Lastenne lukioon menemisestä:
8. luokalla olevan poikani keskiarvo on ollut vähän alle kasin.
Ensi vuonna pitäisi siis päättää, mikä jatkokoulutuspaikka kiinnostaa. Lasteni isä (olemme eronneet) painostaa poikaa lukioon. Mutta jos poika muutamaan lähinnä olevaan lukioon haluaisi, pitäisi keskiarvoa korottaa aika reilusti.
Mitähän kannattaisi tehdä? Painostaa poikaa numeroiden korottamiseksi, vai antaa hänen miettiä, jos joku ammatti kiinnostaisi ja hakeutua ammatilliseen koulutukseen.
Itse olisin jälkimmäisen kannalla. Poika ei ole mikään "järjen jättiläinen" näissä opiskeluissa ollut ikinä.
Kommentit (12)
Lukio antaa lisää mahdollisuuksia ja aikaa eikä ammattikouluunkaan pääse välttämättä haluamalleen linjalle huonolla keskiarvolla.
Lukio antaa lisää mahdollisuuksia ja aikaa eikä ammattikouluunkaan pääse välttämättä haluamalleen linjalle huonolla keskiarvolla.
Kolmen vuoden amiksen jälkeen on sentään ammatti ja voi ainakin yrittää etsiä töitä. Lukion jälkeen on kyllä yo-paperit ja saa taas miettiä mitä tehdä (ja kerryttää opintolainaa).
Toki lukiopohjaa tarvitaan tietyillä aloilla ja jos on selvää, että haluaa vaikka sitten lääkäriksi niin ei muuta kuin sinne. Myös siinä tapauksessa lukio on hyvä jos ei tiedä, mitä ammattia haluaa opiskella.
Onko sinun mielestäsi keskiarvo 7,8 huono?
Ei minusta ainakaan.
kyllä sillä kouluun pääsee - ei ehkä eliittilukioon eikä ehkä paperikonelinjalle (tai nykyään varmaan kyllä pääsis sinne kun ajat on vähän muuttuneet) mutta kyllä sekä moniin lukioihin että lähes kaikille amislinjoille.
Onko kukaan tähän mennessä kysynyt, mikä sitä poikaa kiinnostaa? Jos joku kiinnostaa niin antakaa ihmessä opiskella sitä. Jos ei mitään erityistä niin sitten kannattaa mennä lukioon ihan vain koska se antaaa miettimisaikaa ja lisää vaihtoehtoja - mut voi hyvin mennä johonkin muuhun kuin eliittilukioonkin. Ne elittillukiot voi olla aika raskaita ja silloin motivaatio ei pysy.
Siinäpä se: Poika ei oikein osaa sanoa, mikä ammatti kiinnostaisi.
Viimeksi hän puhui että voisi haluta autonmyyjäksi. On tosi kiinnostunut autoista ja tietää niistä kaikkea mahdollista. Samoin veneilyyn, kalastamiseen ja pyöräilyyn liittyvät asiat kiinnostavat.
Mistään akateemisesta urasta hän ei ole kiinnostunut.
Poika ei ole hyvä matematiikassa, mutta ei myöskään kielissä. Luulen, että hän voisi "kahlata" lukion läpi, mutta siitä ei välttämättä ole hänelle mitään hyötyä.
se lisää mahdollisia uravalintoja. Poikasi esimerkiksi kuulostaa siltä, että joku erä/elämysmatkailuala voisi hänelle sopia, mutta siinä menestymiseen tarvitaan amistasoisten eräopaskurssien lisäksi reilusti yleissivistystä ja myös liiketalouden oppia, ja se taas on amk-tasoista.
autokaupassa myyjänä. Yleissivistys näkyy ja toisaalta, jos haluaisikin jatkaa opintoja, lukiopohja on valmiina!
Tarkoitan, ettei sun tartte kytätä kaikkia pojan tekemisiä mutta voisit kuitenkin seurata koulukirjoja viikoittain (kysellä pojalta missä ovat menossa ja keskustella pojan kanssa käsiteltävistä aiheista) sekä ohjata etsimään netistä lisää tietoa (jos ei siis ole kirjoista varsinaisesti kiinnostunut).
Menkää yhdessä tapaamaan opinto-ohjaajaa ja anna pojan itse päättää jatko-opinnoistaan (tietenkin sinun, isänsä ja opinto-ohjaajan hienovaraisesti tuuppimana). Ottakaa pojan isä mukaan keskusteluun ja tee isälle selväksi, että poika saa itse valita oman elämänsä suunnan (olkoon se sitten vaikka lukiokin).
Löytyisikö pojalle kiinnoistuksen kohteiden pohjalta ammattia esim. kuljetusalalta/ automaalarina/ autonkorjaajana/ eräoppaana/ matkailualan ihmisenä.
Kymppiluokka tai lukio voisi avata pojan silmiä, jos on epävarma siitä mitä tahtoo tehdä. Kymppiluokka ehkä vielä parempi, koska sen aikana pääsisi katsastamaan työpaikoille itseään kiinnostavia aloja.
yleissivistävää lukioa/ylioppilastutkintoa. Ammattiin opiskellessa on ihan yhtä hyvin aikaa miettiä, että mitä tahtoo elämällään tehdä kuin lukion penkillä istuen (tai sieltä lintsaten). Jos tahtoo ylioppilastutkinnon, sen ehtii hankkia myöhemminkin. Ammatti on hyödyllisempi.
vasta kasilla! Ysiluokalla on ammatinvalinnanohjausta ja saavat olla viikon jossain työssäkin. Ja onhan kymppiluokatkin olemassa.
Viestissäsi oli paljon samoja ajatuksia, kuin mitä minäkin ajattelen.
Onneksi tässä on kuitenkin vielä jonkun verran aikaa päätöksentekoon.
Minä olen kasvatustieteiden maisteri, lasteni isä on juristi. Exä tietenkin haluaa pojan lukioon, oman taustansa huomioon ottaen.
Minä puolestaan näen paljon muitakin mahdollisuuksia.
Mutta mielestäni loppujen lopuksi pojan on itse päätettävä, että haluaako hän lukioon. Ja jos ei, niin mihin sitten?
Tuskin opiskeluinto on kovin korkealla jos painostetaan/pakotetaan johonkin.