Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten paljon vierailta pitää sietää?
21.09.2010 |
Meillä on reilun kolmen viikon ikäisen esikoistyttö ja vieraita riittää. Nyt alkaa hiljalleen pinna kiristyä vieraiden suhteen, tässä tapauksessa ehkä eniten isovanhempien (siis molempien meidän vanhempien, ei pelkästään appivanhempien) suhteen. Tänään on vuorossa appivanhemmat, joille erikseen soitettiin, ettei YHTÄÄN MITÄÄN makeaa tarjottavaa saa tuoda, koska haluan pitää todella tiukan ruokavalion ja lisäksi pidettiin jo lapsen ensimmäiset kaksi elinviikkoa semmoisia kestityksiä, että niiden aika on muutenkin nyt ohi. Tämän lisäksi oli puhe, että he tulevat puoli viideltä ja minulle on luonnollisesti tässä vaiheessa tärkeää, että vierailuajoista pidetään kiinni, koska voin silloin ajoittaa mm. omat nukkumiseni vauvan nukkumisten mukaan.
Voitte ehkä arvata, että kumpikin edellä mainituista asioista meni pieleen. Appiukko oikein erikseen oli leiponut omenatortun, jonka halus meille tuoda, eikä hän oikeesti tee koskaan edes ruokaa!!! Lisäksi he tulivat tunnin myöhässä ja tietenkin puoltoista tuntia sitten olin todella valmis tyttären viereen päiväunille, mutten luonnollisesti sitä viitsinyt tehdä, kun oletin isovanhempien tulevan hetkellä millä hyvänsä. Olispa näköjään ollu puoltoista tuntia aikaa nukkua aivan rauhassa ja silloin yösyötötkin sujuis paljon mukavammissa merkeissä.
Nyt makaan makuuhuoneessa kyynelten valuessa ja tekisi mieli vaan karjaista, että helvetti tämä on meidän koti ja vauvan kanssa ei voi olla vastaanottamassa vieraita miten sattuu milloin sattuu, vaan päivän rytmittämisessä ja oman jaksamisen jakamisessa järkevästi on todella paljon työtä. Ihan oikeesti pidän appivanhemmistani todella paljon, joten kyse ei ole perinteisestä appivanhempi-vihasta. Sama ärsytys sitäpaitsi koskee myös omia vanhempiani, joskin heille pystyn luonnollisesti sanomaan asiasta suoremmin, onhan meillä aivan erilaiset välit keskenämme.
Piti nyt vaan päästä purkamaan tämä tänne, etten oikeesti toteuta tämän hetkisiä halujani tuosta huutamisesta. Jään varmaan vaan toivomaan, että he lähtevät pian, koska ystäväni on tulossa tunnin päästä ja odotan todella, että pääsen hänen kanssa rauhassa viettämään aikaa ja lataamaan omia akkujani.
Kommentit (41)
Eikö tuo ole aika tyrannimaista kieltää kaiken makean tuonti taloon vain oman itsehillinnän puutteen vuoksi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lataa oikein sydämen kyllyydestä kuinka kamalia ovat kun yrittävät lihottaa sinut porsaaksi eivätkä kunnioita päiväuniasi. Vedä itkukiukku raivari ja peru samalla kaverisi vierailu
Itke sitten oikein kunnolla koko ilta ja ihmettele loppuelämäsi miksei sulla ole läheisiä ihmisiä. Ai niin, mutta olethan laiha, sehän on elämässä tärkeintä
Niin voi yhtä hyvin jättää kirjoittamatta. Mitä luulet tietäväsi AP:n elämästä? Ja jos on kerran väsynyt, juuri lapsen saatuaan, mikä on AINA rankkaa aikaa, ei kannata väittää, että AP olisi jotenkin antisosiaalinen?
mojottaa sohvalla ja vieraat tuovat jopa pullat mukana? Mikä prinsessa ap on, jos tuosta rasittuu? Voihan sitä mennä päikkäreille ja antaa miehen hoitaa seuranpito, jos siltä tuntuu. Älä ap tee itsellesi ongelmaa siitä, missä sitä ei ole.
