Lue keskustelun säännöt.
Lukio: kuinka välttämättömiä abi-kurssit ovat?
21.09.2010 |
Lukion 1. luokkaa käyvä tyttäreni oli käynyt keskustelemassa opintosuunnitelmista opon kanssa. Opo oli suositellut hänelle lukion venyttämistä 3,5 vuoteen, koska kursseja tulee tytön aineyhdistelmällä (pitkä matematiikka, fysiikka, kemia ja kaksi A-kieltä) muuten liikaa yhtä vuotta kohti. Laskin sitten itse noiden + muiden kirjoitettavien aineiden (äidinkieli, ruotsi) pakolliset ja syventävät kurssit yhteen sekä muut pakolliset kurssit ja sain tulokseksi 80, mikä ei minusta tunnu hyvälle oppilaalle mitenkään mahdottomalta määrältä kolmessa vuodessa suoritettavaksi.
Selvisi, että tytön omassa suunnitelmassa oli kursseja selvästi enemmän, koska hän oli laskenut mukaan joukon soveltavia kursseja, erityisesti kirjoitettavien aineiden abi-kursseja. Tytöllä on se käsitys, että menestyäkseen yo-kirjoituksissa hyvin on lähes välttämätöntä käydä myös kirjoitettavien aineiden abi-kurssit. Onko asia todella näin vai ovatko abi-kurssit ennemminkin kertausta varsinaisten kurssien asiat heikommin oppineille?
Minusta tuntuisi vähän hukkaanheitetyltä ajalta käyttää yhtä ylimääräistä vuotta lukioon (joo, periaatteessa puoli vuotta, mutta käytännössä yliopistoon voisi pyrkiä - ainakin niille linjoille, jotka tyttöä kiinnostavat - vasta seuraavana keväänä). Sen ylimääräisen vuoden kun voisi käyttää niin monella muullakin tavalla, esim. vaihto-opiskelijana ulkomailla.
Kysymyksessä on siis tyttö, jolle kaikki aineet ovat aina olleet helppoja ja jolla oli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo selvästi yli 9,5.
Kommentit (36)
ja siellä abi-kurssit ovat preppausta yo-kokeisiin eli koulun tarjoama ilmainen, henkilökohtainen opastus siihen, miten varmasti pärjätä yo-kokeissa. Käytännössä ne ovat jokaisen listalla ihan siksi, että niillä tehdään se lopullinen tulos. Tietysti hyvä oppilas pärjää ilman niitäkin, mutta hukkaanheitetyksi ajaksi niitä ei katsonut ainakaan viime vuonna ylioppilaaksi kirjoittanut esikoinen. Päinvastoin, ne olivat kätevä sparrauskurssikokonaisuus menestymiseen.
Haluaako paahtaa ennen kirjoituksia yksin vai ottaako mieluummin vastaan kaiken mahdollisen koulun tarjoaman avun, sitä kannattaa miettiä. Ja ainakin omien lasteni koulussa se kolmas vuosi on aika lailla suunniteltu niin, että väki istuu abikursseilla eli lapsellasi voi olla isoja ongelmia saada lukujärjestyksestään toimivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten tarkaan syynäät mukulasi koulunkäyntiä-kyseessä ei ole enää mikään ekaluokkalainen (siis 7vee?)Mun samanikäinen tyttäreni käyttää kouluun aikaa korkeintaan tunnin päivässä, pitää omalla hevosella ratsastustunteja kylän lapsille ja käy vielä oikeissakin töissä...koulu menee hyvin silti. Tarkoitan suomeksi sitä, että lakkaa elämästä lapsesi elämää ja anna neidin itse suunnitella.Tytöissäkin on eroja, meillä on oikeastaan turha sekaantua tämän ittellisen pohojalaasakan elämään =)
Käykö tyttösi etälukiota? Meillä on lukio tokaluokkalaisella pääosin koulua 8.00 - 14.15/15.45 ja läksyt siihen päälle, niihin menee 2-3 tuntia. Jo pelkkä espanjan tehtävämoniste on 8 sivua, ja niitä on viikossa 3 kpl.
Enkä syynää lapsen koulunkäyntiä, kunhan sivusta seuraan ja siunailen työmäärää.
kyllä "hyvä" oppilas suorittaa 3 vuodessa yli 80 kurssia.
Kaiken kaikkiaan 80 kurssia vaatii työtä enemmän kuin silloin meidän aikanamme. En sano, että sisältömäärä on muuttunut, mutta opiskelutavat ovat - kun me saimme lukea valmista kirjaa, nämä tekevät jos jonkun sortin esitelmää ja portfoliota ja tutkielmaa. Aikaa kuluu siis ihan tuhottomasti.
