Lihavuus on mielenterveysongelma
ellei kyseessä ole sitten jokin muu sairaus, mutta minun mielestäni lihavat ovat mielenterveysongelmaisia. Johonkin syyhyn he syövät. Tunnesyöppöjä ovat useimmat ja jokinhan siinä taustalla on silloin, kun pitää syödä, että tuntee olonsa paremmaksi kun hakee lohtua ruoasta. Mielestäni lihavia pitäisi ohjata enemmän terapiaan katsastamaan suhdettaan syömiseen -- miksi se on sellainen? Ja tuke lihavia kehittämään jokin muu lohtua tuova asia kuin ruoka siihen elämään.
Kommentit (73)
Vaan pikemminkin tapa. Vai löytyylö dg-luokituksesta tuollaista? Ei.
BED on toki jossakin määrin mt-ogelma, mutta kaikki lihavat eivät lähimainkaan tuosta kärsi lihoessaan, vaan ovat lihonneet siitä yksinkertaisesta syystä, että syöminen ja kuluttaminen eivät ole balanssissa.
Sen sijaan masennus on mielenterveysongelma ja melkein aina(ei toki aina) potilas laihtuu runsaasti, ruokahalun kadottua.
Ja anoreksia on puhtaasti psyykkinen sairaus ja siinä potilaat ovat laihoja.
42 kg. Useihan bulimia ja anoreksia ovat vuorotellen...
42 kg. Useihan bulimia ja anoreksia ovat vuorotellen...
Tunnesyöminen ei ole mielenterveysongelma. Vaan pikemminkin tapa. Vai löytyylö dg-luokituksesta tuollaista? Ei.
BED on toki jossakin määrin mt-ogelma, mutta kaikki lihavat eivät lähimainkaan tuosta kärsi lihoessaan, vaan ovat lihonneet siitä yksinkertaisesta syystä, että syöminen ja kuluttaminen eivät ole balanssissa.
Sen sijaan masennus on mielenterveysongelma ja melkein aina(ei toki aina) potilas laihtuu runsaasti, ruokahalun kadottua.
Ja anoreksia on puhtaasti psyykkinen sairaus ja siinä potilaat ovat laihoja.
Miten niin BED on JOSSAIN MÄÄRIN mielenterveysongelma? Sehän on syömishäiriö samalla tavalla kuin anoreksia. Itse asiassa monet syömishäiriöiset, jotka sairastavat pitkään/kroonistuvat, käyvät läpi koko syömishäiriön kirjon, esim. järjestyksessä anoreksia - bulimia - BED.
Tunnesyöminen on OIRE, aivan samalla tavalla kuin esim. viiltely, jolle tuskin on olemassa luokitusta sillekään.
Kysypä keltä tahansa mielenterveyden ammattilaiselta, kertoo sulle samat asiat kuin minä olen kertonut.
Ystävällä on bulimia ja painoa hänellä 42 kg. Useihan bulimia ja anoreksia ovat vuorotellen...
mutta bulimikko saattaa olla myös ylipainoinen. Sun ystäväsi on vain yksi tapaus, ei kaikki.
iloinen. Kun olin masentunut, ei ruoka maistunut.
Sama muilla masennus-potilailla.
Ja bulimia ja anoreksia ovat usein vuorotellen samassa ihmisessä ja anorektikkohan on laiha.
Eli en ole ap:n kanssa samaa mieltä yhtään.
Minä aloin lihomaan, kun sain asiani kuntoon ja tulin onnelliseksi ja RUOKA MAISTUI.
iloinen. Kun olin masentunut, ei ruoka maistunut.
Sama muilla masennus-potilailla.
Ja bulimia ja anoreksia ovat usein vuorotellen samassa ihmisessä ja anorektikkohan on laiha.
Eli en ole ap:n kanssa samaa mieltä yhtään.
Minä aloin lihomaan, kun sain asiani kuntoon ja tulin onnelliseksi ja RUOKA MAISTUI.
