Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa ymmärtämään miehiä
19.09.2010 |
Olen eronnut vastikään erittäin tiukasta uskonnosta johon kuuluin yksi erittäin positiivinen piirre: täydellinen uskollisuus parisuhteissa. Tarkoittaa sitä, ettei "ruokahalua hankita muualta" eli mies/nainen ei fantasioi, katso ihmisiä seksuaalisessa mielessä, ei minkäänlaisia fantasioita muista seksuaalisessa mielesä, ruokahalu hankitaan kotona ja myös syödään kotona. Tälläinen suhde antaa naiselle paljon vapauksia ja seksielämä onkin monilla pariskunnilla erittäin antoisaa, vilkasta ja vapautunutta kun nainenkin uskaltaa vapautua kun on se yksi ja ainoa.
Sitten nykytilanteeseen..
.. on vaikea seurustella evankelisluterilaisen miehen kanssa, joka kiinnittää huomiota kaikkiin naisiin, kertoi mm. töissä olevasta kauniista naisesta ja kuinka kaunis strippari oli ollut illanvietossa, hän ei hakeudu tilanteisiin mutta tämä on kai normaalia käytöstä? Hän ei ole pettäjä tyyppiä enkä ole siitä huolissani. Olen vain jotenkin syvältä niin loukkaantunut kun hän ajattelee KAIKISTA naisista seksuaalisesti :( Itken usein tätä salaa, olen kertonut miehelleni taustasta ja millainen olen, mutta en rajoita hänen elämäänsä ja hän on kasvanut tähän kulttuuriin.
Kertokaa miksi miehet toimii kuten toimii.. ettei tästä nyt tulisi erottavaa tekijää tähän muuten niin loistavaan suhteeseen. Taas on kurja olo, kun eilen olimme yökerhossa ja istuin mieheni vastapäätä ja katse kävi jokaisessa naisessa, tuntui että minä mitätöidyin. Samalla seurasin muita miehiä, sen täytyy olla normaalia koska kaikki käyttäytyivät niin. Olin myös todella pahoillani että miehet katsoivat minua, vaikka oma nainen istui vastapäätä, tunsin ahdistusta siitä että loukkaan toista naista näin.
Tämä elämä ilman niitä miljoonia sääntöjä on välillä ahdistavaa enkä oikein osaa elää näin vapaassa maailmassa, enkä uskalla kertoa työkavereille jne tälläisistä asioista. Entiseen elämään jäivät ystävät, joten olen myös todella yksinäinen.
Kommentit (15)
eikä monia huvita sitoutua. Ei en puoleen huvita kyllä naisiakaan. Ethän sinäkään osta koko lehmää maitoa saadaksesi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei
Mietin juuri tätä paljon, mitä sanoit. Miksi ihmiset on sitten suhteissa? Eihän nainen voi tälläisessä suhteessa pysyä avoimena, nauttia naiseudestaan ja pysyä kukoistuksessaan ja avoimena jos koko ajan joutuu pelkäämään muita ja uhkia, toinen vaihtehto on itse kovettaa itsensä ja alkaa suunnata katsetta muualle.
Ahdistaa nyt todella pahasti. Ehkä mies on siis minun kanssani mukavuussyistä, mutta en kuitenkaan vastaa hänen ihanteitaan ja tarpeitaan?
Hei
Mietin juuri tätä paljon, mitä sanoit. Miksi ihmiset on sitten suhteissa? Eihän nainen voi tälläisessä suhteessa pysyä avoimena, nauttia naiseudestaan ja pysyä kukoistuksessaan ja avoimena jos koko ajan joutuu pelkäämään muita ja uhkia, toinen vaihtehto on itse kovettaa itsensä ja alkaa suunnata katsetta muualle.
Ahdistaa nyt todella pahasti. Ehkä mies on siis minun kanssani mukavuussyistä, mutta en kuitenkaan vastaa hänen ihanteitaan ja tarpeitaan?