Ne abikurssit eivät kaikki ole välttämättömiä, mutta osa niistä on. Ne eivät ole pelkkää kertausta, kuten silloin meidän aikanamme, vaan niissä on erikoistumissisältöjä. Yo-lkokeessa tämmöisestä syventävästä materiaalista on hyötyä. Niistä saa myös pisteitä yliopistojen pääsykokeissa. Tämä tietysti valitettavasti tarkoittaa, että eri lukioiden kasvatit eivät todellisuudessa ole samassa asemassa sen enempää kirjoituksissa kuin pääsykokeissakaan. Ainakin niistä aineista kannattaa siis hakeutua ylimääräisille kursseille, minkä opiskelua aikoo jatkaa lukion jälkeen. Kirjoitettavistakin aineista kannattaa valita muutama kurssi.
Mitä tuohon ylioipstossa suoraan jatkamiseen tulee niin opm olisi varmaan tyytyväinen asenteeseesi. Toinen kylmä tosiasia kuitenkin on, että juuri kukaan ei pääse suoraan yliopistoon pääsykokeissa sinä keväänä kun on just kirjoittanut. Sen sijaan jos on kirjoittanut jo syksyllä, lukuaikaa ja kokemusten keräilyaikaa jää enemmän - ja sisäänpääsyprosentti on paljon suurempi. Syksyn yo-kirjoitukset on oikeastaan paras tie, koska silloin saa vielä myös "tuoreen ylioppilaan lisäpisteet", joita joillain tieteenaloilla jaetaan, mutta ehtii kuitenkin myös lukea kunnolla.
nuorilla on kiire? Vuosi ylimäärästä lukoissa ei ole paha, jollei ÄIDILLE TULE TUNNETTA, ETTÄ LAPSENSA ON EPÄONNISTUNUT LUUSERI!!!
Lukion jälkeen jatkuu elämä, vuosi siitä ei tunnu missään, anna tyttäresi käydä lukio rauhassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei tyttö polta itseään loppuun.
miten tarkaan syynäät mukulasi koulunkäyntiä-kyseessä ei ole enää mikään ekaluokkalainen
Ja tähän asti hän oli itsekin suunnitellut, että suorittaa lukion kolmessa vuodessa. Nyt kuitenkin opo oli ylipuhunut hänet vaihtamaan suunnitelmiaan niin, että lukio venytetään 3,5 vuodeksi. Toki tyttö saa tämänkin asian päättää lopullisesti itse, mutta haluaisin silti antaa hänelle järkeviä ohjeita, joita hän sitten joko noudatttaa tai ei noudata.
Joku toinen kysyi kurssien määrää. Pakollisista kursseista + kirjoitettavien aineiden syventävistä kursseista tytölle tulee yhteensä tasan 80 kurssia. Mutta tämän lisäksi tyttö oli suunnitellut soveltavia kursseja (pääosin abi-kursseja, mutta ainakin matematiikasta oli jokin muukin soveltava kurssi) niin paljon, että kursseja tuli yhteensä 90, joka minustakin on liikaa kolmeen vuoteen suoritettavaksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei mene kesätöihin, ehtii hyvin tekemään 5-6 kurssia kesän aikana.
hyvä oppilas kyllä selvittää nuo yli 80 kurssia kolmessa vuodessa. Joku sanoi, että tokaluokkalainen käyttää läksyihin 2-3 tuntia päivässä. Huh huh. Tässä olisi kyllä priorisoimisen paikka.
Minulla on kaksi lukiolaista, erinomaisia oppilaita molemmat. Eikä kumpikaan käytä kovin paljon aikaa päivässä läksyihin, no joskus on näitä tutkielmia ym. mihin menee enemmän aikaa.
Jokainen lukion opettaja on sitä mieltä, että juuri se heidän aineensa on kaikkein tärkein, ja antaa sitten paljon läksyjä. Hyvä oppilas miettii, mikä aine on itselle tärkeä, joko tulevaisuuden suunnitelmien tai omien kiinnostuksen kohteiden mukaan ja keskittää voimavarojaan niihin. Kaikessa ei tarvitse olla hyvä, osan kursseista voi selvittää läpi kohtalaisilla arvosanoilla ilman suurta työmäärääkin.
