Tuttava ei imetä vauvaansa!
vaan antaa tuttipullolla vastiketta pari kk vanhalle vauvalle...on niin SÄÄLI sitä lasta, kun se jää paitsi vastustuskykyä ja side äitiinsä muodostuu väkisinkin falskiksi! Kyseessä nuori ensi äiti - jolla ei näemmä oikein viitseliäisyyttä kuten tilanteessa kuuluisi..."en vaan jaksa sitä showta.." hän sanoi kun asiaa tiedustelin!!!!
Kommentit (73)
Tuleeko se pullosta vai rinnasta, ei minusta ole väliä.
Olen sairaanhoitaja (AMK) ja tiedän duunini ja koulutukseni puolesta että äiti-lapsisuhde on toimiva ja turvallinen kun ollaan rintaruokinnassa - koska kyseessä on myös emotionaalinen tunne ja prosessi. Syömisen lisäksi vauva saa läheisyyttä ja hyvää oloa - sitä ei saa tuttipullosta, väittäkää mitä tahdotte.
että se vauva on käsivarren mitan päässä äidistä kun syötetään tuttipullosta? Kyllä meillä ainakin on ollut tapana pitää vauva kiinni syöttäjässä ja jutella samalla vauvalla. Eiköhän vaaveli siinä saa sitä läheisyyttä ja hyvää oloa.
.. vauva laitetaan metalliseen häkkiin ja robottikäsi ohjaa pullon kohti vauva suuta. Sieltä vauva siirretään varovasti käsivarret suorina viltille, vaunuun tai sänkyyn. Kaikki hoitotloimenpiteet tehdään nopeasti ja vältetään katsomasta vauvaa kohti, ja kaikki kontakti vauvan kanssa on minimaalista.
Pulloruokittu vauva ei pääse syliin vaikka itkisi, häntä vain keinutetaan siinä rautahäkissä, eikä hänen kanssaan seurustella, leikitä ym tms.
Aionoastaan rintaruokuttu vauva saa läheisyyttä ja rakkautta, syliä ja hoivaa.
etenkin yöllä makuulla kainalossa, hyvä ettei (tyhjissä, maidottomissa) tisseissä kiinni, että varmaan olisi emotionaalinen puolikin hallussa. Voi hyvää päivää. Taisivat tississä kiinni ollakin, kun kesähelteellä ei niin vaatetta kotioloissa tarvittu.
Yksi ehti kerran miehen tissistäkin napata, kun ilman paitaa sylissä pullosta syötti vuorollaan. Että tissi kun tissi.
Eli esikoiseni sai rintamaitoa vain 2 viikkoa ja siitäkin osan korvikkeilla. Ja selitykseksi teille torville annan, että oli pikkasen ahdistavaa, kun joka helvetin käänteessä joku kysyi imetätkö,tuleeko maitoa, nukkuuko hyvin, kuinka jaksat.. arrgh. Oikeesti nuoret äidit ovat muutenkin stressaantuneita pärjäämisistään, saati sitten ulkopuoliset paineet. kaikista kettumaisinta oli, kun vieras kaupantäti tuli utelemaan maidon riittävyyttä ja kuinak vauvan ottenn kanssa on.. siis hä mitä se kelleen kuuluu. Ja ainakin minulle tuli tuosta niin suuri stressi, että maidon tulo loppui tuohon 2 viikkoon vaikka kuinka yritin ja yritin ja yritin. Ja se ei stressiämillään helpottanut,kun suureen ääneen sitten kailotettiin, imettämisen tärkeydestä ja läheisyydestä ja ties mistä.
Mitä jos opettelisette pitämään huolen omista asioistaja kannustaisitte ennemmin, kun mollaisitte. Meinaan stressi tutkitustivähentää maitoa. Eiköhän oman pään sisällä olevat stressit riitä, ilman ulkopuolisia paineita.
