Suomalaiset vois menä ulkomaille ottamaan oppia ulkomaisista kouluista

missaan rankkauksissa, sorry.

Times Higher Educationin mukaan. Monella muullakin mittarilla sijoitus on erittäin hyvä. Millä sijalla se oma yliopistosi tuosta listasta löytyykään? Brittejä tämä lista tietysti suosii, mutta heille se sallittakoon.

Anglo-saksinen ylimielisyys korostuu vähän kaikessa :-), jep. Mutta miksi se olisi itsestään selvää ja suotavaa?

on paljon erittäin hyviä kunnallisia kouluja, yleensä kylläkin keskiluokkaisilla tai ns. paremmilla alueilla. Amerikkalaisittain koulupiirin arvostus kun vaikuttaa talon hintaan... Koulupiirejä rahoitetaan osin kiinteistöverorahoista, eli mitä kalliimmat talot, sen enemmän maksat veroa, sitä enemmän koulupiiri saa rahaa jne. Ja riippuu paljon osavaltiosta, miten paljon koulutukseen on satsattu. Ei joka paikassa todellakaan tarvitse käydä kalliita yksityiskouluja. Se on tietysti myös totta, että siellä on niitä alueita, joilla on aivan surkeat kouluolot.

On myös ihan laadukasta yliopisto-opetusta saatavilla kohtuuhintaan. Ainakin joskus aiemmin esim. Georgian osavaltion yliopistoissa osavaltion "resident" opiskelijat, joilla oli yli B:n keskiarvo, oli vapautettu lukukausimaksuista. Muistaakseni paljon tuota alemmalla keskiarvolla ei pystynyt valmistumaan...

Tuosta opettajien koulutuksesta vielä. Käsittääkseni Suomi on harvoja maita, joissa vaaditaan perusoulutason opettajilta maisteritason koulutus (no onhan Suomessakin edelleen "vanhoja" kandiopettajia, mutta nykyään tuo vaatimus on maisteri). Kyllä monissa muissakin maissa opettajat opiskelevat yliopistoissa, mutta opettajalle riittää usein kanditason pätevyys (bachelor-tason tutkinto). Monissa maissahan ei ole erikseen sellaista ammattikorkea - yliopisto tuplajärjestelmää kuin Suomessa. Yliopistoissa opiskellaan ensin kandin paperit ja sitten osa jatkaa maisteri ym. ohjelmissa. Ja esim USA:ssa on erikseen collegeita, joissa ei voi suoritta jatkotutkintoja, mutta ei tutkinto oleellisesti (akkreditoidussa koulussa) eroa ylopistojen vastaavista. Ja tuolta nelivuotisesta collegesta voi ihan samalla tavalla jatkaa maisteriohjelmaan kuin yliopiston omastakin ohjelmasta, ei ole sellaista eroa tutkinnoissa kuin Suomessa yliopiston ja amk-tutkinnon välillä. Käsittääkseni tuo on kansainvälisesti varsin yleinen käytäntö.

oikeasti maailman parhaita. Jossain muussa voi sitten mennä hiukan heikommin, kuten sosiaalisissa taidoissa ja ns, small talkissa... Kaiken kaikkiaan Suomi on hyvä maa asua ja olla. KOulutus on tasa-arvoista. Ei riipu pelkästään vanhempien rahapussista, että voisit opiskella kunnolla. Täällä hoidetaan sairaat ja vanhukset, lapsille on päivähoito ja peruskoulu. Jospa mietitään supliikkeja jenkkejä, niin ainakin toistaiseksi siellä on sekä terveydenhoito että koulutus kiinni rahapussin paksuudesta. Tai ainakin siitä että on voinut maksaa itselleen kunnon vakuutukset ja opintorahastot lapsille. Jo keskieuroopassa koulutus on huomattavasti epätasa-arvoisempaa kuin meillä. Kyllä Suomi on hyvä maa olla ja elää. Ihanaa silti on matkustella ja nahda maailmaa!

missaan rankkauksissa, sorry.