Pakottivat sut varmaan vielä sitä syömään. Mä olen imettänyt vauvan ja ottanut torkut vaikka kuka olis kylässä. Enkä ole selitellyt. Tai jos en jaksa niin osaan sen sanoa ja pyydän että tulevat jonain muuna päivänä. Niin ja ne kauheet omaenapiirakat olen osannut pakastaa, onpa valmista tarjottavaa seuraaville vieraille. Joo, en jaksa kauheesti sympatiseerata.
Varsinkin esikoisen kohdalla sitä on hormonit niin pinnalla, että kaikki pienet ja isommatkin asiat saavat mahdottoman suuret mittasuhteet!
Ymmärrän toki, että vierailurumba alkaa jossain vaiheessa väsyttää, jolloin voit aivan hyvin kieltää kyläilyt joksikin aikaa. Ymmärrän myös, jos et halua syödä herkkuja MUTTA ainahan ne voi laittaa pakkaseen tai tarjota kahvin kanssa ja laittaa loput vieraille mukaan.
Mä muistan, kuinka loukkaantunut olin anopille, joka toi 4 kk vauvalle päärynäsosetta "maistiaiseksi" vaikka olin sanonut täysimettäväni 6 kk. Mä kiehuin oikeasti raivossa, itkin itsekseni että anoppi ei arvosta äitiyttäni yhtään. Mutta nyt näin jälkikäteen ajateltuna koko asia huvittaa. Ei se nyt NIIN kamala juttu ollutkaan, purkki sai seisoa kaapissa sen pari kuukautta aivan rauhassa.
Ei ne isovanhemmat ja muut vieraat yleensä siis pahalla niitä asioita sano/tee. Vaikka se itsestä siinä hetkessä siltä tuntuisikin! Mä luulen, että tässäkin tapauksessa appivanhemmat ovat ajatelleet helpottavansa sinun työtä tuomalla kahvin kanssa tarjottavaa, ei varmastikaan olettaneet sinun loukkaantuvan itseleivotusta piiraasta! Vaikka et itse mitään söisikään niin kai tarjoat vieraille kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin että ystäviä kyllä jaksaa kestitä, mutta appivanhempia ei...
Minun ei tarvitse kestitä ystäviä! Ystäväni kanssa todennäköisesti maataan sängyllä vauva meidän keskellä, ruoditaan omat hyvät ja huonot kuulumisemme ja lopulta varmaan nukahdetaan molemmat. En edes keitä hänelle kahvia, koska meillä ei ole koskaan ollut tapana tehdä moista.
Ihanaa, että teitä ymmärtäviä on oikeasti paljon! Tämä on ihan varmasti väsymyksen aiheuttamaa ahdistusta, koska en ole normaali tilanteessa koskaan näin herkillä. Nyt vaan todellakin toivoisin saavani jostain lisää rohkeutta hoitaa asia mahdollisimman nätisti ja pian, ettei tosiaan tarvitsisi koskaan kenellekään huutaa. Luultavasti jutellaan miehen kanssa tästä asiasta viimeistään huomenna ja hän varmastikin saa asian otettua puheeksi omien vanhempien kanssa ja minä omieni.
Ehkäpä tämä tilanne siis on vaan tämän illan ongelma, mutta just tällä hetkellä tuntuu vaan tosi isolta ja kipeältä asialta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On maita ja kulttureja, joissa äiti ja vastaayntynyt eivät ota ketään vastaan ensimmäiseen 6 vko. Ennen Suomessakin oli tällainen kulttuuri, eli äiti "kirkotettiin" viikkoja synnytyksen jälkeen, tätä ennen hän oli epäpuhdas eikä tavannut vieraita. Eli lapsivuodeaika kunniaan. Sanosuoraan, ainakin miehellesi, ettet jaksa vieraita nyt. Mitä herkkuihin tulee, niin syö imetysaikana huoletta, harvoin elämässä on samanlaista aikaa, että kilot tippuvat ihan itsekseen. Kun syöt ja juotavaa hyvin syöt vauvalle. Toki asia on täysin omasi, mutta jos joskus painosta ei tarvitse murehtia niin juuri nyt.
mutta appivanhempia ei...
