Sydäntä särkee eskarilaiseni takia. :(

Kutsut tytöt mukaan ja rohkaiset heitä touhuamaan yhdessä jotain kivaa, esim. jokainen saa täyttää oman pienen pizzan, joka paistetaan iltapalaksi.

Kutsut tytöt mukaan ja rohkaiset heitä touhuamaan yhdessä jotain kivaa, esim. jokainen saa täyttää oman pienen pizzan, joka paistetaan iltapalaksi.

Täytyy lapselta kysyä, haluaisiko järkätä jotain. Itseäkin vähän jännitää, kun en minäkään tunne yhtään näitä eskareitten vanhempia. Harmi, kun synttäritkin ovat kevätpuolella, niitten varjolla olisi hyvin voinut pitää kekkerit.

lähiaikoina:)

En tiedä lohduttaako tämä, mutta meidän esikoisellamme oli samaa vikaa eskarissa ja kerhossa. Ei oikein löytynyt ketään kaveria, pihassa leikki kyllä ryhmässä mutta ei ystävystynyt kenenkään kanssa eikä ikinä käynyt leikkimässä kenenkään luona eikä meillä käynyt yksikään eskarikaveri. Meillä tyttö ei onneksi kovin paljon itse surrut tilannetta ja viihtyi hyvin yksinkin.



Kaikki muuttui kuitenkin koulussa ekaluokalla! Yhtäkkiä lapsi ilmeisesti jotenkin oppi paremmin tulemaan muiden kanssa toimeen (keskustelin hänen kanssaan jonkun verran siitä, miten kavereiden kanssa pitäisi olla ja millainen on hyvä kaveri jne) ja hän alkoi saada kavereita enemmän ja enemmmän. Hetki sitten tytöllä oli synttärit ja meillä oli talo tupaten täynnä uusia kavereita! :)



Eli vaikka nyt surettaa, niin muistakaa ettei tuo ole mikään muuttumaton tilanne vaan joka aamu alkaa uusi päivä!



Meillä uskoisin olleen apua näistä:

- Rohkaise lasta menemään tekemään aloite leikkiin (kotona voi miettiä valmiiksi kivoja leikkejä kahdelle lapselle tai isommalle porukalle).

- Kehota lasta menemään niiden lasten luokse, jotka ovat yksin.

- Kehota lasta leikkimään monien lasten kanssa, eikä hankkimaan vain yhtä kaveria.

- Neuvo lasta miten toimia leikittäessä kahdestaan kaverin kanssa ja miten taas isossa porukassa.

- Muistuta lasta, että hyvä kaveri antaa myös toisten päättää mitä tehdään ja että leikkiessä pitää osata antaa myös periksi eikä tehdä vaan sitä mistä itse tykkää.



Tsemppiä!

edellisen kirjoittajalle.



Täytyy jutella lapsen kanssa noista leikkitaidoista. Olen ajatellut hänen olevan ihan nohevan ja eskariopekin sanoi niin. Mutta varmuudeksi, tyttö voi kyllä olla aika dominoiva leikeissä.



Ollaan pienellä paikalla ja ensimmäiselle luokalle tuskin suurta muutosta luokkakokoonpanoon on tulossa, vaikka eihän sekään varmaa ole. Itse jotenkin ajattelin kaverisuhteissa olevan vähän mustasukkaisuuttakin mukana. Monilla on jo vanhat tutut.



Mutta toivon todella, että asia paranisi. Vielä lapsi menee mielellään eskariin, mutta en usko asian jatkuvan, jos tunnelma säilyy nykyisellään.

eskarivuosi on vasta alkanut! Älä hätäile, moni asia ehtii vielä muuttua.



Meidän tytön kanssa näytti samanlaiselta alussa, mutta loppujen lopuksi tyttömme olikin halutuinta leikkiseuraa muiden keskuudessa!



Eskarissa alussa lapset väkisinkin katsovat että kuka on kuka. Se on sellaista kuohuntaa ja sipinää ja säpinää, ennen kuin lapsiporukka löytää muotonsa. Kaverisuhteita muodostuu, mutta minusta tärkeintä on painottaa lapselle, että kaikkien kanssa on voitava leikkiä. Ettei ketään suljeta missään tapauksessa ulkopuolelle.



