Lue keskustelun säännöt.
Jotenkin kauheeta kun kavereiden miehet on toisella kierroksella!
23.09.2010 |
Minä ja ystäväpiirini ollaan pian 30 täyttävää porukkaa. Osa on löytänyt miehensä jo nuorempana, osa vasta viime vuosina. Näistä jotka on löytäneet miehensä vasta viime vuosina, monen mies on jo toisella kierroksella (!) Jotenkin kauheeta, että tän ikäiset nuoret naiset (siis ei edes yh:t) joutuu ottamaan itseään paljon vanhempia miehiä, miehiä joilla on jo ollut oma perhe, lapsia... yhtäkkiä elämä muuttuu kauhean vaikeaksi ja vakavaksi. Eikö muka hyviä sinkkumiehiä ole enää tässä ikäluokassa? Itse löysin mieheni 23-vuotiaana, ja silloin ainakin oli paljon ottajia alle 30-vuotiaiden ikäluokassa.
Kommentit (11)
Itse olen 31 (on lapsi) ja mies 26 (ei lapsia), että joskus näinkin päin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse löysin puolisoni 30 vuotiaana ja hän oli minua kaksi vuotta nuorempi. Olemme molemmat ensimmäisellä kierroksella.
Paras ystävättäreni menhi 23-vuotiaana naimisiin 32-vuotiaan miehen kanssa ja erosi pari vuotta sitten. Nyt hän on 35 ja hänen uusi aviomiehensä 31 vee. Heillä molemmilla on kaksi lasta edellisistä liitoista.
Eli olen kyllä sitä mieltä, että kolmekymppinen löytää viewlä helposti itsensä ikäisen tai jopa nuoremman miehen.
Elämän vakavuus puolestaan on sitten toinen juttu. Toivottavasti ymmärrät, että kolmekymmisenä useimmat kyllästyvät jatkuvaan bailaamiseen ja löytävät luontaisesti elämäänsä uusia juttuja: omakotitalon, puutarhanhoidon, perheen... Joku voi pitää näitä juttuja elämän vakavoitumisena, minusta ne tuovat syvyyttä.
kanssa yhdessä, tavattiin opiskelujen alussa, eri aloilla tosin. Mutta sitten tapasin elämäni miehen hiukan alle 30v, mies oli jo 40v, eronnut. Heti oli kaikki selkeää, yhdessä oli luonnollista olla. Enkä ole katunut:-) Ei ikä ole rakkauden mittari tai takaa yhteisymmärrystä tai sopivuutta:-)
ja mies oli 30-
Ei sen aina tarvi mennä niinpäin että mies olisi vanhempi! Ennen vanhaan ehkä, mutta ei enään nykyään. Ja toisaalta mitä sitten jos mies olisi vanhempi, ei silläkään ole väliä, 10 vuotta on ihan ok ikäero kun voi kuitenkin vielä saada lapsia. Jos mies olis 30 ja nainen 40 sitten vois tulla ikä vastaan lasten saannissa.
ootko tullu ajatelleeks? esimerkiksi mulla on mies jolla on kaks lasta mut ei tapaa niitä, elikkä ei ole vaikuttanut meidän elämään mitenkään meiän yhessäolon aikana (5 vuotta jo) ja miehellä siis ikää 30v ja mä 23v ja meillä toivottavasti pian oma perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kanssa eilen oli järkytys, kun naamakirjassa huomasin, että yks vanha tuttu mies, jolla parivuotias lapsi, pitkäaikainen vaimo ja uusi hieno omakotitalo, etsiikin itselleen asuntoa. Tuntuu kurjalta, nyt se alkaa sitten omassa tuttavapiirissäni. Me ollaan kaikki 30+.
ootko tullu ajatelleeks? esimerkiksi mulla on mies jolla on kaks lasta mut ei tapaa niitä, elikkä ei ole vaikuttanut meidän elämään mitenkään meiän yhessäolon aikana (5 vuotta jo) ja miehellä siis ikää 30v ja mä 23v ja meillä toivottavasti pian oma perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2010 klo 17:21"]
ootko tullu ajatelleeks? esimerkiksi mulla on mies jolla on kaks lasta mut ei tapaa niitä, elikkä ei ole vaikuttanut meidän elämään mitenkään meiän yhessäolon aikana (5 vuotta jo) ja miehellä siis ikää 30v ja mä 23v ja meillä toivottavasti pian oma perhe.
[/quote]
Voi tyttökulta kun se historia toistaa itseään. Parin vuoden kuluttua sinä valitat tällä palstalla miten sun mies kyllästyi ja lopulta lähti lätkimään eikä halua enää tavata lastaan ollenkaan. Se vaihtaa uuteen, nuorempaan ja lapsettomaan.
Mistä näin tyhmiä tyttöjä sikiää, ihan surettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin kauheeta, että ihmisillä on noin tuomitsevia ja ylemmyydentuntoisia "ystäviä".
Itse olen 31 (on lapsi) ja mies 26 (ei lapsia), että joskus näinkin päin ;)