Ystävät ovat ihmisiä, jotka jokainen on itse valinnut, joiden kanssa on jaettu ilot ja surut, ja joille voi kertoa ajatuksistaan sensuroimattomina, vaikka ne olisivat millaisia tahansa. Jos käy tuuri, appivanhemmat voivat olla samanlaisia, mutta harvemmin... Joten mikä ihme se on, jos ystävät ohittavat appivanhemmat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vain sen takia, etten ITSE halua syödä. Ehkä ne vieraat ja miehesi tykkäävät siinä kahvittelun ohella syödä omenapiirakkaa.
Oisko hermoromahdus sulla alkamassa?
Sympatiat sulle ap. Oman esikon syntymästä on aika tarkalleen kaksi vuotta ja muistan kuinka herkillä olin synnytyksen jälkeen kuukauden. Onneksi minulla on niin ihanat läheiset ja ystävät, että ymmärsivät tämän ja sanoivatkin monesti, että kyllä se siitä tasaantuu. Siis kun itsellä kaikki pienetkin asiat olivat tosi isoja.
Ymmärrän, että kyrsii jos vieraat eivät tule ajallaan mitä ollaan sovittu. Ymmärrän, että appivanhemmille asiasta on vaikeampi sanoa kuin omille vanhemmille. Ymmärrän myös, että ottaa päähän jos väsyneen äidin toivetta tuomisista ei kuunnella, vaikka se ei maailman isoin asia olisikaan.
Kehottaisin, että pistäisitte nyt ovet säppiin muutamaksi päiväksi. Ei ketään vieraita, pelkkää lepoa ja yhdessäoloa perheen kesken. Jos on vaikea sanoa ei, niin älä vastaa puhelimeen tai avaa ovea.
Kun meidän lapsemme syntyi, pidimme ovet suljettuna vierailta pari viikkoa sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Se oli todella hyvä ratkaisu, sillä en olisi jaksanut mitään jatkuvaa vierailijoiden virtaa heti alkuun. Karenssin jälkeenkin vieraita tuli max. yksi satsi kerrallaan ja lyhyeksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
provosointihaluinen tyyppi niitä tehtailee. No. Täytyyhän hänenkin jostakin riemunsa saada.
kun isovanhemmat tulevat katsomaan lasta ja tuovat omenapiirakan mukanaan ;D Tän on pakko olla provo!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kävi vieraita.
Voihan sen piiraan panna pakkaseen ja tarjota seuraaville vieraille.
Ehkä vieraat ajattelivat, että tunti sinne tänne, kun kerran olet kotona. Ja tuon ikäisillä ei ole mitään rytmiä.
Mutta ymmärrän sinua silti, vaikutat todell väsyneeltä. Tsemppiä!
kyllä millaista on, kun hormonit käy ylikierroksilla ja pienetkin asiat saa ihan huisat mittasuhteet väsyneenä ja uuden vauva-arjen pyörittämisen kaaoksessa. Nythän tilanne on se, että hermostumisesi syy oli, että vieraat toivat omenapiirakkaa ja olivat myöhässä (ehkä sen leipomisen takia). Ei ihan maailmanloppu kuitenkaan? ;)
Todennäköisesti isoisä, joka ei KOSKAAN kokkaa, halusi nimenomaan lapsenlasta juhlistaakseen leipoa piirakan.. Tosi söpöä oikeastaan eikö? :)
Ei tulisi mieleenkään viedä jotakin mikä erikseen toivotaan ettei tuotaisi! Myöhästyminen on ymmärrettävämpää jotenkin, kun sille ei aina voi mitään... tosin jos olisin tunnin myöhässä, olisin soittanut ja varmistanut että vielä voi tulla.
