vauva perätilassa, käännöksestä kysymys

juurikin totä käännöstä varten, mutta sitä ei yritetty, kun lääkäri totesi mun tapauksessa, ettei onnistu ultran jälkeen. Eli kyllä lääkäri arvioi tilannekohtaisesti kannattaako yrittää. (Mulla oli melko vähän lapsivettä ja viikosta 24. jumissa ollut vauva eli pitkään, miksi ei yritetty edes käännöstä).



Ennen ultraa otettiin sykekäyrääkin, et jos käännös olisi päätetty tehdä niin sen jälkeen olisi käyrässä taas varmistettu et on kaikki on ok. Luottaisin kyllä lääkäreihin, en nettipalstojen kokemuksiin. Nettipalstoille tulee yleisemmin kerrottua huonoja kokemuksia, kuin et on kaikki ok.



http://www.hus.fi/default.asp?path=1;32;660;546;957;27795;27803;27837;2…

kiitos vastauksestasi.



Miten lapsi syntyi, alakautta peppu edellä, vai leikattiinko? Mitä sulle suositeltiin? Tyrkytetäänkö alatiesynnytystä, vai keskustellaanko asiasta hyvässä hengessä?



T: ap

Jorvista kyse. Lääkäri kysyi jo ennen ultraamista mikä on oma kanta, jos käännös ei onnistu, haluanko synnyttää. Totesin et kokisin turvallisemmaksi sektion, vaikken ole täysin alatiesynnytystä vastaankaan, jos tilaa on. Ultran jälkeen ei synnytyksestä edes puhuttu, ehkä toi lapsiveden vähyys varmisti tilanteen sektion puolelle, en tiedä.



2.

ekalle tehtiin käännösyritys, kääntyi 90 astetta eli puoliväliin. Toinen kääntyi itsekseen takaisin, mutta olin ilmoittanut että en suostu käännösyritykseen missään tapauksessa.



Käännösyritys ei ollut kivulias, esikoisen kohdalla multa ei kysytty haluanko sitä tai en - tilanne tuli yllätyksenä vk.38 polilla ja toimenpidettä yritettiin saman tien, kun lapsi oli pieni. Napanuora oli tosi pitkä, päätin että en toiste riskeeraa käännösyrityksellä mitään. Siksi kieltäydyin heti toisesta käännösyrityksestä ja siihen suostuttiin ilman muuta.



Mulla paljastui sittemmin hertan mallinen kohtu, mistä syystä lapset pyörii kohdussa ja ovat mieluiten istuvillaan. Syynsä sille petätilaankin on!

Meillä neiti oli perätilassa. Tunsin kääntymisen yöllä.



Neuvola pisti suoraan ultraan, oltiin viikolla 37.



Ultrassa samana päivänä kun neuvolassa kävin katsottiin istukan pituus ja ettei vauvalla ole hätää, kääntöön riittää tilaa.

Antoi vinkkiä kummalla kyljellä kannattaa nukkua ja mihin suuntaan voin koittaa napakasti itse silittää.

Se oli perjantai ja laittoivat sairaalaan lähetteen kääntöä varten, mutta lapsi kääntyi itse kotona pe/la yönä. Taas tunsin muljautuksen.



Kävin ultrassa ja varmistui että oli raivotarjonnassa.



Googleta, kyllä sen minusta näkee onko netissä joku asiallinen vastaaja.



Ja neuvolaan EHDOTTOMASTI soitat! Täti tekee työtä juuri siksi että sulla olisi hyvä, turvallinen raskaus! Jos huolettaa olo ja haluat tietoa niin minusta neuvolaan kannattaa pirauttaa, jos ei vastaa niin jätä soittopyyntö.



Itse en lähtisi synnyttämään perätilavauvaa, ilman että se olisi HYVIN turvallista.

