Ruotsinkieliset oppilaat heikompia matematiikassa

No rkp:n prosenttilaskut ovatkin välillä tuntuneet kovin hassuilta... 5 % on paljon enemmän kuin 5 %.

opettajista puhuvat kerta kaikkisen huonoa ruotsia. Valitettava juttu, mutta muistanpa omaltakin opiskeluajaltani näitä äidinkieleltään ruotsinkielisiä, jotka tekivät simppeleitä virheitä (ja opettajiksi opiskelivat)... Ja äidinkielen hallintahan nyt vaikuttaa kaikkeen oppimiseen...



Toisaalta Suomessa on sitten alueita, joilla puhutaan (vielä) oikein hyvääkin ruotsia.

No rkp:n prosenttilaskut ovatkin välillä tuntuneet kovin hassuilta... 5 % on paljon enemmän kuin 5 %.

Juu, tuota minäkin olen ihmetellyt, että missä kohdassa matematiikan oppimäärää opetetaan se, että demokratiassa 5% päättää, mitä kieliä 95% opiskelee.

saavat kielitasa-arvon nimissä parhaat työpaikat ja parhaat palkat?

Onhan tuo nyt ennenkuulumatonta että ruotsinkielisillä menee koulussa heikommin.

Onhan tuo nyt ennenkuulumatonta että ruotsinkielisillä menee koulussa heikommin.

TV:n pakkoruotsikeskustelussa todettiin, että esim. Kirkkonummella ruotsinkielisen oppilaan koulunkäynti maksaa 30% enemmän kuin suomenkielisen.

saavat kielitasa-arvon nimissä parhaat työpaikat ja parhaat palkat?

yliopistoon paljon helpommin kuin suomenkieliset

päätyy paljon heikompitasoisia kuin suomenkielisistä, karsintaa kun ei juuri ole.

saavat kielitasa-arvon nimissä parhaat työpaikat ja parhaat palkat?

yliopistoon paljon helpommin kuin suomenkieliset

Erityisesti kauppakorkeakoulunn taitaa olla n. kolme kertaa enemmän ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja kuin mitä pitäisi olla asukasmäärän perusteella.

Herää kysymys, MIKSI?

Erityisesti kauppakorkeakoulunn taitaa olla n. kolme kertaa enemmän ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja kuin mitä pitäisi olla asukasmäärän perusteella.

Herää kysymys, MIKSI?

sellaisia, joissa vaaditaan sujuvaa ruotsin osaamista on paljon suurempi osuus kuin ruotsinkielisten osuus väestöstä. Suomenkieliset ktm:t eivät osaa tarpeeksi hyvin ruotsia, jotta voisivat työskennellä vastaavissa tehtävissä kuin hankenilta tulleet. Ja kun hankenilaisten suomenkielentaito vielä yleensä on aivan riittävän hyvä, heitä päätyy myös sellaisiin tehtäviin, joissa suomenkielinenkin pärjäisi. Niin kauan kuin suomenkieliset eivät vaivaudu opettelemaan ruotsia kunnolla, yrityselämässä tarvitaan yliedustus ruotsinkielisiä.

Erityisesti kauppakorkeakoulunn taitaa olla n. kolme kertaa enemmän ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja kuin mitä pitäisi olla asukasmäärän perusteella.

Herää kysymys, MIKSI?

sellaisia, joissa vaaditaan sujuvaa ruotsin osaamista on paljon suurempi osuus kuin ruotsinkielisten osuus väestöstä. Suomenkieliset ktm:t eivät osaa tarpeeksi hyvin ruotsia, jotta voisivat työskennellä vastaavissa tehtävissä kuin hankenilta tulleet. Ja kun hankenilaisten suomenkielentaito vielä yleensä on aivan riittävän hyvä, heitä päätyy myös sellaisiin tehtäviin, joissa suomenkielinenkin pärjäisi. Niin kauan kuin suomenkieliset eivät vaivaudu opettelemaan ruotsia kunnolla, yrityselämässä tarvitaan yliedustus ruotsinkielisiä.

Minäpä veikkaan, että tuo ruotsin tarve ei ole ihan todellinen, vaan ruotsinkieliset palkkaavat ruotsinkielisiä ihan muista syistä (siis haluavat palkata "omiaan").

Eihän KTM:t ole tekemissä tavisasiakkaiden kanssa. Kyllä kaikki heidän asiakkaansa ja yhteistyökumppanit osavat suomea tai englantia.

on se, että halutaan varmistaa tälle eliittivähemmistölle korkeakoulutus. Ekonomien aloituspaikat on räikein esimerkki tästä (viidennes ruotsinkielisiä) mutta samaa yliedustusta esiintyy muillakin koulutusaloilla.

Kyllä niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja pitäisi lisätä hoitoalalle ja vähentää kaupalliselta puolelta.

Eihän KTM:t ole tekemissä tavisasiakkaiden kanssa. Kyllä kaikki heidän asiakkaansa ja yhteistyökumppanit osavat suomea tai englantia.

haluaa menettää asiakkaitaan siksi, että pääsisi palkkaamaan kielitaidottomia, jos kielitaitoisenkin voi palkata? Enpä usko, että kovin moni yritys lähtee tosissaan tekemään bisnestä esimerkiksi ranskaan ilman, että se huolehtii, että sen edustajat ranskassa puhuvat edes auttavaa ranskaa. Jos lähtevät, niin huonosti käy.