Koulu on tärkeää hoitaa kunnolla, mutta on muutakin elämää kuin koulu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tyttö ei ole taatusti käyttänyt läksyihin yli tuntia päivässä, todennäköisesti useimpina päivinä selvästi vähemmän (en kuitenkaan tiedä tarkkaan, koska tyttö hoitaa koulutyönsä itsenäisesti). Tässä jaksossa on 7 kurssia, joista tosin yksi on liikunta. Mutta tytön mielestä 1. jakson kurssit ovatkin tosi helppoja, koska "ne ovat lähes pelkästään kertausta". (Kysymyksessä on lukio, johon kaikki ovat tulleet yli ysin keskiarvolla.) Tytön käsitys on se, että jatkossa kurssit vaikeutuvat selvästi.
Ei se minun kunniani päälle käy mitenkään, jos tyttö käyttää lukioon vuoden enemmän. Mietin vain, kuinka järkevää se on. 19:n 30:n välillä on tyypillisesti niin paljon muitakin asioita, joita silloin haluaisi tehdä: opiskella, viettää pitempi aika ulkomailla, ehkä hankkia lapsia, mahdollisesti jatko-opiskella jne. En ole todellakaan varma siitä, kannattaako noista vuosista uhrata yksi ylimääräiselle lukiovuodelle.
On tietysti tärkeää, että seuraat ja juttelet nuoresi kanssa opintosuunnitelmista. Minusta on luonnollista näin tehdä, vaikka nuori ns. itsenäisesti koulunsa hoitaakin.
Seuratkaa omia tuntemuksianne. Opot eivät aina ole oikeassa. Ja suunnittelmia ehtii vielä muuttaa myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tuohon ylioipstossa suoraan jatkamiseen tulee niin opm olisi varmaan tyytyväinen asenteeseesi. Toinen kylmä tosiasia kuitenkin on, että juuri kukaan ei pääse suoraan yliopistoon pääsykokeissa sinä keväänä kun on just kirjoittanut.
Minun koulustani lähes kaikki hyvät (=lukion päästötodistuksen keskiarvo vähintään 9) oppilaat pääsivät jatkamaan opiskeluja yliopistossa heti seuraavana syksynä, esimerkiksi lääkikseen, TKK:lle ja kauppakorkeakouluun. Oikeastaan ainoa poikkeus oli OKL, johon haluajista monet joutuivat ensin tekemään vuoden kouluavustajan ja sijaisopettajan töitä ennen kuin paikka heltisi. Mutta OKL:n pääsykokeissahan ei lukemalla pärjääkään.
Ja kysymyksessä ei todellakaan ollut mikään eliittilukio, vaan maalaislukio, johon pääsi 6,5:n keskiarvolla.
Tällä viikolla pitää saada valmiiksi ruotsin kansiotyö (noin 12 sivua), maantiedon karttatyöt (24 kpl selostuksineen) ja uskonnon essee. Aikaisempina viikkoina "ylimääräistä" aikaa meni uskonnon ja historian ryhmäesitelmiin (esitelmäaikaa tunti eli yhden oppitunnin verran asiaa). Lisäksi on nämä perusjutut eli matematiikasta laskuja viikossa noin 40 kpl, kielistä monisteita ja lisäksi koeviikkoa varten pitäisi kerrata. Äidinkielestä piti lukea 3 kirjaa, aikaa kului niihinkin.
Hyvä oppilas tietää, että koulussa ollaan oppimista varten ja lisäksi ryhmätöissä on tarkoitus jokaisen tehdä eikä vain odottaa muiden panostavan. Kyllä niihin läksyihin ja muihin tehtäviin menee siltä melkein kympin oppilaalta ihan mukavasti aikaa, jos työt tekee huolellisesti ja lisäksi niin, että niistä on itselle hyötyä. Miksi esim. opiskella saksaa, jos kopio kotitehtävien vastaukset? Eikö silloin kannattaisi olla fiksu ja jättää koko aine?
Ja loppupelissä kysytään aika usein lukuaineiden keskiarvoa. Siellä se "helppo seiska" vo ikävällä tavalla estää pääsyn toivottuun opinahjoon, vaikka muuten olisi menestynyt hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja loppupelissä kysytään aika usein lukuaineiden keskiarvoa. Siellä se "helppo seiska" vo ikävällä tavalla estää pääsyn toivottuun opinahjoon, vaikka muuten olisi menestynyt hyvin.
Sen verran kuin mitä minä olen yliopistojen pääsyvaatimuksia katsonut, niin kaikissa pisteet on laskettu pelkästää yo-tutkinnon ja pääsykokeiden perusteella. Missään ei ole mainittu lukion päästötodistuksen keskiarvoa. En ole tietenkään käynyt läpi kaikkia linjoja, joten olisi kiva tietää, mille aloille pyrkiessä keskiarvolle on merkitystä.
