Lue keskustelun säännöt.
Tuntuuko kenestäkään muusta siltä, että keskenmenoista ei saisi puhua?
17.09.2010 |
Keskustelupalstoilla keskenmenosta jutellaan paljon, koska se koskettaa monia naisia. Useampia kuin annetaan olettaa.
Mutta muuten... Keskenmeno tuntuu asialta, josta ei saa puhua ääneen, jota ei saa ottaa esille ettei kukaan pahastu, ettei kenenkään tunteita loukata. Keskenmenoa saa kantaa vain yksin sisällään, ettei aiheuta paniikkia odottajien joukossa.
Olen maannut sairaalassa useita kertoa keskenmenojeni takia. Joskus meitä on samassa huoneessa useita. Tuskaa, kyyneleitä, huutoa, itkua ja raivoa. Sitten lähdemme kotiin nuolemaan haavojamme.
Tuntuu, että naisten kärsimyksistä vaietaan. Myös monista muista asioista siis, niitä mitenkään väheksymättä.
Kommentit (22)
kahden vuoden raskausyrityksen jälkeen, en tiennyt, että niitä on niin paljon. Olin kyllä todella maassa kun luulin, että vihdoinkin saataisiin lapsi niin ei. Olin jo ehtinyt aika monelle kertoa raskaudesta ja kolme neljästä naisesta joille olin kertonut, sano että niillä oli myös ollut km! Yhdellä jopa kolme. Ja mun miespomo joka näki sairausloman syyn, tuli mulle töihinpaluun jälkeen juttelemaan ja kertoi et sen vaimollekin tuli yksi keskenmeno aikoinaan ja silti saivat 3 lasta. Siis kuusikymppinen mies tuli tällaista kertomaan! Olin tosi hämmästynyt, mut oli hyvä kuulla etten tosiaan ollut ainoa jolle niin käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja pidän keskenmenoista puhumista erittäin suurena tabuna, ellei siitä ole omaa kokemusta.
Musta olisi hyvin helpottavaa jos keskenmenon kokeneet kertoisivat asiasta, niin osaisin muutenkin varoa mahdollisesti heille kipeitä puheenaiheita, mutta tietenkään ei ole mitään puhumisvelvoitetta. Keskenmenon kokemattomat eivät kyllä todellakaan saa ottaa aihetta puheeksi.