Meillä yksi vauva oli kasvotarjonnassa joten olisi leikkaus perätilassa jos se huomattaisiin vastaavasti vasta synnytyksessä, pää jos jumittuu niin ei sitä mitenkään auta ulos!

Mieluummin suunniteltu sektio kuin hätäsektio.



Lääkäri ja terkka koitti alustavasti auttaa pelkoon sillä että synnytyksen "pitäisi" olla helppo uudelleensynnyttäjälle, mutta riski se silti on suurempi.



Yhden perätilasynnytyksen tiedän: abgareita sai yhdet pisteet kun tuntui syke.

että molemmat perätilat päätyivät sektioon: ensimmäinen suunniteltuun kun käännös ei onnistunut. Ja toinen alatiesynnytyksen pitkityttyä kiireettömään sektioon. Itse koin molemmat sektiot erittäin hyvinä, en ollut niiden jälkeen kipeänä juurikaan. Eka sektio oli tietty pettymys, kun oli alatiesynnytykseen tsempannut niin kovasti ja sitä kun pidetään jotenkin 'ainoana oikeana' tapana synnyttää, että on jotenkin parempi äiti kun luomusti kykenee lapsensa maailmaan saattamaan.

kääntöä yritettiin, mutta se jäi onnistumatta, ehkä yrityskin hieman kesken, kun pyysin lopettamaan koska se sattui, tai siis tuntui hyvin epämiellyttävältä.



Lantion tilavuus kuvattiin, mulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin sektio, sen verran oli ahdasta.



Kaverillani taas sama tilanne, mutta hänen lantionsa todettiin loistavan tilavaksi, vauva pieneksi, hyvin syntyi perätilassa, kuulemma äärimmäisen helppo ja sujuva synnytys.



Eli kyllä ne siellä arvioi kannattaako synnyttää alakautta vai sektiolla. Tosin siis kaverinikin olisi päässyt sektioon jos olisi välttämättä halunnut, ketään ei kuulemma pakoteta tai painosteta perätilasynnytykseen.

minulla siis vauva myös perätilassa, viikkoja vasta 25+ joten ehtii kyllä kääntymäänkin. Tosin tämä kaveri on nököttänyt samassa asennossa suunnilleen koko ajan, ultrissa on ollut poikittain lantiossa, ja nyt viimeviikolla vikassa ultrassa ihan selvästi perätilassa. Sen tuntee kyllä liikkeistäkin, tuntuvat kaikki alhaalla ja tuolla selvä puolella vielä suurin osa.



Mutta haluaisin tietää millä rv:lla ap kirjoittaja on? missä vaiheessa tuosta kääntämisestä on alettu puhumaan, ja millä viikolla o nsitten (aikaisintaan/ viimeistään) yritetty? Entä minkä kokoisia vauvoja tiedätte perätilassa syntyneen?



Minulla on aika tilava lantio, aikaisemmat lapset ovat olleet isoja (4,5-5kg) joten periaatteessa tilaa on. MUTTA aikaisemmat ovat olleet "yllätysisoja", eli arviot ovat menneet metsään. Ja tuon kokoista en kyllä itse pt:ssa haluaisi yrittää synnyttää, tuntuu vähän hurjalta.

sairaalassa sanoivat että 3.8kg paino-arvio on raja, jonka jälkeen sektio, ei missään nimessä alatiesynnytystä pt-vauvalle.



Mulla menossa rv 37, neiti ollu alusta saakka perätilassa, ehdottivat kääntämistä, en suostunut. Jos tuossa vielä pari viikkoa napottaa, niin sitten suunniteltuun sektioon.



Lääkäri sanoi, että epätod.näköistä että vauva enää itsekään kääntyisi, koska nyt jo paino yli 3kg ja tosiaan kun ei ole kauhean vilkas tmv...



