Kertoako vaiko eikö kertoa...
Ystäväni uusi miesystävä on ihan sinänsä mukava, mutta aivan auttamatta läskikammoinen. Minulle on tehty tämä lihavuusleikkaus, jonka takia olen nykyään ihan ok mitoissa (BMI 28, joka on minulle oikeasti ihan käsittämättömän vähän) (enkka BMI 50) (repikää siitä...). Vuosia sitten olin siis todella todella lihava, mutta nyt se painajainen on jäänyt taakse.
Istuttiin iltaa ja tuli puhetta vanhenemisesta ja rupsahtamisesta. Mies alkoi keskustelun tuoksinnassa haukkua lihavia ja mm. näitä lihavuusleikkauksia. Selvästi tapaus, jolla ei IKINÄ ole ollut paino-ongelmia. Minä hymyilin sisäänpäin, samoin mieheni ja ystävättäreni oli tosi vaikeana. En vain saanut sanottua, että arvaapa kuka on leikattu...
Hitto. Jäi harmittamaan. Olisi pitänyt täräyttää. Mutta en toisaalta halunnut hämmentää muuten ihan mukavaa miestä, vaikka sinänsä olisi voinut olla ihan hyvä tilanne kasvattaa hänen perspektiiviään hiukan...
Kommentit (7)
Saattaapa siis ukko olla seuraavalla kerralla varsin hiljainen, kun ei uskalla mielipiteitään niin vain laukoa.
eiköhän ystäväsi ole pitänyt puhuttelun miehelleen jälkeen päin ja tietää nyt varmasti, kuka on leikattu.
Kakkoselle sanoisin, että jos suo harmittaa se, etät jonkun syömisten takia yhteiskunta tekee leikkauksen, niin eikö harmita, että jonkun tupakoinnin tai viinan juomisen tai urheilun takia tehdään myös leikkauksia??? Onko pakko mennä sinne laskettelurinteeseen, jos ei pysy pystyssä ja joudutaan paikkaamaan yhteiskunnan varoin???
Vaikka mielipide ei muuttuisi, niin ehkä oppisi pitämään suunsa kiinni. Hienoa ap, että olet päässyt normaalimittoihin. Miten leikkaus sujui? Toivuitko nopeasti? Millä tavalla leikkaus rajoittaa elämääsi tänäpäivänä? t. Eräs, jolla voi olla sama edessä.
vaikka olisitkin sanonut. Kyllähän se vituttaa, että veronmaksajat joutuu maksamaan joidenkin ylensyönnistä.
maksamaan myös urheilussa saaduista vammoista, lapsettomuushoidoista, tupakoinnin aiheuttamista sairauksista, kaukomatkoilta hankituista eksoottisista taudeista, liikenteessä törttöilemällä hankituista vammoista, ajattelemattomien rakentajien virheillään aiheuttamista homesairauksista, liikunnan puutteesta johtuvien kremppojen hoitamisesta ja kuntouttamisesta, liian vähästä syömisestä aiheutuvista sairauksista jne.
Jos et halua kustantaa toisten hoitoja, niin tervemenoa semmoiseen maahan, jossa sun ei niistä tarvitse maksaa.
vaikka olisitkin sanonut. Kyllähän se vituttaa, että veronmaksajat joutuu maksamaan joidenkin ylensyönnistä. Sinänsä leikkaukset kuitenkin jees, koska silloin joutuvat maksamaan vähemmän.