Harva yritys haluaa vaihtaa myöskään kotikieltään vain siksi, että sinne voitaisiin palkata erikielisiä, ellei kyse ole globaalista yrityksestä. On ihan ymmärrettävää, että ihmisiä ei haluta pakottaa käyttämään heille heikompaa kieltä (ja hyväksymään kaikki siitä johtuva ajan ja rahan tuhlaus) jotta voidaan palkata keskijohtoon kielitaidottomia ihmisiä.

Eihän KTM:t ole tekemissä tavisasiakkaiden kanssa. Kyllä kaikki heidän asiakkaansa ja yhteistyökumppanit osavat suomea tai englantia.

haluaa menettää asiakkaitaan siksi, että pääsisi palkkaamaan kielitaidottomia, jos kielitaitoisenkin voi palkata? Enpä usko, että kovin moni yritys lähtee tosissaan tekemään bisnestä esimerkiksi ranskaan ilman, että se huolehtii, että sen edustajat ranskassa puhuvat edes auttavaa ranskaa. Jos lähtevät, niin huonosti käy.

Harva yritys haluaa vaihtaa myöskään kotikieltään vain siksi, että sinne voitaisiin palkata erikielisiä, ellei kyse ole globaalista yrityksestä. On ihan ymmärrettävää, että ihmisiä ei haluta pakottaa käyttämään heille heikompaa kieltä (ja hyväksymään kaikki siitä johtuva ajan ja rahan tuhlaus) jotta voidaan palkata keskijohtoon kielitaidottomia ihmisiä.

Mutta ei yhteiskunnan tule tämän takia suosia tiettyä kieliryhmää suuremmalla määrällä opiskelupaikkoja. Firma voi itse järjestää kielikoulutusta tai palkata henkilöstä Ruotsista. Voidaan myös tarjota enemmän ruotsin kielen kursseja suomenkielisissä korkeakouluissa tms.

Suomen käytäntö tuskin on ihan ongelmaton, jos esim. EU:n taholta asiaa tarkasteltaisiin. Tiettyä kieliryhmää suositaan toisen kustannuksella. Syrjintää kielen perusteella siis.

Tällä hetkellä firmat kaipaavat venäjän taitoista henkilöstöä. Onko oikea ratkaisu:



a) perustaa Suomeen venäjänkielisiä kauppakorkeakouluja?



b) tehostaa venäjän opetusta suomenkielisissä kouluissa?

Kyseinen yliedustus on historian jäänne.

on mennä sanomaan, että väärin arvostettu. Asun Itä-Suomessa ja täällä yritykset arvostavat venäjänkielentaitoa ja yhteiskunta vastaa tähän tarjoamalla paljon venäjänopetusta A2-kielenä. Samoin täällä päin on tietyn alan isohko yritys, joka tarvitsee tiettyä aika kapeaa osaamista. Paikallisessa ammattikoulussa tämän linjan opiskelupaikkoja on paljon.



Yritykset elättävät maan, joten niiden tarpeita pitää kuunnella. On ihan selvää, että opiskelupaikkoja hakevien suunnasta olisi enemmän kysyntää taidealojen koulutuksell4e ja paljon vähemmän esimerkiksi tekniikan opetukselle. Silti ei ole järkevää ottaa teatterikorkeaan 1000 opiskelijan vuosikursseja ja pudottaa tekniikan paikkoja viidesosaan nykyisestä, koska yrityksillä on paljon enemmän tarvetta insinööreille kuin näyttelijöille.

että ruotsinkielisten koulujen erot olivat suuremmat kuin suomenkielisten. Aivan parhaissa kouluissa oli myös yliedustus ruotsinkielisiä kouluja. Suomenkieliset koulut olivat tasaisempia. Minusta aika huolestuttavaa on kyllä se, että parhaassa neljäsosassa kouluja lapset saivat keskimäärin yli 80 pistettä ja koulujen huonoimmassa neljäsosassa vain reilut 40 pistettä. Ja kyse ei siis ollut oppilaiden eroista vaan koulun keskiarvoista. Minusta tuo ero on aika valtava. Samoin selvisi se, että huonoiten pärjänneet lapset eivät olleet saanneet tukiopetusta, vaikka tukiopetusta annetaan paljon (niille hieman paremmin pärjääville.)



Ruotsinkielisillä tosiaan nuo koulujen väliset erot olivat vielä suomenkielisiäkin suurempia. Voi johtua siitä, että on paljon todella pieniä ruotsinkielisiä kouluja, joihin voi olla vaikea saada päteviä opettajia.

ruotsinkieliset helpommalla kuin suomenkieliset...



ja yliopistoissakin pienemmillä pistemäärillä..



Ruotsinkieliset aineopettajat alkavat loppua lapsilta, jotka ovat ruotsinkielisiä syntymänsä aikana vanhempiensa, jotka osaavat suomea, päätöksestä.