Pääsee nauttimaan mahdollisimman monesta miehestä. Se on se idea.
Entä jos haluaa sitoutua henkisesti ja fyysisesti yhteen mieheen, jos on olemassa vielä sellaista puhdasta sydämen rakkautta? En kai voi vaatia sitä muilta vaikka itse tunnen niin.
Itku tulee taas pian kun olen niin pettynyt. Ehkä kuvittelin liikaa ja se eilinen pyörii mielessä koko ajan.
En halua muita miehiä, en halua jakaa itseäni sellaista osa-aluetta joka kuuluu läheiseen parisuhteeseen.
Samalla korostaisin kuinka tärkeä on naiselle täydellinen hyväksyntä, ihailu ja rakkaus jotta seksieläässä voi avautua ja nauttia.
sen sun entisen uskontokuntas huomaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eronnut vastikään erittäin tiukasta uskonnosta johon kuuluin yksi erittäin positiivinen piirre: täydellinen uskollisuus parisuhteissa. Tarkoittaa sitä, ettei "ruokahalua hankita muualta" eli mies/nainen ei fantasioi, katso ihmisiä seksuaalisessa mielessä, ei minkäänlaisia fantasioita muista seksuaalisessa mielesä, ruokahalu hankitaan kotona ja myös syödään kotona.
Miten tällaista voi valvoa? En uskko ettäon mahdollista, koska kenenkään ajatuksia ei voi vahtia eikä määrätä,
Muut seikat entisessä elämässäni olivatkin huonoja, tuota piirettä kaipaan todella paljon. Toista ihmistä ei siinä yhteisössä valvottu, vaan se oli itsestäänselvyys, se kuului siihen ja sitä normaalisti noudatettiin, ei koettu luopuvamme mistään, vaan se oli itsestäänselvyys. Parisuhteet olivat suurin osa onnellisia ja seksuaalisuus vapaata ja vilkasta. Se kanava kanavoitiin omaan puolisoon, kuinka sen selittäisin.. Kaipaan sitä todella paljon! En kaipaa tälläistä epämääräistä hapuilua että kaikki kaipaa jotakin ja ollaan vain jonkun kanssa :( se on surullista!
Ja olen ehdottomasti sitä mieltä että miehet ja naiset kaipaa visuaalista nautintoa ja virikkeitä, tuulipuvussa ja kaljamahassa ei aina ja jatkuvati ole mitään virikkeellisyyttä, sekin hoidettiin puolisoiden kesken.
Nyt.. minä käännyn mieheni puoleen ja mies seisoo vain puolittain puoleeni, virikkeitä haetaan niin paljon muualta.
En osaa selittää paremmin! Kärsin tästä itse, enkä ole valinnut sitä mihin olen syntynyt ja kasvanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkätyyppinen uskontoryhmä on kyseessä, jos saan kysyä? Entisessä elämässäsi siis. Omat uskollisuus- ja seksuaalisuuskäsitykseni vastaavat kutakuinkin tuota mitä kuvailit, mutta en tunne uskonlahkoja (en ole aktiiviuskovainen).
Saavat tietysti muutkin vastailla tähän kysymykseen.