Ja sinä hoitsu, mitenkäs sitten stressannut äiti?? joka epätoivoissaan yrittää ja yrittää l opulta itkee kun maailma vaatii ja ei vaan ponnistu?? Siinäpä sitä emotonaalista tunnetta kerrassaan. Parempi minustastressaantumaton äiti joka antaa vaikka kegnuruhoitoa ja tuttipulloa, kuin pakkoimettävä stressikimppu.
T: äiti jolla eka imetys meni juuri uteluiden ja syyllistyksien kautta persiilleen. Mutta itsetunnon ja ajattelutavan muuttamisen kautta ( kasvaa ne vauvat korvikkeeellakin) onnistui seuraavan kanssa imettämään 1v 6kk. Täysin ilman korvikkeita ja pulloja. ( pappilan hätäväarana löytyi kaapista 1 pullo ja pakki nania..eipä käytetty)
ja syli sylinä. onko kukaan tutkinut, että miten paljon näistä ylipainoista johtuu siitä, että vauvasta asti ruoka ja läheisyys / välittäminen on yksi ja sama asia.
kyllä meillä neiti on ainakin yhtä paljon ellei enemmänkin sylissä, vaikka pulloon siirryttiinkin, ihan vaan siitä syystä, että lähdin töihin ja isiltä ei imetys käy...
taustaisen huono arvostus tulee. Tuskin yliopiston käynyt lääkäri päästäisi näppäimistöltään tuollaista virheellistä mutua.
Olen sairaanhoitaja (AMK) ja tiedän duunini ja koulutukseni puolesta että äiti-lapsisuhde on toimiva ja turvallinen kun ollaan rintaruokinnassa - koska kyseessä on myös emotionaalinen tunne ja prosessi. Syömisen lisäksi vauva saa läheisyyttä ja hyvää oloa - sitä ei saa tuttipullosta, väittäkää mitä tahdotte.
mä imetin poikaani varmaan ehkä kaksi viikkoa. syy lopettamiseen ei kuulu tälle palstalle. mutta joka tapauksessa ihan jokainen jonka kanssa olen imetämisestä keskustellut on sanonut että heillä itsellään ne lapset joita ei ole imetetty ovat olleet terveempiä kuin imetetyt lapset.
Että vaikka kuka asiantuntija väittäis mitä niin en ikinä tule uskomaan sitä että imetykselä olis lapsen myöhempään elämään terveyttä edidtävää vaikutusta.
Imetysfanaatikkojen keksintöä koko juttu!
Ja jos joku ei vaikka halua imettää niin sekin on ihan oma asiansa, mitä sen pitäis muille kuulua. jo on oma elämä tylsää jos pitää muuttua toisten lapsen ruokinta keinoihin.
joo ja niin en oo sit mikään teini vaan lähemmäs 30 kuintenki jo.... jos sillä nyt tän kanssa mitään tekemistä on mut joku kuitenkin vetää sen iänki jossain vaiheessa esiin! :)
josta varmaan tullaan taistelemaan hamaan tulevaisuuteen.
Imettäminen on ilmaista ja siten eduksi korvikkeisiin nähden, sehän nyt on ihan fakta. Mutta fakta on myös se,että kenenkään äiti-lapsisuhde ei taatusti ole "falski" sen takia,että lasta ei ole imetetty. Imetettäessä ollaan toki juu läheisessä kontaktissa,mutta kyllä sitä läheisyyttä/hellyyttä voi antaa monella muullakin tavalla, ja on enemmän kuin suotavaa antaakin! Te imettäjät, joiden mielestä lapsen ruokahetki on ainoa keino antaa läheisyyttä: TEIDÄN lapsienne side teihin tulee olemaan vajavainen!
