Matematiikan opettajien työtilanne

ja selittämään niitä opetettavia asioita niin että jokainen siellä luokassa ymmärtäisi mistä on kyse?

Nykyiseenkin työhöni kuuluu kouluttamista, ja olen saanut usein kiitosta siitä, että osaan selittää vaikeita asioita ymmärrettävästi. Sen sijaan en ole välttämättä kauhean innostava ja mukaansatempaava persoonallisuus. Sen takia ajattelinkin, että sopisin paremmin lukioon kuin yläasteelle.



ap

opettamista lukiossa /yläasteella ennen ammatinvalintapäätöstä.

Toiset tykkää, toiset ei. Mielestäni työ oli henkisesti raskasta etenkin yläkoululla. Kaikkea muuta työtä kuin opettamista oli yllättävän paljon. Yläkoulun opella kannattaa olla VAHVA luonne, ettei vähästä hätkähdä. Siellä kyllä yritetään hätkähdyttää :) Pääasiassa yläkoululla on kasvattaminen ja kaikki muu, opettaminen tulee (valitettavasti) vasta kakkosena, jos sinäkään. Lukio on toki jo vähän erilainen paikka.



Mitä työtilanteeseen tulee,se on käsittääkseni aika ok matikan opeilla.

nykyisessä työssä mättää ja minkälaista ajattelet opettamisen olevan?

Viihdyin työssä pitkään oikein mainiosti, mutta nyt tuntuu siltä, että minulla ei ole tälle työlle enää uutta annettavaa ja haluaisin tehdä vaihteeksi jotain muuta. Nykyisessä työssäni kaikki etenemismahdollisuudet ovat sellaisia, että ne eivät minua kiinnosta (työtehtävät niissä olisivat mielestäni tylsempiä kuin nykyisessä työssäni).



Nykyiseenkin työhöni kuuluu osana koulutuksen antaminen, joten tiedän kyllä aika hyvin, millaista opettaminen on. Toki oppilaat olisivat nuorempia kuin mitä minulla koulutettavat nyt ovat.



Haluaisin kuitenkin kommentteja matematiikan opettajan työtilanteesta. Siitä ei ole tullut vielä yhtään vastausta. Vai onko työtilanne niin hyvä, että kaikki matematiikan opettajat ovat parhaillaan töissä?



ap

Mutta mielelläni kuulisin lisää kokemuksia työtilanteesta.



ap

Nykyiseenkin työhöni kuuluu kouluttamista, ja olen saanut usein kiitosta siitä, että osaan selittää vaikeita asioita ymmärrettävästi. Sen sijaan en ole välttämättä kauhean innostava ja mukaansatempaava persoonallisuus. Sen takia ajattelinkin, että sopisin paremmin lukioon kuin yläasteelle.

ap

Nykyinen on vanha yliopistokääkkä, joka on viimeksi opettanut 70-luvulla ja selittää asiat niin vaikeaselkoisesti, että lapsiparka putosi kärryiltä heti (eikä kehtaa kysyä että täh, voisitko kertoa mitä tarkoitat) vaikka koulun pitäisi olla maan parhaimpia lukioita.

mutta omalla kotiseudullani ainakin yläkoulussa vaaditaan virkoihin yleensä matematiikan, kemian ja fysiikan pätevyys. Eli pelkkä matematiikka ei riitä. Luokioissa on käsittääkseni enemmän pelkkiä maematiikan virkoja, mutta toisaalta pätevyysvaatimuksetkin korkeammat. JOs et ole virkaa etsimässä, niin sitten vähemmälläkin pätevyydellä voi löytyä hommia. Käsittääkseni pätevistä opettajista ei kuitenkaan ole kuin ehkä paikallista pulaa.



Oletko ap perehtynyt opettajien pätevyysvaatimuksiin matematiikassa? Ei sen pätevyyden hankkiminen ihan ohimennen suju. Ihan perusopetuksen matematiikan pätevyyteen vaadittavista opinnoista saa korvattua DI-opinnoilla vain noin kolmanneksen. Ehkä vähän enemmän, jos olet suorittanut erityisen matematiikkapainotteisen tutkinnon. Mutta pääosin nuo opinnot ovat siis DI-matikoiden lisäksi. Lukiopätevyys sitten siihen päälle. Kyllä siihen vuosi, todennäköisesti usempikin menee. Ja opettajan pedagogiset opinnot päälle.