Times Higher Educationin mukaan. Monella muullakin mittarilla sijoitus on erittäin hyvä. Millä sijalla se oma yliopistosi tuosta listasta löytyykään? Brittejä tämä lista tietysti suosii, mutta heille se sallittakoon.

oletettu paremmuus perustuu siihen että erityislapset pääsevät normaaliluokkiin normaalalahjakkaiden pariin, kaikista tulee tasapuolisesti ja demokraattisesti keskitasoisia tai vähän heikompia riippuen siitä onko opettajalla homma hallussa.

muuten joku saattaisi tunnistaa.



Mutta voithan sä psytellä siellä sun lasikupus sisällä ja uskotella itsellesi, että kaikki se aivopesu siitä, että on lottovoitto syntyä suomee ja blaah, on totta.



Pysy siellä vain. Et sä muualla ees pärjäisi.



Kilpailu on täällä kovaa.

että sulla on niiiiiiin hyvät paperit! Ei se maisterin tutkinto ihan niin vaan lankee Suomessakaan. Kyllä sain yliopistossa ihan päntäntä ja vääntää tutkielmaa ihan tosissaan. Valimistuin hiukan alle viidessä vuodessa, eli aika nopeesti. Oletko ollut opiskelijana myös Suomessa vai mistä tiedät? Oliko sulla niin, että ei rahkeet riittäneet sisään yliopistoon Suomessa, niin opiskelit sitten ulkomailla koska siellä pääsee sisään pappa betalar systeemillä?

paasee rahalla. Ei ainakaan USAssa.

pohjoismaista ei taida olla kuin yksi helsingin yliopiston edellä.



miltä sijalta se oma yliopistosi löyty tuolta listalta?

muuten joku saattaisi tunnistaa. Mutta voithan sä psytellä siellä sun lasikupus sisällä ja uskotella itsellesi, että kaikki se aivopesu siitä, että on lottovoitto syntyä suomee ja blaah, on totta. Pysy siellä vain. Et sä muualla ees pärjäisi. Kilpailu on täällä kovaa.

Esim. Jenkeissä voi sujuvasti tulla töihin klo 7 ja jatkaa liki iltaan. Ja pitää sitten kesällä "tosi pitkän" parin viikon loman :-). Ei toki kaikkialla eikä toki kaikissa firmoissa. Mutta osassa. Ja äitiyslomista voi vain haaveilla.

Paljon mieluummin eläisin sen tyyppistä elämää, toki, kuin nykyistä kohtuullisen työajan versiotani, jossa oli äitiyslomat ja joka kesä kesäloma. Voi pahus kun olen täällä Suomessa, enkä esim. tuolla puurtamassa....

Tai siis ei rahasummalla, vaan "sopivalla lahjoituksella" yliopiston hyväksi ;-)

muuten joku saattaisi tunnistaa.

Mutta voithan sä psytellä siellä sun lasikupus sisällä ja uskotella itsellesi, että kaikki se aivopesu siitä, että on lottovoitto syntyä suomee ja blaah, on totta.

Pysy siellä vain. Et sä muualla ees pärjäisi.

Kilpailu on täällä kovaa.

olen itsekin aiemmin opiskellut ulkomailla kun en ensi yrittämällä täällä päässyt sisälle. joten tiedän kyllä olevani hyvässä seurassa helsingin yliopistossa.

ehkä sininkin kannattaisi vielä yrittää hakea tänne uudestaan.

yksityisiin yliopistoihin pääsyä saattaa auttaa (jos siis hakijalla muuten olisi vaikeuksia päästä sisään), jos perhe lahjoittaa vaikka uuden lisäsiiven... Tuttu proffa oli ivy league ylopistossa opettamassa ja hermostui noihin upporikkasiin.