Itse imetän 1 kk ikäistä esikoistani. Minulta tulee maitoa,pidän imettämisestä,olen kotiäiti joten on aikaa, ja muutenkin on kaikki imettämisen "edellytykset" kunnossa. Kaikilla ei kuitenkaan näin ole, joten aivan turha tuomita ketään. Se, että ei halua imettää (vaikka maitoa tulisi ja muutenkin olisi kaikki kunnossa) on ihan ymmärrettävää, se voi joidenkin mielestä esim. tuntua epämiellyttävältä tms. Silloin imettäminen on hyvin kaukana "ihanasta,rauhallisesta ja läheisestä hetkestä lapsen kanssa", jos hampaat irvessä odottaa vain milloin lapsi lopettaa imemisen.
Ja kaikki varmaan sisimmässään tietää,että jokaikinen ihminen sairastelee elämänsä aikana. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Ei se kuitenkaan siitä ole kiinni, onko ruoka annettu luomuna tissistä,vai teollisena pullosta. Vähemmän ja enemmän sairastelevia ei siis voi jakaa suoraan tissi- ja pulloruokittuihin. :D Toki äidinmaidon sisältämät vasta-aineet parantavat lapsen vastustuskykyä,mutta ei se mitään taikajuomaa ole,joka ennaltaehkäisisi kaikki taudit koko elämän aikana.
Pääasiahan kuitenkin on kai se, että lapsi saa ruokaa? Tai PITÄISI olla. Tuntuu,että joillekin on tärkeämpää pitää lapsi väenväkisin pelkässä äidinmaidossa, vaikkei sitä riittävästi tulisikaan, kuin se,että antaisi vaikka lisäksi vähän korviketta, jotta lapsi olisi kylläinen.
Aina riittää näitä toisten asioiden pohtijoita!!! Itse olen 3 kuisen vauvan äiti ja KYLLÄ, joudun pakon sanelemista syistä antamaan murulleni vain ja ainoastaan pulloa!!! Miljoona kertaa mieluummin imettäisin kuin sähläisin pullojen kanssa. Mutta kun AINA se EI ole äidistä kiinni. Syyllistämistä on jo aivan tarpeeksi vaikkapa tässä asiassa joten mitäpä jos annettaisiin jokaisen tehdä niinkuin tekee...
Itsellä takana pullolapsi ja täysimetetty lapsi, kaikki on vaan sattunut menemään näin.
Eikö tärkeintä ole kumminkin se että lasta rakastetaan eikä se miten lasta on syötetty etenkin jos lapsi on hällä väliä vanhemmilleen...
että tällä palstalla usein naureskellaan suosituksille ja kuitataan ne olankohautuksella.Imetyssuosituksia muistetaan kuitenkin aina korostaa. Paitsi silloin jos joku, hui kamala, imettää julkisesti tai taaperoimettää.
Palstalla on väheksytty ainakin raskausajan ruokavaliosuosituksia, suosituksia siitä, ettei alle 3-vuotias söisi roskaruokaa tai karkkia, tai suosituksia siitä, ettei lapselle tartutettaisi kariesta.
t. #58, joka on noudattanut kaikkia mainitsemiaan suosituksia yhtä tasapuolisesti :).
tämä äiti onkin vaikka entinen huumeiden käyttäjä joka on tällä hetkellä korvaushoidossa. Korvaushoito lääkityksen kanssa ei voi imettää jos ei saa erikois luvallista lääkettä jota ei yleensä heppoisin perustein saa enää synnytyksen jälkeen.
Pää asia on kuitenkin että lapsi saa ravintoa!!!!!
En imettänyt minäkään kun ei ollut maitoa jolla imettään. Lapsi on mitä tervein vaikka on korvikkeella kasvanut. Suhde äitiin on täysin falskiton. Voisin jopa sanoa, että kiintymyssuhde on erinomainen. Mutta varmaan ap tiesitkin ettei siihen imetys vaikuta.