Tyttäremme eskariryhmässä oli vain viisi tyttöä, mutta jokaista tyttöä kutsuttiin meille leikkimään ja jokaisen luona tyttäremme kävi leikkimässä. Vaikka joukossa olikin yksi dominoiva tyttö joka yritti järjestää "klikkejä", niin hän ei onneksi onnistunut siinä. Kiitos muiden tyttöjen ja heidän vanhempien!

Minusta vastuu on eskariopettajilla.

he voisivat sekoittaa ryhmiä niin, että määräävät "parit" tai ryhmät,joiden pitää leikkiä tai toimia keskenään.

Tällä tavalla myös ulkopuolella oleva pääsee aktiivisesti mukaan.



Asiasta voisi myös eskarin jollain opptunnilla puhua. Esim. onko joku lapsista kokenut että on tullut kiusatuksi tai ei ole otettu leikkiin mukaan, on kokenut olevansa ulkopuolinen ja yksin.

Sitten aiheesta voisi keskustella, miltä itsestä tuntuu ja miltä se tuntuisi jos sattuisi omalle kohdalle.

Mitä on kaveruus, mitä on se että huomioidaan kaikki.



Eskarissa opetellaan sosiaalisia taitoja, yhdessäolemista ja toisen huimoon ottamista, huomioimista.

Se on eskariopettajien tehtävä.

Keskustelepa eskariopettajien kanssa mitä ja miten he voisivat tehdä, että tyttöjen klikkiytyneet ryhmät hajoaisi ja yksi ulkopuolinenkin pääsisi mukaan - myöhemminkin !



Täll tavalla toimittiin oman lapseni eskarissa. Ujo ja vähän hiljainen, arka lapsi, joka kuitenkin osasi puhua - poika kun on, eikä sitten mikään aggressiivisesti räyhäävä ja sotaleikkejä leikkivä lajike.



Otin lapsen pyynnöstä puheeksi jonkin lapsen mieltä surettaneen asian ja siitä sitten oli ihan yleiselläkin tasolla keskusteltu eskarin ryhmässä.

edellisellekin kirjoittajalle.



Olen puhunut eskariopen kanssa ja hän on kyllä reagoinutkin asiaan. Eli sekoittaa porukoita ja vaihtelee pareja jne. Puhuimme myös asiasta, kun oli keskustelutuokio.



Eilen vuodatin reissariin, kun olin huolissani. Opettaja oli jutellut lapseni kanssa myös ja kysellyt vointia ym.



Tämäkin kyllä hankalaa, kun usein lapsen kanssa ottaa asian esille. Pelkään että se voi "lietsoa" lastani ja hän innokkaammin kertoo pienimmätkin jutut, jotka normaalisti olisivat ihan merkitksettömiä. En tiedä, joku tasapaino täsäkin pitäisi osata pitää, kannustaa ja kysellä, mutta ei liikaa sörkkiä ja etsiä epäkohtia. Hankalaa, kun on vain kuulopuheen varassa.



Tuo kuulostaisi kyllä hyvältä, että koko eskariryhmän kanssa keskusteltaisiin asiasta säännöllisesti. Koulu on kiva-koulu-hankkeessa mukana, ja mukavasti (kuulopuheitten mukaan) on kiusaamisiin reagoitu ja asioita oikeasti järjestetty.



En nyt usko, että lastani varsinaisesti kiusattaisiin, mutta tuo ulkopuolelle jääminen on kuitenkin ikävä piirre. Helposti siihen sitten keksii jatkoa, kun esimerkkejä aiheesta riittää.



ap

naamiaisineen voisi olla hyvä idea. Samalla tapaisit lasten vanhempia ja voitte vaikka sopia joidenkin kavereiden kyläilystä teillä tai toisinpäin. Tsemppiä!

ettei vastuuta kyllä voi siirtää vaan eskarin henkilökunnalle ja myös vanhempien on tehtävä aktiivisesti työtä sen eteen, että lapsi saisi ystävän.



