntteihin ressukoihin suomalaismiehiin, jotka mättävät vaimon laittamaa hyvää ruokaa enemmän kuin laki sallii.
mulla on vääristynyt suhde ruokaan. se on lohtu.
Tässä lihavuuden syyt
Ylipainon syyt
Lihavuus johtuu yksinkertaisimmillaan siitä että ravinnosta saadaan enemmän energiaa kuin kulutetaan. Lihavuuden on todettu olevan ainakin osaksi perinnöllistä.[2] Myös eräät lääkkeet saattavat aiheuttaa lihomista siten, että ne lisäävät ruokahalua tai aiheuttavat runsasta nesteen kertymistä elimistöön. Ruokavalion lisäksi lihomisen taustalla on yleisesti hyötyliikunnan väheneminen. Tutkimusten mukaan lihavuutta voidaan ehkäistä liikkumalla vähintään tunti päivässä. Tätä arkiliikuntaa ei tarvitse suorittaa yhtäjaksoisesti.[3]
Siihen kuuluu usein juuri tuo liikasyöminen.
Myös tällä tavalla masentuneella monetkin asiat voivat vielä ilahduttaa, kun taas melankolisesti masentunut ei jaksa innostua mistään.
monet mielenterveysongelmiin tarkoitetut lääkkeet - varsinkin neuroleptit, mutta myös monet mielialalääkkeet - lihottavat. Eivät pelkästään häiritsemällä ruokahalun säätelyjärjestelmää, vaan joskus myös hidastuttamalla aineenvaihduntaa.
Niin kutsuttuun epätyypilliseen masennukseen, joka nimestään huolimatta on tavallisin masennuksen muoto, lisäksi nimenomaan kuuluu liikasyöminen ja sen seurauksena painonnousu. Niin kuulutussa melankolisessa masennuksessa taas ruokahalu katoaa.