Sinä ja sinun kokemuksesi eivät ole sama kuin kaikki ihmiset, ymmärrätkö?
sitä diagnoosia olekaan vielä olemassa. Tätä aihetta ei ole tutkittu tarpeeksi! Mutta miksi kukaan ihminen tietentahtoen lihottaisi itseään? Kun se on joidenkin mielestä niin helppoa sanoa, että syö vahemmän ja liiku enemmän, niin vois ajatella ettei tässä maailmassa olisi lihavia. Sehän olis ihan simppeli homma suu kiinni vaan.
Mutta näin ei ole. Suhde ruokaan on niin vääristynyt, että mielestäni voi puhua mielenterveysongelmasta. Kun ei pysty olemaan syömättä, kun tarvitsee lohtua ruoasta. Periaatteessahan anorektikko ajattelee juuri päinvastoin, pitää liikkua hulluna ja kokee lohtua siitä että pystyy olemaan syömättä, ainakin se asia on hallinnassa.
Ylipainoa +30kg.
Itselläni ei ole masennusta, mutta minkäänlainen sairaus ei vie ruokahaluani. Ei edes oksennustauti. Minä syön aina. Niin iloisena kuin surullisenakin.
Anoreksia on mielenterveysongelma.
On kuitenkin myös muitakin mielenterveysongelmia. Ja tässä ketjussa näkee oikein loistavasti, miten mielenterveysongelma voi myös manifestoitua jonkun asian jankkaamisena.
Siellä ei lihavia ole. Ellei sitten lääkitys lihota. Kaikki laihoja ja mikään ruoka ei maistu.
(sukulainen on ollut, ja siellä vieraillut)
Menkää katsomaan suljetulle. Siellä ei lihavia ole. Ellei sitten lääkitys lihota. Kaikki laihoja ja mikään ruoka ei maistu.
(sukulainen on ollut, ja siellä vieraillut)
Täällä on niin lihavia kuin laihojakin.
Yrittäkää nyt ihmiset ymmärtää, että teidän omat kokemukset eivät välttämättä tarkoita, että asiat on aina juuri niin.
Ja kyllä siellä oli monenkokoista porukkaa potilaina sillä osastolla.
Menkää katsomaan suljetulle. Siellä ei lihavia ole. Ellei sitten lääkitys lihota. Kaikki laihoja ja mikään ruoka ei maistu.
(sukulainen on ollut, ja siellä vieraillut)
Täällä on niin lihavia kuin laihojakin.Yrittäkää nyt ihmiset ymmärtää, että teidän omat kokemukset eivät välttämättä tarkoita, että asiat on aina juuri niin.
35, niin sinä. Sinä olet tässä jankannut.
Moikka vaan sulle!
Menkää katsomaan suljetulle. Siellä ei lihavia ole. Ellei sitten lääkitys lihota. Kaikki laihoja ja mikään ruoka ei maistu.
(sukulainen on ollut, ja siellä vieraillut)
Täällä on niin lihavia kuin laihojakin.Yrittäkää nyt ihmiset ymmärtää, että teidän omat kokemukset eivät välttämättä tarkoita, että asiat on aina juuri niin.
38, miten en jotenkaan usko :)))
joku vahva harha päällä siitä, että asiat on niin kuin ne kuvittelet.
Jankkaajaa en oo pitkään aikaan kohdannutkaan tällä palstalla... No nyt se taas riehuu.
Jankkaajaa en oo pitkään aikaan kohdannutkaan tällä palstalla... No nyt se taas riehuu.
Parempi vaihtaa maisemaa silloin, heippa!
Ei tarvi vetää sitä pelkkää masennusta tähän. Itse olen ylipainoinen ja uskon, että korvien välistä se on kiinni. Joku mun suhteessa ruokaan mättää, mutta mikä ja millä sen korjaisi? Tiedän syöväni suruuni, syöväni ilooni ja syöväni lohduksi ja palkkioksi. Kaikki väärin. :(