Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tukiverkosto...?

Vierailija
03.10.2010 |

On tässä hiukan huono päivä ja yhtäkkiä huomaan, ettei mulla oikein ole ketään, jolle kehtaisin/voisin soittaa ja purkaa tunteita. Parilla kaverilla on pienet vauvat ja heitä en halua omilla murheilla kuormittaa, koska tiedän, että molemmilla on itselläänkin raskasta (toisella jopa masennus), omilla vanhemmilla myös omat huolet ja sairaudet ja muille kavereille en myöskään oikein osaa murheistani kertoa saati pyytää konkreettista apua - esim. siivoukseen, koirien ulkoilutukseen, vauvan hoitoon, kun mulla on niin iskostunut, että avusta täytyy maksaa.



Mies tekee töitä lähes 24/7, koska taloudellisesti on tiukkaa nyt kun olen äitiyslomalla. Ei kuitenkaan niin tiukkaa, että saisi rahallista apua esim. sossusta. Itse vain tunnen olevani välillä vähän umpikujassa, kun en haluaisi miehellekään tuoda lisäpaineita valittamalla omasta olosta varsinkin nyt, kun hänelläkin on stressiä...



Onko muilla millaisia tukiverkostoja? Löytyykö aina apua...?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
03.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietipä ap tätä. Jos sinun lapsellasi olisi joskus tulevaisuudessa huolia niin toivoisitko että voisit auttaa häntä? Suurin osa äideistä (ja isistä) vastaa tähän kyllä. On siis aika lailla luultavaa että sinunkin vanhempasi haluavat auttaa sinua kun sinulla on vaikeaa vaikka heilläkin olisi omia murheita. Mieti nyt oikeasti sitä pientä palleroa jonka kanssa olet nyt kotona. Eikö olisi kamalaa jos tuolla lapsella olisi murheita ja tarve apuun eikä hän kertoisi siitä sinulle?



Sinulla tuntuu ap olevan itse asiassa oikein hyvät tukiverkostot. Löytyy omat vanhemmat, mies, ystäviä. Ongelma on siis lähinnä päässäsi. Koet ettet ole syystä tai toisesta oikeutettu pyytämään apua. Jos et tästä ajatuksesta pääse yli niin et saa apua vaikka sinulla olisi koko suku lähellä ja ystäviä kymmenittäin.

Vierailija
2/2 |
03.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

...mutta tuntuu, että nyt on monella läheisellä sellainen tilanne, etten kertakaikkiaan kehtaa kuormittaa heitä omilla huolillani. Äiti oli juuri syöpäleikkauksessa, enkä millään pysty häntä enää rasittamaan omilla huolillani - lisäksi vanhemmat asuvat kaukana ja tiedän, että pyynnöstä tulisivat heti apuun, oman terveytensä kustannksella ja sitä en halua.



Olen aina ajatellut, että mulla on ihmisiä, joille soittaa, mutta juuri nyt tuntuu, että KAIKILLA on sellaisia huolia, etteivät todellakaan kaipaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kuusi