Niissä menee noin vuosi (1-2 vuotta), voi toki suorittaa ainakin osittain samaan aikaan.





Itselläni asiasta käytännön kokemusta, tuskin Helsingin käytännöt niin erilaiset ovat. Otaniemestä olen itse aikoinani valmistunut.

Oletko ap perehtynyt opettajien pätevyysvaatimuksiin matematiikassa? Ei sen pätevyyden hankkiminen ihan ohimennen suju.

tosin se on vielä minulle epäselvää, miten lukion opettajan vaatimukset poikkeavat peruskoulun aineenopettajan vaatimuksista. (Jos joku tietää, saa kertoa.)

Minulla on DI-tutkinnossa fysiikka pääaineena (pelkkiä fysiikan opintoja yli 100 opintoviikkoa) ja matematiikan kursseja yli 30 opintoviikon (ei siis -pisteen) edestä. Oma kuvitelmani on se, että tarvitsisin matematiikan lisäopintoja puolesta vuodesta vuoteen ja lisäksi vuoden pedagogiset opinnot, jotta saisin pätevyyden toimia lukion matematiikan ja fysiikan opettajana.

Sen tarvittavan 1,5-2 vuotta saisin töistä opintovapaata, joten minun ei tarvitsisi vielä jättää nykyistä työpaikkaani lopullisesti.

Matematiikan sivuaineopinnot antavat pätevyyden perusopetukseen, pääaineopinnot lukioon. Pääaineessa opintopisteitä vaaditaan n. 60. Mutta kannattaa kysyä yliopistolta miten aikaisempia opintoja hyvitetään. Ei niitä ainakaan itselläni laskettu niin, että olen suorittanut x opintopistettä ja saan vastaavan määrän hyvitettyä. Ne käydään läpi kurssi kurssilta, eli algebran kurssilla saat algebran kurssin hyvitettyä jne. Vastaavasti fysiikassa. Eli jos olet suorittanut 100 ov, niin saat varmaan aika paljon hyvitettyä, mutta et välttämättä kaikkea.

Pyydä arvio omien opintojesi perusteella. Itsekin alkuun luulin, että saisin paljon enemmän hyvitystä kuin lopulta sainkaan. Sinulla voi tietysti olla toisin, kaikki riippuu niin siitä oletko suorittanut "oikeat" kurssit. Itse kyllä arvelisin, että lukiopätevyyden saamiseksi ei vajaa vuosi riitä. Oletko miten matikkapainotteisessa työssä? Itselläni meni nimittäin aikaa ihan asioiden kertaamiseenkin. Vaikka opetettava materiaali ei ole vaikeaa kouluissa, niin nuo vaadittavat kurssit ovat ihan eri tasolla. Tekemistä riitti ihan DI-pohjallakin...

Oletko ap perehtynyt opettajien pätevyysvaatimuksiin matematiikassa? Ei sen pätevyyden hankkiminen ihan ohimennen suju.

tosin se on vielä minulle epäselvää, miten lukion opettajan vaatimukset poikkeavat peruskoulun aineenopettajan vaatimuksista. (Jos joku tietää, saa kertoa.) Minulla on DI-tutkinnossa fysiikka pääaineena (pelkkiä fysiikan opintoja yli 100 opintoviikkoa) ja matematiikan kursseja yli 30 opintoviikon (ei siis -pisteen) edestä. Oma kuvitelmani on se, että tarvitsisin matematiikan lisäopintoja puolesta vuodesta vuoteen ja lisäksi vuoden pedagogiset opinnot, jotta saisin pätevyyden toimia lukion matematiikan ja fysiikan opettajana. Sen tarvittavan 1,5-2 vuotta saisin töistä opintovapaata, joten minun ei tarvitsisi vielä jättää nykyistä työpaikkaani lopullisesti.

Olisko nyt jo opettajia paikalla kertomassa työtilanteesta?

Insinöörimatemattiikka on erilaista kuin matemaatikkojen... Matemaatikot todistavat lauseita ja pyrkivät siis tosiaan ymmärtämään miksi joku lause on niin kuin on. Insinöörit taas käyttävät lauseita, eli ei tarvitse oppia todistamista, vaan ymmärtää miten ja missä muiden todistamaa lausetta käytetään. Tämän vuoksi esimerkiksi ulun yliopistossa matemaatikkojen matematiikan perusmetodit I -kurssi korvaa suoraan teekkareiden matematiikan peruskurssi I:sen, mutta jos taas teekkari vaihtaa matematiikalle, niin peruskurssi I ei korvaa ja on siis opiskeltava metodit I...



