Lue keskustelun säännöt.
Kerään tässä rohkeutta sanoa kummille,
30.09.2010 |
että en pidä nimestä jolla hän kutsuu vauvaamme. Se häiritsee mua niin paljon, että pakko sanoa. Pelottaa, että muutkin alkaa kutsua sillä nimellä.
Olenko täyisn nipo?
Kommentit (3)
Ehkä lapsi itse kokee olevansa kummille erityinen juuri tuon lempinimen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä miehen yksi ystävä kutsui lasta nimellä, josta en itse pitänyt. Halusin nimittäin että lasta kutsumaan omala nimellään, ei väännöksillä.
Myöhemmin lapsi n. 6v. vaiheissa itse kuultuaan tästä nimestä tykästyi siihe silleen että käytti sitä lempinimenään pari vuotta. Sitten kielsi itsekin sen käytön ja 'palasi' omaan persoonalliseen nimeensä. ;-)
Mä kutsuin mun kummipoikaa lempinimellä joka on ihan tavallinen väännös sen oikeasta nimestä, tyyliin Joni on Jonttu.
Lapsen äiti kerran sanoi ihan vaan ohimennen että ei tykkää siitä lempinimestä, ei sanonut mitään sen kummempaa. Sen jälkeen mä rupesin lakkasin sanomasta lapsea sillä lempinimellä.
En vetänyt hernettä nenuun. Ei se kyllä mua oikeastaan kieltänyt, mutta vaan sanoi että ei tykkää siitä lempinimestä.