Ja tyttöjen tyylin tuntien, minä ehdotan, että rohkeasti kutsutte jonkin kivan tytön teille kotiin, jos ei ala tuottaa tulosta, voisi kutsua jonkin toisen. Sehän riittäisi, että olisi edes yksi ystävä siellä. Kotona leikit sujuvat kaksin ihan erilailla kuin ryhmässä ja sitten ne voisivat jatkua myös eskarissa.



Eli äiti reippaasti vaan kynä käteen ja vaikka kirjelappua lapsen lokeroon, jos et tiedä puhelinnumeroita tai satu samaan aikaan sen tytön vanhempien kanssa lasta hakemaan.

Oma lapsemme ei vielä ole eskari-iässä, mutta jo valmiiksi surettaa se, että lapsemme, joka on kotihoidossa tapaa vähän ikäisiään. Olemme käyneet joissain kerhoissa, jotta tutustuisimme paikallisiin äiteihin ja lapsiin, mutta joskus näyttää siltä, että jo aivan pienillä lapsilla on omat kaverinsa joiden vanhemmat ovat kavereita jne. Mielestäni nämä kaverivanhemmat rajaavat turhaan lapsensakin kavereita. Ennakkoluulot "vieraisiin" on Suomessa niin suuret, vaikka pieni maahan tämä on.



Vanhemmat voisivat näyttää lapsilleen esimerkkiä olemalla ystävällisiä toisille ja vähintään tervehtimällä vieraampiakin vanhempia...Ei nyt liittynyt ehkä aiheeseen, mutta tuli tässä mieleen.

Mä en kyllä kutsuisi laumaa tyttöjä, koska sellainenkin on mahdollista, että joka teillä juhlissa tyttönne jää ulkopuoliseksi ja se ei todellakaan ole kivaa. Tuttujen tytär nimittäin istui yksin käytävässä omissa synttärijuhlissaan, kun tyttöjen pomo päätti, ettei hänen kanssaan leikitä..



Eli multa ääni yhdelle kaverille kerrallaan. Uskon, että olisi tytöllennekin helpompaa.

eikä tuntenut ketään etukäteen.

Alkusyksy meni ihmetellessä, mutta sit aloin vaan kutsumaan tyttöjä yksi kerrallaan meille leikkimään.

Sit niitä vastakutsujakin alkoi pikku hiljaa tulemaan.

Ja lopputuloksena oli se, että ystävystyi todella hyvin suurimman osan kanssa. Olis pitäny olla joka päivä johonkin menossa tai joku tulossa meille.

Ja 4 tyttöä laittoi meidän tytön koulukaveritoiveeksi :)

Itsellä 3 lapsesta 2 joutunut eskariinsa kylmiltään, muuton takia toinen, toinen äitiyslomani takia. Toiselle löytyi pikkuhiljaa bestis, toisella piti olla kerhokaveri bestiksenä jo valmiina, mutta keväällä mulle vasta selvisi, että lapseni (tyttö) oli leikkinyt koko vuoden 2 pojan kanssa. Kaikilla oli ollut koko vuoden kivaa, niin ei ollut mun korviin kantautunut, ettei tyttöjen kanssa leikikään. Ja mitäpä tuosta, koulussa nyt jo leikkiin.



Mutta seuraa tilannetta, itseäkin olisi jännittänyt kutsujen järjestäminen ilman synttäreitä, mutta pärjäsimme lopulta ilmankin. Joskushan lapsi on leikeissä mukana, vaikka kotona sanoo muuta. Omani ovat toisinaan näin tehneet, en tiedä miksi. Aina olen tarkistut hoitajilta, mikä on totuus, mutta näinhän sinä oletkin tehyt.



Ehkäpä jo kk kuluttua teidän tilanne luontevampi. Tyttöäsi varmaan myös vielä jännittää eskari kaikkineen ja tekee tilanteen "epäluontevaksi" ja olon epämukavaksi.