Mä kieltäydyin kääntämisestä ihan sen takia, että luin täältä ja muualta riskeistä, enkä halua riskeerata vauvaani millään muotoa. Saman asian takia kieltäydyin myös harkitsemasta alatiesynnytystä, lääkäri oli ihan ok, vaikka olikin alakautta synnyttämisen kannalla, niin antoi ihan reilusti valinnan vapauden mulle.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…



Muualtakin olen lukenut, että onnistunutkin käännös voi altistaa muille tarjontavirheille (lähinnä kai kasvotarjonta), mutta en nyt valitettavsti löytänyt linkkiä lähteeseen.



Itselläni ensimmäinen lapsi oli perätilassa ja yritettiin kääntää rv 36 (tämä on käsittääkseni se ajankohta, jolloin mahdollinen käännösyritys yleensä tehdään). Käännös ei onnistunut. Sen jälkeen seurannassa sikiön sykkeet ok. Seuraavana päivänä kuitenkin liikkeet lakkasivat tuntumasta, ja jouduin uudelleen seurattavaksi. Onneksi sikiöllä ei ollut hätää ja syntyi sitten suunnitellulla sektiolla rv 39+6.



Nyt toisessa raskaudessa sikiö oli taas perätilassa ainakin rv 34 asti. Iso yllätys oli, kun menin synnytystapa-arvioon rv 36. Olikin kääntyt raivotarjontaan itsekseen, vaikka en oikein ollut uskonut, että niin tulisi käymään. No, tuli todistettua se, minkä useampi lääkäri oli minulle sanonut eli että tuonne noin rv 36 asti sikiö voi kääntyillä miten vaan, edes aiemmasta loppuun asti jatkuneesta perätilasta ei voi päätellä, etteikö toinen voisi kääntyä, kun äidillä ei ole todettu mitään sellaista rakenteellista syytä, jonka takia kääntyminen ei onnistuisi.



Ensimmäinen kääntöyritys ja sen jälkeinen sikiön liikkumattomuus olivat sen verran kurjia kokemuksia, että en olisi itse suostunut toisella kerralla kääntöyritykseen.

minulla on 3 lasta ollut perätilassa. ensimmäinen huomattiin vasta salissa ja tarjottiin mahdollisuutta sektioon mutta lääkärin mukaan ei ole riskiä alakautta synnytykselle joten en halunnut sekstiota. synnytys ei ollut yhtään paha. seuraava myös perätilassa,kääntö yritys mutta ei suostunut kääntymään. kääntö yritys ei tehnyt kipeää mutta ei ollut hirveän kivan tuntoinen,muttei pahakaan :) kolmannen aikana annettiin taas aika kääntöyritykseen muttei keretty yrittää edes kääntää kun yllättäin lähtikin syntymään vko 35+5. nyt tulossa vauva ja jännään kääntyykö vielä perätilaan(rv 34+3). aikasempiakin synnytyksiä on ja ne olleet "oikein"päin. itse en ole kokenut perätila synnytystä paljon kummemmaksi kuin "normaali" synnytys!!! hyvää loppu raskaus aikaa sinulle!

kiitos kovasti vastauksista.



Olen tässä ehtinyt jo vähän rauhoittua. Mulla on meneillä rv 35 ja risat. Neuvolassa aamusella kävin ja ekaa kertaa terkkakin hahmotti, miten päin se vauva siellä vatsassa on. Aikaisemmin ei ole oikein pystynyt varmaksi sanomaan, mutta nyt oli selvästi havaittavissa miten päin ja todella ylhäällä...



Tosin keskiraskauden lääkärineuvolassa vauva oli pää alaspäin, mutta kyllä mulla on vähän koko ajan ollut olo, että vähintääkin poikittain se vauva siellä on ollut. Ja vieläkin muljahtelee todella voimakkaasti. Ehkä se asentokin vaihtuu vielä moneen kertaan?



No mulla on myös lääkärineuvola tällä viikolla, joten siellä katsotaan ultralla ihan varmaksi se vauvan asento ja miten siitä eteenpäin.



