Hävettää kyllä vähän omat vanhemmat
kun eivät käy lapsiemme synttäreillä, eikä muutenkaan ole niin kiinnostuneita ainoista lapsenlapsistaan. Toisin kun miehen vanhemmat. Toki äitini tuo paketin etukäteen ja viipyy n. puoli tuntia. Järjestän vielä niin, että he saisivat tulla ihan vaan keskenään, ettei olisi muita. Niin kun muutenkin vähän porrastan vieraiden tuloaikoja. Syy siihen mikseivät tule, on mökille meno, missä saavat nyttenkin olla koko ensi vkon, ku äidilläni on loma. :/ Harmittaa lapsieni ja itseni puolesta, enkä ikinä sano vanhemmilleni suoraan, mitä ajattelen....en tiedä miksi?!
Kommentit (13)
kun olisivat kyllä voineet valita kolmesta eri päivästä. Isäni nyt ei meillä muutenkaan käy(eikä missään muuallakaan), kun ehkä 2-3 kertaa vuodessa, vaikka asutaan alle 10km päässä. Jouluna käyvät ja viipyvät ehkä tunnin. Oon kyllä jo tottunut tähän, mut en jotenkin kehtaa appivanhemmilleni sanoa, että omat vanhempani eivät tule, tai että äitini kävi jo paketin tipauttamassa. Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta, oli sitten kyse lapsenlapsista tai jostain muusta....sääli.
mikä on ollut minulle yllätys, sillä vanhempina he olivat hyviä. Mutta ei tunnu lapsenlapsi ja minunkaan elämä enää juuri kiinnostavan. Onneksi appivanhemmat ovat ihan toista luokkaa ja lapsemme onkin todella kiintynyt heihin.
miehen vanhemmat ovat eroneet, appiukolla on uusi vaimo ja sitä kautta lapsenlapsia. Mutta anopilleni ja hänen miehelleen meidän lapset ovat kaikki kaikessa, ainoita lapsenlapsia heillekkin ja lapset ovat myös kiintyneet heihin. Ovat kiinnostuneita lapsistamme, hoitavat enemmän, tarjoavat apua jne. Onneksi edes he :)
ap
miksi kukaan ei tule vanhainkotiin kattomaan.....
Ei tule lasten synttäreille. Puhelimessa kyllä ylistää lapsia ja harmittelee ettei ole heitä nähnyt (meidän pitäisi mennä sinne). Ei tullut edes hääjuhliimme. Oli muuta menoa.
ja matkaa 40km. Appivanhemmat käyvät aina kutsuttaessa ja muulloinkin. Ja me käymme heillä :) Ihania ihmisiä ja lapsille rakkaita! Samaa ei voi sanoa omista vanhemmistani. Lapset arastelee heitä.
innostua lapsenlapsistaan. Ei siinä mitään kummaa ole, ihmiset on erilaisia. Ikäväähän se tietysti on, mutta minkäs teet.
Isovanhemmilla voi olla omaakin elämää.
Isovanhemmilla voi olla omaakin elämää.
Eikä me muuten ollakaan vanhempiani "kiusattu". Ollaan vain kutsuttu synttäreille. (2 kertaa vuodessa, eihän noita lapsiakaan ole kuin 2 ja nekin synttärit puolen vuoden välein).
Ja kyllä harmittaa ettei edes oman tyttären hääjuhliin tullut. Kauheaa kiusaamista ;)
Appivanhemmat valittavat, kun nähdään harvoin. Sitten kun kerran vuodessa vaivautuvat meille tulemaan, niin siitä jauhetaan vuosi aina seuraavaan visiittiin asti. Jutuistaan voisi päätellä, että käyvät kerran viikossa.
Isovanhemmilla voi olla omaakin elämää.
Eikä me muuten ollakaan vanhempiani "kiusattu". Ollaan vain kutsuttu synttäreille. (2 kertaa vuodessa, eihän noita lapsiakaan ole kuin 2 ja nekin synttärit puolen vuoden välein).
Ja kyllä harmittaa ettei edes oman tyttären hääjuhliin tullut. Kauheaa kiusaamista ;)
etukäteen ettei tule? Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Ihmisillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita.
Isovanhemmilla voi olla omaakin elämää.
Eikä me muuten ollakaan vanhempiani "kiusattu". Ollaan vain kutsuttu synttäreille. (2 kertaa vuodessa, eihän noita lapsiakaan ole kuin 2 ja nekin synttärit puolen vuoden välein).
Ja kyllä harmittaa ettei edes oman tyttären hääjuhliin tullut. Kauheaa kiusaamista ;)
etukäteen ettei tule? Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Ihmisillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita.
Mutta ei meillä ilmoiteta etukäteen että tuleeko vai ei. Jättää vain tulematta :( Vaikka äiti onkin minulle tärkeä, niin vähän väkisin miettii etten itse taida olla tärkeä. olen kyllä se keskimmäinen lapsi, jospa se vaikuttaa?
Isovanhemmilla voi olla omaakin elämää.
Mutta on se nyt minustakin kummallista jos ei esim. oman tyttärensä hääjuhlaan tule (kuten jonkun esimerkki oli edellä) tai lastenlastensa synttäreille. Se on todella välinpitämätöntä. Kyllä minä ainakin loukkaantuisin tuollaisesta.
Mutta tosiaan turha siellä vanhainkodissa sitten inistä kun kukaan ei käy katsomassa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
mikä olisi heille sopiva aika ja sanot, että laitat vaikka ihan kunnon ruoan, niin vierailu kestää vähän kauemmin?