Mutta täytyy muistaa et eskari-ikäiset on jo "ihmisiä".Viis kuus veet osaa jo valita ystäviksi ne kenestä pitää ihan niinkuin aikuisetkin.On mahdollista et syn tytär ei oo just niiden ihmisten mielestä miellyttävää seuraa.Kaikenlainen pakottaminen vaan pahentaa asiaa ja saattaa jopa aiheuttaa sen et muut tytöt rupee inhoomaan sun lasta.Tuskin säkään "leikit" sellasten kans josta et tykkää.

Kaikenlainen pakottaminen vaan pahentaa asiaa ja saattaa jopa aiheuttaa sen et muut tytöt rupee inhoomaan sun lasta.Tuskin säkään "leikit" sellasten kans josta et tykkää.

Kyllä tuonikäisten (ja koululaistenkin) ryhmäytyminen on just open vastuulla!

Vai mistäköhän mahtaa johtua, että toisila luokilla on ihan mahtava luokka- ja me-henki?? Ja toisilla luokilla on kiusaamista ja kyräilyä ja inhottava ilmapiiri??

Luuletko oikeesti, että näille "meillä on kiva luokka" on vaan sattumalta valikoitunut mukavia ja sosiaalisia lapsia??

tyttäreni siis aino,jolla ei ole tyttökaveria,, rymäsä vieläpä 7 tyttöä, joten ei ole parillinen määrä



ja tunnetusti tytöt leikkii mielellään vain pareittain



poikien kanssa leikkii

ja olen ihan surullinen,

poajt ovat ns rauhallisia poikia, mut sitlti



tyttö on yrittänyt kysyä leikkikaveria, yhtenä aamuna kun olin vienyt tyttöni tarhaan ja laitoin eteisessä kenkiä jalkaani, niin kuulin kun tyttäreni kysyi kahdelta tytöltä jotka siis leikkivät keskenään, et voisiko hän tulla leikkiin mukaan, tähän toinen tytöistä heti napakasti sanoi et voi meleikitään nyt keskenään





toki on oikeus olla kyllä kahdestaankin, mutta kyllä kai olis eskarissa opeillakin tehtävää et katsoisivat et ei aina sama lapsi jää ulkopuolelle



eli ei auta vaikka osaa leikkiä on mukava ja kysyy mukaan leikkeihin toisi jos kun ne ei haluu koskaan,

keltä ne sosiaaliset taidot puuttuu ??

meidän lapsi kans kotihoidettu, muut olleet tarhassa vaippaikiäsestä, joten näyttää olevan sula mahdottomuus päästä noiden kanssa kaveriksi



ja tuskin edes tulisivat jos kutsuisi kotiin ?

Viime vuonna eskaripoika ei oikein meinannut päästä mukaan leikkeihin muuten kuin opettajan avustamana. Ryhmässä oli vain 5 poikaa ja kaksi niistä oli kuin paita ja peppu. Mutta talven aikana tilanne parani vähäsen kun kutsuttiin poikia yksitellen meille leikkimään.

Sama ryhmä on nyt ekalla ja tilanne edelleen aika vaihteleva. En tiedä onko ongelma se että poikaa ei oteta mukaan leikkeihin vai se että oma poika pelaisi mieluiten jalkapalloa.

että olen opettanut lapsilleni että kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa on leikittävä ja tultava toimeen erilaistenkin kanssa. Kaikille muksuille ei näköjään näitä perusasioita opeteta kotona. Surullista :(

hanki tytölle jotain mitä muut ihailevat. Jokin lelu, peli, keräilykortteja, jonka voi viedä lelupäivänä eskariin.Tai jos ei lelupäiviä pidetä, jotain mikä houkuttaa kavereita kylään. Pitkän päälle tämä on tietysti väärä tapa hankkia ystäviä, mutta alkuvaiheessa voi toimia oikein hyvin sinä ratkaisevana juttuna, jonka varjolla pääsee porukoihin.



Olisko järkevää kutsua joskus vaikka jokin valms "pari" sieltä eskarista teille leikkimään? Epäilen että jos kutsutte yhden kaverin kerrallaan, se ei muuta tilannetta eskarissa vaan parit pysyvät ennallaan.