Ekaluokkalaiseni ei mahdu leikkeihin kolmanneksi ikinä :(

iloinen. Hänen kavereistaan suurin osa on pikkukoviksia, jotka kahden kesken leikkivät kuitenkin ihan kivoja leikkejä. Olemme opettaneet omalle lapsellemme, että kaikki otetaan mukaan leikkiin ja sitä hän on tähän asti noudattanutkin, koska ei halua pahoittaa kenenkään mieltä. Minusta hän on sellainen helposti syrjittävä, koska hän ei kanna kaunaa vaan itkee kotona. ap

Ei se ole kaunan kantamista, jos lapsi pitää puoliaan. Inhottavissa tilanteissa lapsi voi opetella sanomaan toisille leikeistä pois jättämisestä että se ei ole oikein ja tuntuu hänestä kurjalle.

Meillä esim. 10v poika ei mahtunut joskus 4kaverin leikkeihin ja kun selvitin, niin se oli yksi poika joka dumppasi meidän pojan pihalle (ja oletettavasti syynä oli mustasukkaisuus toisesta kaverista, joka oli ollut paljon meidän pojan kanssa). Kyseiset lapset ja kuviot tunnen pidemmältä ajalta ja tuosta yhdestä pojasta on aikanaan pari muuta äitiä valitellut kiusaamisesta ja käynyt heillä kotona puhumassa.

Meillähän poika itkeskeli sitten kotona. Se itku ei kuitenkaan auta, vaan sovimme että poika selvittää mikä tilanteen takana oli ja mietimme myös ratkaisua tilanteeseen. Poika ilmoitti kavereille että eivät hekään sitten ole tervetulleita meille muutamaan päivään ja yhdelle joukossa olleelle kaverille, jonka kanssa kulkee koulumatkat, että turha hakea häntä kouluun. Ei kestänyt kauaa kun kaverit tulivat pyytämään häntä mukaan. Tosin juttelimme myös että varmaan hyvä vaihtaa kaveriseuraa ja olla muiden kanssa vähän aikaa.

Minusta kenenkään ei tule suostua kynnysmatoksi ja niellä kyyneleitä saadakseen nuolla haavojaan kotona. Silloin kun tilanne on, niin pitää pystyä sanomaan kavereille suoraan ja puolustamaan itseään. Tämä ei ole helppoa lapselle, mutta vanhemman avustuksella sitä voi harjoitella.

Eivät ne toiset lapsetkaan aina ajattele tai tee sitä pahoittaakseen toisen mielen. Mutta tällöin heidän on hyvä ymmärtää mitä tuo käytös aiheuttaa ja mitä vaikutuksia sillä voi olla.

Eli selvästi lapsesi tarvitsee rohkeutta puolustaa itseään ja jämäkkyyttä ettei anna toisten kävellä ylitseen. Toisaalta jos tuntuu olevan vain altavastaaja tuossa porukassa, niin voisi olla hyvä etsiä mukavampia kavereita.

ulkopuolelle kun vahvemmat jyllää. Koulussa kaikki hyvin kun saa olla kahden kesken. Sitten kun tulee joku voimahahmo paikalle , ottaa keskipisteen aseman jää meidän tyttö ulkopuoliseksi. Niin on ollut joka luokalla. Aina on löytynyt joko samat tai uudet voimakkaat tytöt jotka jyrää alleen. Oma tyttö ei osaa pitää puoliaan ja on sitten välitunnilla yksin.

pysyä useamman lapsen leikissä mukana ja jossain vaiheessa toiset vaan liukenevat jonnekin? Ekaluokkalaisilla saattaa olla vielä aika rajalliset taidot olla kohteliaita toisilleen puolin ja toisin. Niin sinun lapsellasi kuin kavereillakin. Jos kavereita ei ohjata siihen, että leikitään yhdessä ja kolmistaan leikkiminenkin on kivaa, niin eivät ehkä opikaan sitä. T. Ope, joka käy näytä läpi aivan harva se päivä työssään.