Sympatiat sulle ap. Oman esikon syntymästä on aika tarkalleen kaksi vuotta ja muistan kuinka herkillä olin synnytyksen jälkeen kuukauden. Onneksi minulla on niin ihanat läheiset ja ystävät, että ymmärsivät tämän ja sanoivatkin monesti, että kyllä se siitä tasaantuu. Siis kun itsellä kaikki pienetkin asiat olivat tosi isoja.
Ymmärrän, että kyrsii jos vieraat eivät tule ajallaan mitä ollaan sovittu. Ymmärrän, että appivanhemmille asiasta on vaikeampi sanoa kuin omille vanhemmille. Ymmärrän myös, että ottaa päähän jos väsyneen äidin toivetta tuomisista ei kuunnella, vaikka se ei maailman isoin asia olisikaan.
Kehottaisin, että pistäisitte nyt ovet säppiin muutamaksi päiväksi. Ei ketään vieraita, pelkkää lepoa ja yhdessäoloa perheen kesken. Jos on vaikea sanoa ei, niin älä vastaa puhelimeen tai avaa ovea.
Kun meidän lapsemme syntyi, pidimme ovet suljettuna vierailta pari viikkoa sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Se oli todella hyvä ratkaisu, sillä en olisi jaksanut mitään jatkuvaa vierailijoiden virtaa heti alkuun. Karenssin jälkeenkin vieraita tuli max. yksi satsi kerrallaan ja lyhyeksi aikaa.
Tämä kuulostaa kyllä kun minun päästä tulleelta. Valitettavasti en oo tainnu sitä osata ääneen sanoa, mutta kiva kun sinä pystyit sanottamaan sen, helpotti kummasti =).
Eilinen meni lopulta kuitenkin oikein hyvin. Rantauduin olohuoneeseen muiden seuraan ja pelkkä anopin lempeä katse ja silitys olkapäältä sai olon paranemaan hetkessä! Ehkä he olis silti voinu lähteä vähän nopeammin, mutta kun sain ystävän kanssa vielä rupatella kaiken maan ja taivaan väliltä, niin sekään ei jäänyt häiritsemään.
Illalla vielä juteltiin miehen kanssa ja sanoin mikä kaikki mieltäni painoi ja minkä takia. Hän ei ollu ymmärtäny miten kovilla kierroksilla minun tunteet käy ja nyt onkin paljon helpompi molemmilla olla, kun ei tarvii yrittää lukea toisen ajatuksia, vaan tiedetään molemmat missä mennään.
Neiti nukku viime yön kainalossa tosi sikeästi (luonnollisesti söi välillä) ja minullakin on hieman pirteämpänä tänään parempi mieli. Kun vielä kohta suunnataan rauhalliselle kävelylle ulos, niin varmasti hermot saa hyvin lepoa.
Kiitos kuitenkin siis KAIKILLE (jopa teille ei niin positiivisille, tekin saitte minut miettimään kokonaiskuvaa) vastauksista. Tänne kirjottaminen ei ollu lopulta kuitenkaan ollenkaan hullumpi idea!
ap
vanhemmilleen, että tarvitsette nyt vähän omaa aikaa.
Alue: Aihe vapaa
Meilläkin lappasi vieraita jo sairaalassa ja sitten kotonakin. Olisin halunnut olla rauhassa, mutta hymyssä suin yritin vaan kestää. Yhdet "vauvankatsojat" tulivat sairaalasta vielä meille (minä ja vauva siis sairaalassa) ja tuloksena oli, että heidän lapsensa olivat tuhrineet uudet vaunumme tikkareilla ja suklaalla... Juu, myönnän olen niuho!