Mutta jos ihan tavalliset lukukausimaksut ovat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, niin ei Suomesta paljon löydy tarpeeksi rikasta väkeä :) Kyse ei siis ole ihan pikkurahoista mitä pitäisi lukukausimaksujen päälle lätkäistä. Ja valtion yliopistoihin tuokaan ei auta. Kyllä USA:ssa on yliopistoihin testit ja hyviin varsin vaativakin hakuprosessi. Ei sinne todellakaan kävelemällä mennä sisään. Ja opiskelu on erilaista kuin Suomessa, ei voi jäädä "roikkumaan". Omaa kokemusta on useasta suomalaisesta sekä useasta USA:laisesta yliopistosta, joten jonkinlaista asiantuntemusta omaan.

että sulla on niiiiiiin hyvät paperit! Ei se maisterin tutkinto ihan niin vaan lankee Suomessakaan. Kyllä sain yliopistossa ihan päntäntä ja vääntää tutkielmaa ihan tosissaan. Valimistuin hiukan alle viidessä vuodessa, eli aika nopeesti. Oletko ollut opiskelijana myös Suomessa vai mistä tiedät? Oliko sulla niin, että ei rahkeet riittäneet sisään yliopistoon Suomessa, niin opiskelit sitten ulkomailla koska siellä pääsee sisään pappa betalar systeemillä?

paasee rahalla. Ei ainakaan USAssa.

loppujen lopuksi on aika sama, maksaako koulutuksen veroissaan vai pankkitililtään. Tavalla tai toisella se otetaan. Meidänkin lasten julkinen high school on hyvä, 21 000 koulun joukossa sijoilla 50 - 80 vuodesta toiseen. Ja mitä suomalaiseen kouluun tulee, 15-vuotiaat osaavat täällä esimerkiksi jo 2/3 suomalaisen lukion pitkästä matikasta.

loppujen lopuksi on aika sama, maksaako koulutuksen veroissaan vai pankkitililtään. Tavalla tai toisella se otetaan. Meidänkin lasten julkinen high school on hyvä, 21 000 koulun joukossa sijoilla 50 - 80 vuodesta toiseen. Ja mitä suomalaiseen kouluun tulee, 15-vuotiaat osaavat täällä esimerkiksi jo 2/3 suomalaisen lukion pitkästä matikasta.

Minä kävin osan ala-astetta vastaavista luokista (5th and 6th grade) Jenkeissä. Taso oli ihan eriä opetuksessa kuin mitä Suomessa oli - mm. matikka oli ihan pilipalitasoa :). Tämä aikoinaan ns kunnollisessa koulussa Itä-rannikolla. Tosin siis muutimme takaisin Suomeen siten, että tulin täällä 6. luokalle, joten ylemmistä luokista minulla ei ole tuolta ajalta mitään näkemystä.

Se mitä itselleni jäi tuolloin 10-12-vuotiaana mieleen oli, että koulu oli suomalaislapselle ihan naurettavan helppoa :). Kirjat olivat jostain 60-luvulta ja opetus, vaikkakin varmasti laadukasta, kovin eritasoista kuin mihin olin Suomessa tottunut ja mihin sitten palasin takaisin muutettuamme.

ajattelet niiden edelleen olevan samalla tavalla, muutumattomina...

Kuten tuossa jo mainittiin, niin erot USA:n sisällä ovat suuret. Siellä löytyy todella hyviä kouluja/koulupiirejä ja sitten niitä huonompia. Lisäksi koulujen sisällä on usein eri tasoista opetusta, niille lahjakkaammille ja hitaammille omansa. Et välttämättä ollut siinä edistyneimmässä ryhmässä. Joskus hyvälläkin alueella voi olla huonot kunnalliset koulut, jos niihin ei ole panostettu ja varakkaammat laittavat lapsensa yksityiskouluihin.

Et voi vuosikymmeniä vanhalla kokemuksella yhdestä koulusta vetää kummoisiakaan johtopäätöksiä.

loppujen lopuksi on aika sama, maksaako koulutuksen veroissaan vai pankkitililtään. Tavalla tai toisella se otetaan. Meidänkin lasten julkinen high school on hyvä, 21 000 koulun joukossa sijoilla 50 - 80 vuodesta toiseen. Ja mitä suomalaiseen kouluun tulee, 15-vuotiaat osaavat täällä esimerkiksi jo 2/3 suomalaisen lukion pitkästä matikasta.