Kerrohan miten olet itse huolehtinut lastesi turvallisesta kiintymyssuhteesta?
jos tuore äiti 18vee kertoo aloittaneensa korvikkeen annon siksi, että on paljon helpompaa kun kuka tahansa voi syötää vauvaa jos hän ei juuri ole paikalla. Kun ei voi noin nuori ihminen jäädä neljän seinän sisään vauvan kaa, kun pitää vielä mennä ja tehdä. vauva yökylässä säännöllisesti alle 1kk ikäisestä lähtien.
Sama tapaus antoi velliä iltaisin ALLE 2KK vauvalleen, kun anoppinsa oli näin neuvonut. Nukkui paremmat yöunet kuulemma.
Olen itse nuori äiti, (en kuitenkaan noin nuori kun tämä, josta kerroin) ja minua todella ärsyttää kun "kollegat" toimii miten sattuu ja tuijottaa omaa napaa. Vauvan pitäisi olla alusta asti ensimmäinen asia tärkeysjärjestyksessä, oli äiti minkäikäinen tahansa. Ja näiden tapausten väliinpitämättömyys ajaa meidät muut jatkuvaan todisteluun, miten minä kyllä olen hyvä äiti ja kyllä imetän ja syötän terveellisesti ja hoidan itse lapseni. Automaattisesti oletetaan muuta, jos on nuori taikka nuoren näköinen.
ei nyt ollut kyllä tosissaan, oli niin kieli poskessa kirjoitettu aloitus. Mä en tiedä yhtään normaalia ihmistä, joka kysyis tuttavan tuttavalta (siis itselle tuntemattomalta ihmiseltä) jotain noin intiimiä asiaa. Sitä vaan ei kysytä, jollei siis kysyjällä itsellään ole päässä jotain vikaa.
ei nyt ollut kyllä tosissaan, oli niin kieli poskessa kirjoitettu aloitus. Mä en tiedä yhtään normaalia ihmistä, joka kysyis tuttavan tuttavalta (siis itselle tuntemattomalta ihmiseltä) jotain noin intiimiä asiaa. Sitä vaan ei kysytä, jollei siis kysyjällä itsellään ole päässä jotain vikaa.
Jopa se tuikituntematon kaupantäti, kadulla vastaan tuleva mummo... jne.. lista on loputon. Ja tosiaan kyseessä ihan tuntemattomat ihmiset helsingissä.
imetyksen alku (= melkein 2 ekaa kuukautta) todella vaikeita. Taistelin, kyselin neuvoa, käytin erilaisia apuvälineitä jne. ja lopulta sitten onnistuinkin imettämään tiukimpienkin suositusten mukaisesti.
Mulla oli kysessä esikoinen enkä ymmärrä, miten olisin voinut käyttää 2 kk käytännössä koko päivän imettämiseen, jos mulla olisi ollut muitakin lapsia. Jos olisin ollut vähänkin väsyneempi synnytyksen jäljiltä, en myöskään olisi jaksanut taistella. Olen myös sitä tyyppiä, joka kysyy ja kysyy apua ja neuvoa, kunnes sitä saa. Vähänkin ujompana en olisi edes kehdannut tehdä niin.
Ymmärrän siis vallan mainiosti niitä äitejä, jotka päätyvät pulloruokintaa.
noilla aivoilla. Jotkut pitävät lapsiaan sylissä muutenkin. Mikäli ihminen ei pidä lastaan sylissä kuin imettäessä, ei sellainen käy täysillä imetti tai ei. Imetys tuskin korvaa tätä asiaa mitenkään.
Olen sairaanhoitaja (AMK) ja tiedän duunini ja koulutukseni puolesta että äiti-lapsisuhde on toimiva ja turvallinen kun ollaan rintaruokinnassa - koska kyseessä on myös emotionaalinen tunne ja prosessi. Syömisen lisäksi vauva saa läheisyyttä ja hyvää oloa - sitä ei saa tuttipullosta, väittäkää mitä tahdotte.
vähän enemmän, käyttää järkeä tai erota työpaikastaan.
Soopaa puhuu.
LL