Kiitos vielä kaikille vastaajille. On ollut tosi rauhoittavaa lukea kokemuksia, että on kuitenkin äidin valittavana se synnytystapa näissä perätilatapauksissa. Ja että käännösyrityksiäkin mietitään kannattaako tehdä ja seurataan tarkkaan.

Kovasti toivon että tämä tyyppi ymmärtäisi asettua pää alaspäin. Hän on todella alhaalla, ollut koko ajan, eikä ulkokäännös tule varmaan onnistumaan rv 36 tietämissä. Minulla on myös yksi ennenaikanen synnytys takana, syntyessään lapsi oli 3,8kg (rv 36+).

Joten eipä tässä auta kuin toivoa... jotenkin vaan tuntuu siltä että tämä on päättänyt istuskella mukavasti koko raskausajan, niin tiukasti hän on tuossa asennossa nököttänyt. Ehkäpä siis asennolla on jokin syy?!

Henkilökohtaisesti sektio ottaisi minulla vaan todella koville; olen alusta asti asennoitunut lyhyt jälkihoitoiseen synnytykseen, ja toiveissa olisi vielä saada yksi lapsi, mielellään tähän perään heti. Mutta molemmat jäänee haaveeksi jos sektioon joudutaan menemään. Toisarvoista ja turhamaista, tiedän.

Tunnen naisen jolla 3 sektiota (liian kapeat paikat synnyttää alateistse) ja vanhin aloitti juuri koulun.

Ikäeroa parhaimmillaan 2 vuotta.



Itselläni on alateitse pullahtanut 4,5 kilonen, joten lääkärit olis antanut kuulemma kiloa pienemmänkin tulla "kun on isompikin sieltä tullut", mutta tarjontaa muistaisin aina pelätä, en ainoastaan kokoa. Minusta se 4,5 kilonen on ollut ihan kiva synnyttää.



Neloselta katselin joskus jotain odotusohjelmaa jossa eräs ulkomainen mamma odotti viidettään ja kaikki suunniteltuja sektioita. Eri maailma.. ;)



6

Tunnen naisen jolla 3 sektiota (liian kapeat paikat synnyttää alateistse) ja vanhin aloitti juuri koulun.

Ikäeroa parhaimmillaan 2 vuotta.

Itselläni on alateitse pullahtanut 4,5 kilonen, joten lääkärit olis antanut kuulemma kiloa pienemmänkin tulla "kun on isompikin sieltä tullut", mutta tarjontaa muistaisin aina pelätä, en ainoastaan kokoa. Minusta se 4,5 kilonen on ollut ihan kiva synnyttää.

Neloselta katselin joskus jotain odotusohjelmaa jossa eräs ulkomainen mamma odotti viidettään ja kaikki suunniteltuja sektioita. Eri maailma.. ;)

6

täysiaikaiset 4,5-5 kg, ja alakautta ovat hyvin mahtuneet. Mutta he ovat olleet raivotarjonnassa. perätilassa en kyllä lähtisi vapaaehtoisesti yrittämään. Siksi tämä jännittääkin. Ja kun nuo alatiesynnytykset ovat menneet hyvin, niin ajatuskin sektiosta tuntuu siksi vieraalta ja pelottavalta.

9

Kuopukseni oli perätilassa ja häntä yritettiin kääntää. Käännös ei ollut mitenkään miellyttävää, mutta ei kovin pahakaan. Aika pian lääkärit totesivat, ettei käänny.



Minulle tehtiin suunnitelma, että painoarvioon selvästi alle 4,5kg yritetään alatiesynnytysta (edellinen isopäinen vauva syntyi helposti 4,7kg). Vauva syntyi kuitenkin reilusti etuajassa, painoi 3.8kg. Siitä kun meni lapsivedet yllättäen, kaveri oli maailmassa 3 tunnin päästä. Kaikinpuolin helppo homma. Väkeä salissa oli tungokseen saakka :)