Kertokaa minulle mielialalääkkeistä.

eli ns. SSRI-lääkkeet toimivat aika monella keskivaikeasti masentuneella (kuten itselläni) jo varsin pieninä annoksina. Eri SSRI-lääkkeissä käytetään eri pitoisuuksia, mutta esim. Sertraliinilla 50 mg on varsin pieni annos, ja se riittää minulle mainiosti.



Erikoislääkäriä ei tarvita, eikä sellaiselle usein edes pääse työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta ennen kuin masennus on pari kertaa uusinut tai tilanne hyvin vakavaksi. Yleensä työterveyslääkäri tai terv.keskuslääkäri määrää tuon lääkityksen juteltuaan potilaan kanssa pyydettyään häntä täyttämään muutaman sivun laajuisen kyselylomakkeen, jolla pyritään kartoittamaan potilaan mielihyvän kokemisen, itsetuohoisuuden yms. tuntemuksia.



Lääkitys alkaa vaikuttaa hitaasti, yleensä vie parikin viikkoa ennen kuin tilanne alkaa helpottaa.



Itse en ole koskaan kokenut, että lääkkeet olisivat turruttaneet tms., suun kuivuus ja joskus huimaus ja heikotus ovat itselleni tyypillisiä lääkkeen aloittamiseen liittyviä sivuvaikutuksia, jotka onneksi helpottavat parissa kuukaudessa.



Alkuun lääkitystä yleensä käytetään 3-6 kk jaksona, mutta mikäli masennus toistuu, määrätään yleensä vähän pidempi hoitojakso. Jos näyttää siltä, että sairaus aina vaan toistuu, voit saada lähetteen paikalliselle psykiatrian poliklinikalle ja myös terapiahoitoa lääkehoiton rinnalle, mutta kovin tiukassa tuntuvat resurssit tällä puolella olevan. Itse koin n. vuoden mittaisen kognitiivisen terapian erittäin hyödylliseksi, vaikkakin näillä näkymin joudun lopun ikäni käyttämään lääkitystä.

(ja pahoittelee lyöntivirheitä yllä).



Minulle mielialalääkitys on mahdollistanut normaalin elämän. Ilman sitä en ehkä olisi enää hengissä, en ainakaan työ- ja toimintakykyinen. Nyt olen hyvässä asemassa työelämässä ja elämääni tyytyväinen perheenäiti.



Tältäkin palstalta saa säännöllisesti lukea SSRI-lääkkeiden vastaisia kirjoituksia, ja monesti pohdin, mikä mahtaa olla näiden tekstien kirjoittajien motivaatio. Voi toki olla, että niiden taustalla on henkilöitä, joille ko. lääkkeet eivät ole sopineet, mutta usein on käynyt mielessä, että kirjoittaja ei ole koskaan lääkkeitä itse käyttänyt, eikä niistä paljonkaan tiedä. Toki lääkkeiden käyttöön aina sisältyy riskejä, mutta ole krittinen myös sen lääkkeitä koskeva kritiikin suhteen, johon mahdollisesti törmäät.

alkuun 10mg, joka ei vaikuttanut ollenkaan, sitten nostettiin se 20mgiin ja se alkoi sen verran auttamaan, että jaksoin alkaa touhuamaan perusasioita paremmin. Söin reilun vuoden.



Tavallinen lääkäri voi kirjoittaa reseptin, omani sain psykiatrilta, jolla kävin muutaman kerran.

Kiitos vastauksista.

Meillä on hyvin toimiva työterveyshuolto, jonne voi kääntyä - kynnys sinne soittamiseen vaan jostain syystä tuntuu korkealta.

Itselläni Sepram ja täytyy sanoa, että turhaa pelkäsin lääkkeen aloitusta.

Muutamassa viikossa olo alkoi kohentua ja nyt olo on suht normaali.

Nostin ite annostusta 10-->20-->30mg. Noin kuukauden aina tuntui uudella annostuksella olo hyvältä, sitten alkoi olotila mennä alaspäin. Kun nostin annosta taas tuli hyvä olla. Nyt tuolla 30mg pärjään, siinä rajamailla pitäiskö nostaa vielä 40mg.

Tunnen ilot, surut ja nauran, itken. Kuten ennenkin, se pohjaton pahaolo vain on mennyt menojaan. Ilo elämään on taas löytynyt ja jaksan puuhailla arjessa uudella lailla!!

Suosittelen!

terveyskeskus lääkäri kirjoitti reseptin, kävin koko viime kevään juttelemassa psyk.sairaanhoitajan kanssa. Sieltä kautta sain sitten viimein lääkereseptin, kun suostuin sen ottamaan vastaan.

Olisivat jo aiemmin antaneet lääkityksen vaan ajattelin, et kyllä mää tästä nousen ihan omin voimin. Vaan eipä ne voimat enää riittäny.. aika pohjalla piti käydä. Näin kun jälkikäteen ajattelee.