Ilmeisesti amk:hon pyrkiessä keskiarvolla voi olla merkitystä, mutta jos tähtää selvästi yliopistoon, sillä on tuskin niin väliä.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ei ole mitään järkeä lukea jotain kieltä panostamatta siihen lainkaan. Mutta tuleeko jotain vahinkoa siitä, jos selvittää jonkin itselleen vähemmän tärkeän reaaliaineen seiskalla, jotta saisi enemmän aikaa muille opinnoille?
Nyt lukion aloittavat hakevat yliopistoon päättötodistuksen ja yo-kirjoitusten arvosanoilla, vain pieni osa pääsykokeiden. Kyllä se seiska uskonnosta silloin harmittaa.
Onnistui ihan hyvin ja löysempiäkin jaksoja jäi. Toki töitä en tehnyt kuin kesäisin.
Abikurssit kannattaa kyllä käydä, koska siellä nimenomaan valmennetaan yo-kokeen tehtäviin ja käydään läpi niitä knoppeja, joita kokeissa on joka kerta. Niistä ei siis kannatta karsia.
Mitä tuohon ylioipstossa suoraan jatkamiseen tulee niin opm olisi varmaan tyytyväinen asenteeseesi. Toinen kylmä tosiasia kuitenkin on, että juuri kukaan ei pääse suoraan yliopistoon pääsykokeissa sinä keväänä kun on just kirjoittanut.Minun koulustani lähes kaikki hyvät (=lukion päästötodistuksen keskiarvo vähintään 9) oppilaat pääsivät jatkamaan opiskeluja yliopistossa heti seuraavana syksynä, esimerkiksi lääkikseen, TKK:lle ja kauppakorkeakouluun. Oikeastaan ainoa poikkeus oli OKL, johon haluajista monet joutuivat ensin tekemään vuoden kouluavustajan ja sijaisopettajan töitä ennen kuin paikka heltisi. Mutta OKL:n pääsykokeissahan ei lukemalla pärjääkään.
Ja kysymyksessä ei todellakaan ollut mikään eliittilukio, vaan maalaislukio, johon pääsi 6,5:n keskiarvolla.
Luen itse pääsykoevastauksia keväisin (en joka kevät, mutta parin vuoden välein) ja kyllä trendi on se, että yhä harvempi pääsee suoraan kirjoitusten jälkeen sisään. Eikä ihme, koska vastauksissa näkyy tämä tasoero aivan selvästi.
Ap, olet ihana vanhempi, kun haluat miettiä lapsesi opintoja hänen kanssaan!
Vaikuttaa tosiaan siltä, että abi-kursseja ei kannata jättää pois. Ne kyllä lisäävät kurssimäärää selvästi. Kuinka monta kurssia teidän lapsilla on ollut kolmannen luokan aikana (siis niillä, jotka ovat kirjoittaneet 3. luokan keväällä), kun abi-kurssit lasketaan mukaan, eikä kursseja ole enää suoritettu yo-kirjoitusten jälkeen? Onko kaikki abi-kurssit suoritettu jo ennen penkkareita, vai suoritetaanko niitä vielä lukuloman aikana?
Ajattelin ehdottaa tytölle, että hän ottaa nyt 1. vuonna 35 kurssia (alkuperäisessä kolmen vuoden suunnitelmassa taisi olla 38). Sen jälkeen hän voi katsoa, miltä tahti on tuntunut ja joko löysentää sitä 3,5 vuoden suunnitelmaan tai vaihtoehtoisesti tenttiä pari kurssia kesällä ja suorittaa lukion alkuperäisen suunnitelman mukaan 3 vuodessa. Tyttö tietenkin itse päättää, mitä hän tekee. Ehkä hän ei noudata neuvojani, mutta haluaisin silti antaa mahdollisimman hyviä neuvoja.
ap
miten tarkaan syynäät mukulasi koulunkäyntiä-kyseessä ei ole enää mikään ekaluokkalainen (siis 7vee?)Mun samanikäinen tyttäreni käyttää kouluun aikaa korkeintaan tunnin päivässä, pitää omalla hevosella ratsastustunteja kylän lapsille ja käy vielä oikeissakin töissä...koulu menee hyvin silti.
Tarkoitan suomeksi sitä, että lakkaa elämästä lapsesi elämää ja anna neidin itse suunnitella.Tytöissäkin on eroja, meillä on oikeastaan turha sekaantua tämän ittellisen pohojalaasakan elämään =)