jos aikuiset eivät ohjaa. Meilläpäin on jo eskarista asti puhuttu, että pitää kaikki ottaa leikkiin mukaan. Se on tietysti tyhmää, jos joku vaan sotkee leikkiä, mutta periaatteessa reilua. Meillä on taas tytöllä yksi kaveri, joka mieluiten on vain tuttujen kanssa, joten jos tyttöni on jo oman pihan kaverin kanssa, tämä toinen ei tykkää ja haluaisi tyttöni seurakseen tai menee pois. Keväälä tämmöisen tilanteen jälkeen jopa sanoi, ettei tyttöni enää ole hänen hyvä ystävänsä, mikä ei sitten paikkaansa pitänyt, koska edelleen ovat hyviä kavereita. Ymmärrän kuitenkin häntä, koska itse olen samantyyppinen.

Pystyisitkö joskus seuraamaan leikkejä? Tunnetko kavereita ja tiedät heidän käytöksestään? Saisitko kyseltyä lapseltasi tapahtumaan johtuvasta toiminnasta (niin että saisit systemaattisen ja uskottavan kertomuksen)?



Minusta tuollaisen ei pitäisi kuulua jatkuvalla syötöllä ekaluokkalaisten maailmaan. Selvästi joukossa on joku/joitain jolla vaikeuksia sosiaalisessa toiminnassa. Mutta tuosta kertomuksestasi ei pysty sanomaan kyllä yhtään vielä missä se ongelma on.



Meillä aikanaan esim. tyttö joskus itse jättänyt jonkun ottamatta mukaan leikkeihin. Tällöin perusteli koulussa isomman porukan kohdalla yhden jättämistä ulos sillä että tyttö ei leiki sääntöjen mukaan. Toisen vapaa-aikana pienemmässä porukassa olleen kohdalla riitti "ärsyttävä" käytös, kun toinen kiirehti aina sanomaan joka asiaan että kyllä hänkin on tehnyt sitä tai tätä ja tämän halua miellyttää toista leikkijää suostumalla kaikkeen yhden ehdottomaan toimintaan ja olemalla aina tämän yhden kanssa samaa mieltä.



Toisaalta taas meidän tyttö ei viihdy kovin isoissa porukoissa, vaan pienemmissä ryhmissä. Ei ole sosiaalisesti hirveän avoin, mutta lähimpien kavereiden kanssa viihtyy. On myös armottoman rehellinen ja suora, kertoo jos joku asia vaivaa. Meidänkin tytöllä siis oppimista.



Omien kokemusten perusteella kannattaisi selvittää tilannetta mistä kenkä puristaa, jotta sitten voisi alkaa purkamaan tuota solmua.

iloinen. Hänen kavereistaan suurin osa on pikkukoviksia, jotka kahden kesken leikkivät kuitenkin ihan kivoja leikkejä. Olemme opettaneet omalle lapsellemme, että kaikki otetaan mukaan leikkiin ja sitä hän on tähän asti noudattanutkin, koska ei halua pahoittaa kenenkään mieltä. Minusta hän on sellainen helposti syrjittävä, koska hän ei kanna kaunaa vaan itkee kotona.



ap

Se ei ole lainkaan epäselvää. Yhden kaverin äiti onkin joskus sanonut, että hänen lapsellaan on huonot sosiaaliset taidot.



ap

sulla epärealistinen käsitys lapsesi sosiaalisista taidoista? Yleensä kivat ja sosiaaliset suorastaan revitään mukaan leikkiin.

mutta tuttua monelle.



Jos ei mahdu kolmanneksi, joutuu tyytymään tai etsimään jonkun muun itselleen kaveriksi.



Joskus voidaan vaatia, että kaikki mahtuu leikkiin mutta ei suinkaan aina, etenkään näillä ns isommilla lapsilla, joiden on syytä opetella uudet tavat.

kaksinleikeistä. Kolmanneksi hän ei sitten enää mahdukaan. Lapseni kavereiden äidit ovat kehuneet lastani kovasti ja tykkäävät, että heidän lapsensa leikkivät meidän lapsen kanssa. Monessa lapsessa vaan tuntuu olevan pieni kiusanhenki, joka pitää kiusaamisesta - niin uskon. Tiedän, että puolustelen omaani, mutta mielipiteeseeni liittyvät niiden toistenkin lasten vanhemmat.



ap

Niin se vain on.