en halua kertoa sitä koska en halua keskustelua siitä uskonnosta tässä yhteydessä. Liittyy paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä enkä millään jaksa enää niitä oikoa. On vain niin että siinä pitää olla "sisällä" että sitä uskontoa ymmärtää. En siis jaksaisi nähdä vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se nyt ihan noin mene, ainakaan minun mielestäni. Itse olen naimisissa ja olemme molemmat ev.lut uskssa. SiTai no, uskossa ja uskossa, kuulumme kirkkoon, siihen se taitaa jäädäkin uskonnon osalta. Olemme olleet yhdessä 13 vuotta ja meillä on 1 lapsi. Ei minun mielestäni mieheni katsele muita naisia siinä mielessä, ainakaan silloin jos olemme yhdessä jossain. Sama pätee minuun. Toki silmät saa pitää auki ja mielelläni huomioin itsekseni pääni sisällä, että onpas tuossa komea mies. Ja varmaan samaa tekee miehenikin. Mutta en ikinä tuijottele miehiä himokkaasti, kun mieheni on läsnä eikä miehenikään tee sitä koskaan, kun minä olen läsnä. Varsinkaan ei ikinä tuijottele sillä tavalla seksuaalisessa mielessä kavereitani tai omien kavereidensa tyttöystäviä. Juttelee toki heille, hymyilee ja katsoo silmiin, kuten kohteliasta on. Mutta en ainakaan ole huomannut, että hän salaa himoitsisi näitä naisia.
Mieheni ei koskaan puhu minulle, että näki kadulla kauniin n aisen tai olipas hyvännäköinen strippari. Hän tietää, että se loukkaisi minua, vaikka mitään todellista uhkaa mistään pettämisestä ei olisikaan olemassa. En minäkään latele kertomuksia, että onpas minulla komea ja lihaksikas miespuolinen työkaveri. Miksi haluaisin loukata häntä??
Vaikka kuinka elämme vapaassa yhteiskunnassa, kyllä parisuhteessa on oltava yhteiset pelisäännöt. Ei vapaus tarkoita sitä, että toisella on lupa loukata. Me emme ole edes keskustelleet tästä asiasta mieheni kanssa, on ollut aina itsestään selvää, että koska rakastamme toisiamme, emme loukkaa toisiamme. Mieheni katsoo minua, kun olemme yhdessä ulkona, usein kehuu kauniiksi, kun olen nätisti laittautunut. Halailee ja pussailee minua kaikkien edessä eikä todellakaan osoita edessäni epäsopivaa kiinnostusta toisiin naisiin. Eivätkä mieheni kaverit todellakaan koskaan yritä iskeä minua tai katsele minua kiimaisina. Mitä ihmettä? Olisiko sellainen käytös muka oikeasti jonkun mielestä normaalia??
Ap, keskustele nyt miehesi kanssa ihan kunnolla tästä tilanteestanne. Sano, että tiedät sen olevan aivan normaalia, että miehen ja naisenkin katse joskus harhailee ja ihailee muita toisen sukupuolen edustajia, mutta että et halua kuulla mieheltäsi kommentteja muista naisista ja heidän kauneudestaan. Sano, että et kiellä häntä katsomasta, koska itsekin teet sitä. Mutta että nämä ajatukset voisitte pitää ihan omana tietonanne, koska niiden kertominen loukkaa sinua ja saa sinut onnettomaksi. Jos miehesi todella rakastaa sinua, hän kunnioittaa toivettasi ja lopettaa muista naisista puhumisen ja kommentoimisen. Tämän ei pitäisi olla mahdoton tehtävä kenellekään.
Jos silti jatkaa, aloita sinäkin. Kerro päivittäin kuinka pantavan näköisen ja lihaksikkaan miehen näit kaupassa jne. Lopulta kannattaa sitten myös miettiä, haluatko oikeatsi elää suhteessa, jossa mies ei halua/pysty kunnioittamaan toiveitasi vaan haluaa jatkaa loukkaamistasi. Tuntuu jotenkin, että miehesi haluaa pönkittää omaa itsetuntoaan ja alistaa sinua. Hän haluaa ehkä murentaa itsetuntoasi. Ei kuulosta kovin hyvälle.
Tsemppiä ja jaksamista!
Oli erittäin tärkeä viesti. Ja rohkaiseva. Ehkä kyseessä on opittu käyttäytyminen, muut naiset voivat pitää sitä normaalina joten miehen edellisissä suhteissa tämä on ollut ihan ok, minulle ei. En haluaisi enkä jaksaisi ottaa tätä esille koska on nöyryyttävää.