Minä kävin osan ala-astetta vastaavista luokista (5th and 6th grade) Jenkeissä. Taso oli ihan eriä opetuksessa kuin mitä Suomessa oli - mm. matikka oli ihan pilipalitasoa :). Tämä aikoinaan ns kunnollisessa koulussa Itä-rannikolla. Tosin siis muutimme takaisin Suomeen siten, että tulin täällä 6. luokalle, joten ylemmistä luokista minulla ei ole tuolta ajalta mitään näkemystä. Se mitä itselleni jäi tuolloin 10-12-vuotiaana mieleen oli, että koulu oli suomalaislapselle ihan naurettavan helppoa :). Kirjat olivat jostain 60-luvulta ja opetus, vaikkakin varmasti laadukasta, kovin eritasoista kuin mihin olin Suomessa tottunut ja mihin sitten palasin takaisin muutettuamme.

ajattelet niiden edelleen olevan samalla tavalla, muutumattomina... Kuten tuossa jo mainittiin, niin erot USA:n sisällä ovat suuret. Siellä löytyy todella hyviä kouluja/koulupiirejä ja sitten niitä huonompia. Lisäksi koulujen sisällä on usein eri tasoista opetusta, niille lahjakkaammille ja hitaammille omansa. Et välttämättä ollut siinä edistyneimmässä ryhmässä. Joskus hyvälläkin alueella voi olla huonot kunnalliset koulut, jos niihin ei ole panostettu ja varakkaammat laittavat lapsensa yksityiskouluihin. Et voi vuosikymmeniä vanhalla kokemuksella yhdestä koulusta vetää kummoisiakaan johtopäätöksiä.

Tarkoitukseni oli lähinnä tosiaan todeta, että on muuttunut sitten 70-luvun :). Tosin olimme tuolla juuri vuosikymmenen vaihteessa, eli 80-luvun alussa myös.

Meitä oli kolme sisarusta, kolmessa eri koulussa :-) - mutta toki sisarusteni osaltakin kokemus vuosikymmenien takaa.

Alue tosiaan hyvä, ja koulujemmekin piti olla ns hyviä. Tuolla alueella tosin oli paljon "vierailevia" komennuksella olijoita muista maista, ja koulussamme oli paljon näitä komennuksella olijoita.

Ja tosiaan olin kaikissa tasoryhmäaineissa niissä ylimmissä ryhmissä. En ihan heti alussa muutettuamme kielen vuoksi :), mutta heti siinä reilun kuukauden jälkeen kun kieli alkoi sujua.

Mutta tosiaan kommenttini oli ennen kaikkea "onpa tuo muuttunut" tyylinen :-) - moni muukin asia on Jenkeissä muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa. Kuten myös täällä Suomessakin. (Täällä ei ollut edes tortilloja kun palasimme ;-), eikä mäkkäriä, eikä Dunkin donutsia eikä eikä)

Minä en silti edelleenkään usko, että Jenkeissä 15-vuotiaat osaavat 2/3 suomalaisen lukion pitkästä matikasta. Juu ei :-). Ellei sinulla ole tuohon jotain ihan oikeaa vertailevaa tutkimusta antaa lähteeksi.

ajattelet niiden edelleen olevan samalla tavalla, muutumattomina... Kuten tuossa jo mainittiin, niin erot USA:n sisällä ovat suuret. Siellä löytyy todella hyviä kouluja/koulupiirejä ja sitten niitä huonompia. Lisäksi koulujen sisällä on usein eri tasoista opetusta, niille lahjakkaammille ja hitaammille omansa. Et välttämättä ollut siinä edistyneimmässä ryhmässä. Joskus hyvälläkin alueella voi olla huonot kunnalliset koulut, jos niihin ei ole panostettu ja varakkaammat laittavat lapsensa yksityiskouluihin. Et voi vuosikymmeniä vanhalla kokemuksella yhdestä koulusta vetää kummoisiakaan johtopäätöksiä.

loppujen lopuksi on aika sama, maksaako koulutuksen veroissaan vai pankkitililtään. Tavalla tai toisella se otetaan. Meidänkin lasten julkinen high school on hyvä, 21 000 koulun joukossa sijoilla 50 - 80 vuodesta toiseen. Ja mitä suomalaiseen kouluun tulee, 15-vuotiaat osaavat täällä esimerkiksi jo 2/3 suomalaisen lukion pitkästä matikasta.