Itse onneksi vaihdoin matikalta tekniikkaan... Tosin olen miettinyt opiskelujen aloittamista uudelleen, juurikin matikan ja fysiikan opeksi.

PK-seudulla on erittäin hyvä työtilanne. Itse olen valmistunut kolme vuotta sitten ja sain ensin vuoden työsopimuksen ja sen jälkeen lehtoraatin. Samoin kaikki opiskelukaverini ovat työllistyneet vähintää lukuvuoden mittaisella sopimuksella.

epäpätevänä vuodeksi eli luulisi noita löytyvän.



Tsemppiä vaan ja kokeilemaan ensin!

Työtilanne pääkaupunkiseudulla ei käsittääkseni ole ihan niin ruusuinen kuin muutama edellä oleva vastaus antavaa ymmärtää. Ainakaan vakinaisten paikkojen osalta ja alan vaihtajille.



Tuttavani haki parin vuoden aikana useaa kymmentä vakinaista matematiikan opettajan paikkaa (peruskoulu, lukio, amk). Koulutukseltaan hän on matikan ope ja tehnytkin niitä hommia (saaden erittäin hyvää palautetta), mutta nyt viimeiset 8 vuotta muuta työtä.



Hakijoita oli kuulemma ollut 80-100 kaikkiin paikkoihin. Tyypillisesti virat menivät henkilöille jotka olivat jo töissä kyseisessä hommassa määräaikaisina tai muuten olivat samassa koulussa jo töissä.



Eli hakijat eivät tunnu arvostavan muiden alojen työkokemusta vaan se lasketaan lähinnä haitaksi.



Tsemppiä kuitenkin alan vaihtoon! Sijaistuksien kautta saa jalan oven väliin ja sitten onkin helpompi saada vakipaikkaa. Aikaa siihen saattaa hetki mennä joten pitää sietää epävarmuutta.

Kuulostaisi siltä, että sinulla kutakuinkin aineet olisi kasassa pienellä lisätyöllä ja kasvatustiede opetusharjoitteluineen päälle.



Ainakin Tampereella DI-opinnoilla voi ihan valmistua matikan opettajaksi. Ja jos matikka on sivuaine, niin insinöörimatikat todellakin kelpaa osana matikan opintoja. Päälle tietysti tulee kasa syventäviä kursseja.



Tuokin on totta, että moniin virkoihin on kolme tai jopa neljä opetettavaa ainetta, mutta se on vähentynyt nykyään, koska harvalla riittää puristusta lukea niin paljon ylitutkintoa. Vanhassa polvessa pätevyyteen riitti appro/aine ja nuo moniaineiset virat on jäännettä siltä ajalta. Esimerkiksi isälläni on pääaine matikka, fysiikasta cumu ja kemiasta ja tietotekniikasta approt -> pätevä kaikista aineista, koska on saanut pätevyytensä ennen vuotta XXXX.



Työllistymisestä sen verran, että ei se niin auvoinen ole kuin annetaan ymmärtää. Toisaalta fysiikkaa hyljeksitään ja monet lukee mielummin kemian tai tietotekniikan matikan kaveriksi. Erityisesti tytöt välttelee usein fysiikkaa ja se on siinä mielessä huono, että fysiikassa on hyvin opetettavia tunteja. Uskon, että sinulla yhdistelmällä fy-ma on hyvät työllistymismahdollisuudet. Paremmat taatusti kuin olisi vaikka ti-ma tai ke-ma. Virkaa tuskin heti saa, mutta kyttäilemällä. Ja lukio virat on halutumpia ja monet joutuvat aloittamaan yläasteelta. Jotkut ei koskaan pääse "etenemään" sieltä peruskoulusta pois. Kannattaa asennoitua niin, että peruskoulussa joutuu aloittelemaan, ellei käy hyvä tuuri. Toisaalta on opettajia, kuten edellämainittu isäni, jotka tykkää enemmän peruskoulusta kuin lukiosta.

Insinöörimatemattiikka on erilaista kuin matemaatikkojen... Matemaatikot todistavat lauseita ja pyrkivät siis tosiaan ymmärtämään miksi joku lause on niin kuin on.

