Mä oon "kateellinen" nuorille äideille!
Itse lähentelen neljääkymppiä ja odotan lasta. Kaikenmaailman huolia on. On huoli vauvan terveydestä, omasta jaksamisesta, synnytyksestä ihan melkein kaikesta.
Eikä tää on edes meidän esikoinen, meillä on 17-vuotias poika ja 10-vuotias tyttö. Mutta en mä niitä odottaessani huolinut tälläisistä. Tätä se ikä teettää.
Kommentit (9)
vaikka olen saanut lapset alle 28v :) Ei se aina ikä ratkaise.
itse myös saanut lapset yli 30v.
olihan se mukava humputtaa vapaalla pitkään. ja nyt antaumuksella kotiäitinä.
itse myös saanut lapset yli 30v. olihan se mukava humputtaa vapaalla pitkään. ja nyt antaumuksella kotiäitinä.
Vaan vakavammat asiat. Mietin vaan kun nuorempana en päätä pahemmin tälläisillä asioilla vaivannut mitkä nyt tätä odotusta häiritsee. Ajattelin että olisko se toi ikä mikä vaikuttaa?
enkä usko, että olisin ollut vähemmän huolissani, jos olisin ollut raskaana nuorempana. Ja nyt lasten kanssa olen tsiljoona kertaa rennompi kuin olisin nuoremapana ollut.
Mutta myös minä "kadehdin" nuoria äitejä, sen takia, että heillä on aikaa saada lisää lapsia. Minäkin olisin halunnut, mutta sitten tuli ikä vastaan... (kaksi viimeistä raskautta päättyi keskenmenoon, enkä sen jälkeen ole enää raskautunut)
paremmin. Omalla kohdallanikin oli eroa kuin yöllä ja päivällä(esikoinen 25-vuotiaana ja toinen 38-vuotiaana). Nuorena jaksoi niin hyvin.
En ole ikinä ollut kiinnostunut vapaalla jalalla olosta, saati humputtelusta, joten ei kannata sitä vetää tähän.
esikoinen 27-vuotiaana ja toinen nyt 38-vuotiaana. Ihan yhtä hyvin/huonosti jaksoin molemmat vauva-ajat, raskaus ja synnytys sujui tässä toisella kertaa hyvin, hyvin paljon helpommalla. Tiedä miten sitä sitten tuon nuoremman murkkuiän jaksaa, mutta paljon rennommin otan nyt asiat kuin ekalla kerralla.
Terveyttä ja synnytystä huolehdin molemmilla kerroilla ihan yhtä paljon.
En usko, että se olisi iästä kiinni. Jos sulla tieto lisää tuskaa?
Mä itse olen lapset tehnyt nuorella iällä ja olen tosi tyytyväinen siitä. Ei muuten mutta oon ajatellut että jos tällä tiedolla ja tähän maailman tilanteeseen pitäisi nyt esikoinen tehdä niin saattaispa hyvinkin jäädä tekemättä.
Ihmettelen itsekin, että en ole huolissani yhtään mistään.En ole pelännyt keskenmenoa ja olin ihan varma, että ekassa ultrassa on kaikki ok (niin olikin). Olen vanhempien lasten raskauksien aikana kärsinyt hirveistä aamupahoinvoinneista - nyt en ole oksentanut kertaakaan.
Ekan lapsen sain 27-vuotiaana enkä silloinkaan ollut huolissaan juuri mistään. Toisen lapsen sain 30-vuotiaana ja kolmannen 35-vuotiaana ja molempien kohdalla oli kamalan hermona koko raskausajan. Molempien kanssa jouduin lisätutkimuksiin yms.
ongelmia, vaikka olen kaikki lapset saanut yli 30 v