Kuinka ihanalta teidän suhde kuulostaakaan :) Ihanaa että tuollaisia suhteitakin on, tuntuu välillä että menetän uskoni tähän kulttuuriin.
Silti, tuntuu niin surulliselta. Minä haluaisin olla se kaikista kaunein ja ihanin ja haluttavin omalle miehelle. Kuten äitini on näiden vuosikymmenten jälkeen isälleni. Nyt tunnen etten sitä ole vaan koko ajan toisella tai alemmalla sijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilen myös, onko tuo aiemman elämän sitoutumisen taso aivan todellista. Kuka voisi valvoa toisten ajatuksia? Tai edes omiaan. En usko, että kovin moni pystyy todella noudattamaan tuota ohjetta. Ja mitä se sitten aiheuttaa: syyllisyyttä, tunnontuskia, itsensä pakottamista/tukahduttamista.
Monetkin uskonnot ja varsinkin lahkot pyrkivät rajoittamaan ihmisen toiminnan ja ajattelun vapautta tuomitsemalla eri asiat synniksi tms. Lahkon ulkopuolella vapaus voi tuntua liiankin vapaalta? Mutta eihän se silti moraalittomuutta tai sitoutumattomuutta tarkoita, ihmisellä itsellään vain on enemmän vastuuta omasta toiminnastaan.
Minusta kuulostaa, että sinä ensinnäkin riippaannut mieheesi, oletat että voisitte olla ulkomaailmasta suljettu yksikkö kuten ehkä lahkosi oli. Mutta jos ulkomaailmaa ei koe uhkaksi, ei tarvitse ripustautua toiseen kuin hukkuva laudankappaleeseen.
Toisaalta oma mieheni ei koskaan kommentoisi minulle toisten naisten hemaisevaa ulkonäköä. Se on loukkaavaa, sellaista ei vain tehdä hyvässä parisuhteessa, senhän jokaisen ymmärtää.
Eli: sinun pitäisi miettiä vielä kertaalleen oma suhtautumistapasi asioihin, mutta vaatia myös mieheltäsi parempaa käytöstä.
loukkaanuin tuosta riippantumis-kommentista todella paljon. Miksikö. Siksi että osuit oikeaan. Ymmärsin vasta nyt etten voi elää niin enää tässä maailmassa. Tämä ei ole suojattu yksikkö, vaan avoin. Minun täytyy alkaa työstää tätä nyt toden teolla.
Ehkä niiden ajatusten "vapautuminen" on minulle suuri uhka, minulle se tarkoittanee eriasiaa kuin miehelle, miehelle se on joka päivää mutta jos minä käyttäytyisin niin olisin pettämässä jo, koska olen kasvanut siihen ajatukseen.
Tämähän on halpaa terapiaa! Kiitos että sanoit suoraan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen käytös on asiatonta. Minunkin mieheni töissä on myös nättejä nuoria naisia. Olen muutaman ohimennen nähnyt. Mutta niistä minulle selostaminen ja kehuminen olisi epäsivistynyttä käytöstä.
Huomioiko miehesi omasta mielestäsi tarpeeksi.
ethän nyt ajattele, että ex-uskontokuntasi ulkopuolella ei olisi olemassa sitoutumista, tosirakkautta ja toisen ihmisen arvostamista? Totta kai on! Ja TIETENKIN sinun tulee olla kaikista kauhein ja ihanin ja haluttavin omalle miehellesi.
Kyllä sinulla on oikeus vaatia mieheltäsi arvostavaa käytöstä. Ei se ole mikään yleinen maan tapa, että katseltaisiin jatkuvasti muita sillä silmällä ja varsinkaan että kommentoitaisiin näitä havaintoja omalle puolisolle.
Sen sijaan sinulla ei ole oikeutta toisen ajatuksiin. Et voi olla mustasukkainen siitä, mitä kuvittelet toisen kuvittelevan.