TKK:n fyssalaiset opiskelevat ns. L-matikoita, jotka eroavat juuri tuossa suhteessa "tavallisten" teekkareiden matikoista.

t. yks toinen DI

tarkoita, että matikasta pitäisi olla pääaine. Pätevyys lukioon tarkoittaa, että jonkin opetettavan aineen pitää olla pääaine. Jos olet matikan ja fysiikan opettaja lukiossa, niin yleensä sinulla on toinen ollut pääaine ja toinen pitkä sivuaine. Ap:n tapauksessa fysiikka pääaine ja sivuaine matematiikka.

Ja jos vielä jatketaan tätä, niin jos on vaikka lukenut saksan pääaineena ja englannin pitkänä sivuaineena, niin on pätevä lukiossa sekä saksan lehtoriksi, saksan ja englannin lehtoriksi tai pelkästään englannin lehtoriksi.

Tai jos on pääaineena vaikka psykologia ja pitkät sivuaineet uskonnosta ja historiasta, voi mainiosti toimia lukiossa uskonnon ja historian lehtorina.

Sen sijaan kasvatustiedettä pääaineena lukeneet luokanopet eivät ole päteviä lukioon, vaikka heillä olisi pitkänä sivuaineena joku opetettava aine. Jonkun opetettavan aineen on oltava pääaine, vaikkei se olisi juuri se "virkaan sisältyvä" aine.

Tässä linkkiä Tampereen vaatimuksiin. Eli matematiikan opetettava sivuaine (eli pätevyys yläkouluun) on 67 opintopistettä ja pääaine (eli pätevyys lukioon) tuplasti sen eli 135 opintopistettä. Ja ne opettajan pedagogiset opinnot tuohon päälle. <a href="http://math.tut.fi/fi/opetus/kaksoistutkinto/" alt="http://math.tut.fi/fi/opetus/kaksoistutkinto/">http://math.tut.fi/fi/opetus/kaksoistutkinto/</a&gt;

Ainakin Tampereella DI-opinnoilla voi ihan valmistua matikan opettajaksi. Ja jos matikka on sivuaine, niin insinöörimatikat todellakin kelpaa osana matikan opintoja. Päälle tietysti tulee kasa syventäviä kursseja. .

aika turha sitä on täällä palstalla pohtia.Vertaamalla noita sivuaine/pääaineopintoja omiin suoriuksiin saa jotain käsitystä, mutta lopullisesti sen näkee vasta kun saa arvion vaadittavista täydennyskursseista. Varmaan vaadittavat lisäkurssit saattavat riippua arvioivasta yliopistostakin (arvioijasta), jossain hyväksyttäisiin enemmän kuin toisessa paikassa. Kannattaa tietysti kysyä sieltä, missä menaa opiskella. Samaa mieltä olen jonkun edellisen vastaajan kanssa siitä, että matikka+fysiikka -yhdistelmä on työllistymmisen kannalta parempi kuin matikka+kemia.

Sijaisuuksia voit tietysti kysellä ihan pelkällä DI-taustallakin. Voi kuitenkin olla, että pätevämpiäkin sijaisia sen verran tarjolla, etteivät koulut pelkällä DI-taustalla palkkaa.

Insinöörimatemattiikka on erilaista kuin matemaatikkojen... Matemaatikot todistavat lauseita ja pyrkivät siis tosiaan ymmärtämään miksi joku lause on niin kuin on.

TKK:n fyssalaiset opiskelevat ns. L-matikoita, jotka eroavat juuri tuossa suhteessa "tavallisten" teekkareiden matikoista. t. yks toinen DI

Tässä linkkiä Tampereen vaatimuksiin. Eli matematiikan opetettava sivuaine (eli pätevyys yläkouluun) on 67 opintopistettä ja pääaine (eli pätevyys lukioon) tuplasti sen eli 135 opintopistettä. Ja ne opettajan pedagogiset opinnot tuohon päälle.

http://math.tut.fi/fi/opetus/kaksoistutkinto/

Ainakin Tampereella DI-opinnoilla voi ihan valmistua matikan opettajaksi. Ja jos matikka on sivuaine, niin insinöörimatikat todellakin kelpaa osana matikan opintoja. Päälle tietysti tulee kasa syventäviä kursseja. .