Minä kävin osan ala-astetta vastaavista luokista (5th and 6th grade) Jenkeissä. Taso oli ihan eriä opetuksessa kuin mitä Suomessa oli - mm. matikka oli ihan pilipalitasoa :). Tämä aikoinaan ns kunnollisessa koulussa Itä-rannikolla. Tosin siis muutimme takaisin Suomeen siten, että tulin täällä 6. luokalle, joten ylemmistä luokista minulla ei ole tuolta ajalta mitään näkemystä. Se mitä itselleni jäi tuolloin 10-12-vuotiaana mieleen oli, että koulu oli suomalaislapselle ihan naurettavan helppoa :). Kirjat olivat jostain 60-luvulta ja opetus, vaikkakin varmasti laadukasta, kovin eritasoista kuin mihin olin Suomessa tottunut ja mihin sitten palasin takaisin muutettuamme.

kansakoulussa oli mustepullot ja pulpetissa sita varten reika.

Koska minun kouluaikoinani Suomessakaan ei kirjoitettu mustepullolla ja -kynällä. Äitini aikoina (synt 1940 -luvulla) kyllä.



t. 35, joka tosiaan lähinnä muisteli omaa kokemustaan :-) - mulla kun nuo pari vuotta Jenkeissä lapsena lähinnä lisäsivät Suomen arvostusta ;-) (jäi pysyväksi, vaikka sen jälkeen olen mm asunut tietyn aikaa Briteissä opiskeluaikoina)

rahalla saa ja hevosella pääsee

On pakko olla college fund. Ja toinen fund oikomishoidolle (joka mukulalle). Ja päivähoito maksaa mannaa - jos molemmat vanhemmat haluavat olla töissä ei ihan peruspäivähoito niin vaan edes riitäkään, edes se mannaa maksava. (Äiti ja isä töissä klo 19 asti ei ihan ole toimiva yhtälö)



Ja jos vain toinen vanhemmista on töissä, niin kas elintasoon vaikuttaa sekin.



Miestä headhuntattiin tosi heavisti firmansa sisällä Jenkkeihin tässä pari vuotta sitten. Vaikka kuinka laskeskelimme, ei tuo olisi ollut kannattavaa - ei olisi saanut ex patti sopimusta, eli olisi ollut paikallisella palkalla. Siihen kun laski lasten kouluja (yksityiset, firma ei olisi siis maksanut näitä), minun jäämiseni pois töistä (palkka pois, humps) tai vaihtoehtoisesti au pairia tms, niin totesimme ettei kannattaisi taloudellisesti.



Toki esim. asunnon olisi saanut hulppean sillä rahalla millä täältä rivarin pätkän :-), mutta siltikin.

ottaa mallia USAsta, on oppilaiden ohjaus. School councellorit ovat jatkuvasti yhteydessä oppilaisiin ja vanhempiin, koulounkäyntiä suunnitellaan ja tuetaan ja tulevaisuuden vaihtoehtoja selvitellään jo vuosia ennen kuin koulu loppuu. Hyvän opinto-ohjauksen takia oppilaat tietävät vahvuutensa ja minne hakea koulun jälkeen ja myös miten hakea. Suomessa tuntuu siltä, että lapset saavat selviytyä miten parhaiten osaavat ja koulupudokkaita tulee ja välivuosia kertyy.



Toinen juttu mistä pitäisi päästä eroon on pärstäkerroinvaikutus. Arvosanojen pitäisi perustua meilläkin jatkuvaan näyttöön eli kotitehtäviin ja projekteihin kokeiden osalta.